A-
A+
VÄESTÖENNUSTE Tilastokeskuksen tänään maanantaina julkistaman väestöennusteen mukaan Teuvalla olisi vuonna 2040 enää 3 634 asukasta, kun tänä vuonna asukasmäärä on 5 052. Pudotusta olisi ennusteen mukaan yli 1 400 asukkaan verran. Karijoen tilanne näyttää vielä huolestuttavammalta, jos väkimäärä putoaa nykyisestä 1 234 asukkaasta 829 asukkaaseen.
Naapurikunta Kurikka, johon viime vuosina ovat liittyneet Jurvan ja Jalasjärven kunnat, menettäisi asukkaita yli 4 700 verran 20 669:stä 15 958:aan. Kauhajoella väen väheneminen näyttäisi olevan maltillisempaa, 13 206:sta 10 560:een, mutta yli 2 600 asukasta sekin on menettämässä 20 vuoden aikana.
Seinäjoki näyttää olevan ennustuksissa ainoa eteläpohjalainen kunta, joka kasvattaa väkimäärää. Ennusteen mukaan nykyinen 63 818 asukasta kasvaisi 68 949:ään. Maakunnan kokonaisväkimäärä kuitenkin näyttää vähenevän nykyisestä 189 000:sta 170 000:een. Myös Suomen väkimäärän ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035. Yksi väkimäärän vähenemisen syy on laskenut syntyvyys.
VTT:n tutkija Timo Aro totesi jo lokakuussa 2016 Tejukan haastattelussa, että kunnissa pitäisi herätä tilastojen ja tutkimusten osoittamaan todellisuuteen.
– Törmään usein kunnanhallituksiin ja -valtuustoihin, jotka kieltäytyvät näkemästä tilannetta. Kiistetään jopa tilastojen olemassa olo eikä suostuta hyväksymään totuutta, hän harmitteli kolme vuotta sitten.
Hän sanoi, että maakuntien kesken erotus kasvaa jo ikärakenteen, syntyvyyden ja muuttoliikkeen takia. Keskittyminen ja kaupungistuminen jatkuvat.
– Suuret kasvukeskukset kyllä pärjäävät, mutta pudotuspeli on kova. Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen vetovoima säilyy, mutta jo Kurikassa (noin 30 kilometrin päässä) vetoa on vain omalta alueelta. Sama koskee Kauhajokea ja muita samantyyppisiä kuntia – poikkeuksena Lapua ja Ilmajoki. Pienet kunnat menettävät, ja se on ollut jo vuosikymmenien menetys.
Aron mukaan muuttoa ohjaavat paljolti työpaikat.
– Kovia vetovoimatekijöitä ovat työpaikat, koulutus ja monipuoliset palvelut. Myös pehmeillä arvoilla on vetovoimaa, eli viihtyvyydellä ja mukavuudella on merkitystä. Kuitenkin kovat vetovoimatekijät on oltava ensin kunnossa, ja sen jälkeen vaikuttavat mielikuvat ja paikkakunnan maine.
KOLME VUOTTA sitten Etelä-Pohjanmaa oli monilla mittareilla mitattuna maan häntäpään kastia 18 maakunnan joukossa. Esimerkiksi vieraskielisten osuus on maan alhaisin, myös verotulot per asukas ovat maan toiseksi alhaisimmat. Huoltosuhde (2015), koulutustasomittain ja verotulojen osuus verorahoituksesta ovat kaikki sijalla 16. Työpaikkaomavaraisuus on sijalla 13, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroinkin, sote-menot ovat sijalla 12. Väestöllinen huoltosuhde (2035) on sijalla 14. Väestömuutos yltää sijalle 11.
Asiat ilmenivät Satakunnan sote-hankkeen eli Satasoten teettämästä sote-vertailuanalyysistä, jossa verrattiin maakuntien väestöllistä, sosiaalista ja taloudellista kantokykyä.
– Strategiaksi pitäisi ottaa työperäinen maahanmuutto. Esimerkiksi Närpiö teki 1980-luvun lopulla määrätietoisen avauksen ja otti maahanmuuttajia, päätti kotouttaa ja etsiä heille töitä. Se näkyy nyt positiivisena kierteenä. Kun ihmiset ovat työelämässä, on ostovoimaa ja he jättävät alueelle eurojaan. Näin se vain menee.
Pohjanmaan kuntien ”paremmuus” perustuu Aron mielestä paljolti myös kulttuuriin: avoimuus, yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma ovat tärkeitä peruspilareita hyvinvoinnin kannalta, myös taloudellisen.
– Lisäksi Pohjanmaalla on vahva teollinen perinne ja kaupankäyntiä maailmalle, siellä on vahvoja energia- ja teollisuuskeskittymiä. Etelä-Pohjanmaa on taas maatalousvaltainen eli alkutuotanto ja elintarvikepuoli ovat vahvoja. Monet muuttujat, jotka liittyvät elinvoimaan, saavat etumatkaa monipuolisesta teollisuusperinteestä.
Jotakin hyvääkin Aron selvitys kuitenkin paljastaa. Etelä-Pohjanmaa erottuu edukseen matalan rakennetyöttömyyden takia, tuloerot ovat vähäisiä ja taloudellinen huoltosuhdekin on hyvä.
– Seinäjoki ja Vaasa ovat alueen kasvukaupunkeja, joista Seinäjoki etenkin kasvaa maakunnan sisäisellä muutolla, kun taas Vaasaan on enemmän maahanmuuttoa, Aro palaa maahanmuuttaja-teemaan.
Tärkeänä hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden mittarina hän pitää myös THL:n sairastuvuusindeksiä.
– Kaikki kärjen 20 kuntaa ovat ruotsinkielisiä, se kertoo mielestäni aika paljon. Jos Vaasaa ajattelee, siellä asuu paljon nuoria ihmisiä, mutta kyllä ruotsinkielisyyteen liittyy sellaista yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä, että sillä on vaikutusta terveyteen ja koko alueen hyvinvointiin.
Katja Rinta-Nikkola
Lisää printti-Tejukassa.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
VÄESTÖENNUSTE Tilastokeskuksen tänään maanantaina julkistaman väestöennusteen mukaan Teuvalla olisi vuonna 2040 enää 3 634 asukasta, kun tänä vuonna asukasmäärä on 5 052. Pudotusta olisi ennusteen mukaan yli 1 400 asukkaan verran. Karijoen tilanne näyttää vielä huolestuttavammalta, jos väkimäärä putoaa nykyisestä 1 234 asukkaasta 829 asukkaaseen.
Naapurikunta Kurikka, johon viime vuosina ovat liittyneet Jurvan ja Jalasjärven kunnat, menettäisi asukkaita yli 4 700 verran 20 669:stä 15 958:aan. Kauhajoella väen väheneminen näyttäisi olevan maltillisempaa, 13 206:sta 10 560:een, mutta yli 2 600 asukasta sekin on menettämässä 20 vuoden aikana.
Seinäjoki näyttää olevan ennustuksissa ainoa eteläpohjalainen kunta, joka kasvattaa väkimäärää. Ennusteen mukaan nykyinen 63 818 asukasta kasvaisi 68 949:ään. Maakunnan kokonaisväkimäärä kuitenkin näyttää vähenevän nykyisestä 189 000:sta 170 000:een. Myös Suomen väkimäärän ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035. Yksi väkimäärän vähenemisen syy on laskenut syntyvyys.
VTT:n tutkija Timo Aro totesi jo lokakuussa 2016 Tejukan haastattelussa, että kunnissa pitäisi herätä tilastojen ja tutkimusten osoittamaan todellisuuteen.
– Törmään usein kunnanhallituksiin ja -valtuustoihin, jotka kieltäytyvät näkemästä tilannetta. Kiistetään jopa tilastojen olemassa olo eikä suostuta hyväksymään totuutta, hän harmitteli kolme vuotta sitten.
Hän sanoi, että maakuntien kesken erotus kasvaa jo ikärakenteen, syntyvyyden ja muuttoliikkeen takia. Keskittyminen ja kaupungistuminen jatkuvat.
– Suuret kasvukeskukset kyllä pärjäävät, mutta pudotuspeli on kova. Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen vetovoima säilyy, mutta jo Kurikassa (noin 30 kilometrin päässä) vetoa on vain omalta alueelta. Sama koskee Kauhajokea ja muita samantyyppisiä kuntia – poikkeuksena Lapua ja Ilmajoki. Pienet kunnat menettävät, ja se on ollut jo vuosikymmenien menetys.
Aron mukaan muuttoa ohjaavat paljolti työpaikat.
– Kovia vetovoimatekijöitä ovat työpaikat, koulutus ja monipuoliset palvelut. Myös pehmeillä arvoilla on vetovoimaa, eli viihtyvyydellä ja mukavuudella on merkitystä. Kuitenkin kovat vetovoimatekijät on oltava ensin kunnossa, ja sen jälkeen vaikuttavat mielikuvat ja paikkakunnan maine.
KOLME VUOTTA sitten Etelä-Pohjanmaa oli monilla mittareilla mitattuna maan häntäpään kastia 18 maakunnan joukossa. Esimerkiksi vieraskielisten osuus on maan alhaisin, myös verotulot per asukas ovat maan toiseksi alhaisimmat. Huoltosuhde (2015), koulutustasomittain ja verotulojen osuus verorahoituksesta ovat kaikki sijalla 16. Työpaikkaomavaraisuus on sijalla 13, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroinkin, sote-menot ovat sijalla 12. Väestöllinen huoltosuhde (2035) on sijalla 14. Väestömuutos yltää sijalle 11.
Asiat ilmenivät Satakunnan sote-hankkeen eli Satasoten teettämästä sote-vertailuanalyysistä, jossa verrattiin maakuntien väestöllistä, sosiaalista ja taloudellista kantokykyä.
– Strategiaksi pitäisi ottaa työperäinen maahanmuutto. Esimerkiksi Närpiö teki 1980-luvun lopulla määrätietoisen avauksen ja otti maahanmuuttajia, päätti kotouttaa ja etsiä heille töitä. Se näkyy nyt positiivisena kierteenä. Kun ihmiset ovat työelämässä, on ostovoimaa ja he jättävät alueelle eurojaan. Näin se vain menee.
Pohjanmaan kuntien ”paremmuus” perustuu Aron mielestä paljolti myös kulttuuriin: avoimuus, yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma ovat tärkeitä peruspilareita hyvinvoinnin kannalta, myös taloudellisen.
– Lisäksi Pohjanmaalla on vahva teollinen perinne ja kaupankäyntiä maailmalle, siellä on vahvoja energia- ja teollisuuskeskittymiä. Etelä-Pohjanmaa on taas maatalousvaltainen eli alkutuotanto ja elintarvikepuoli ovat vahvoja. Monet muuttujat, jotka liittyvät elinvoimaan, saavat etumatkaa monipuolisesta teollisuusperinteestä.
Jotakin hyvääkin Aron selvitys kuitenkin paljastaa. Etelä-Pohjanmaa erottuu edukseen matalan rakennetyöttömyyden takia, tuloerot ovat vähäisiä ja taloudellinen huoltosuhdekin on hyvä.
– Seinäjoki ja Vaasa ovat alueen kasvukaupunkeja, joista Seinäjoki etenkin kasvaa maakunnan sisäisellä muutolla, kun taas Vaasaan on enemmän maahanmuuttoa, Aro palaa maahanmuuttaja-teemaan.
Tärkeänä hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden mittarina hän pitää myös THL:n sairastuvuusindeksiä.
– Kaikki kärjen 20 kuntaa ovat ruotsinkielisiä, se kertoo mielestäni aika paljon. Jos Vaasaa ajattelee, siellä asuu paljon nuoria ihmisiä, mutta kyllä ruotsinkielisyyteen liittyy sellaista yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä, että sillä on vaikutusta terveyteen ja koko alueen hyvinvointiin.
Katja Rinta-Nikkola
Lisää printti-Tejukassa.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
VÄESTÖENNUSTE Tilastokeskuksen tänään maanantaina julkistaman väestöennusteen mukaan Teuvalla olisi vuonna 2040 enää 3 634 asukasta, kun tänä vuonna asukasmäärä on 5 052. Pudotusta olisi ennusteen mukaan yli 1 400 asukkaan verran. Karijoen tilanne näyttää vielä huolestuttavammalta, jos väkimäärä putoaa nykyisestä 1 234 asukkaasta 829 asukkaaseen.
Naapurikunta Kurikka, johon viime vuosina ovat liittyneet Jurvan ja Jalasjärven kunnat, menettäisi asukkaita yli 4 700 verran 20 669:stä 15 958:aan. Kauhajoella väen väheneminen näyttäisi olevan maltillisempaa, 13 206:sta 10 560:een, mutta yli 2 600 asukasta sekin on menettämässä 20 vuoden aikana.
Seinäjoki näyttää olevan ennustuksissa ainoa eteläpohjalainen kunta, joka kasvattaa väkimäärää. Ennusteen mukaan nykyinen 63 818 asukasta kasvaisi 68 949:ään. Maakunnan kokonaisväkimäärä kuitenkin näyttää vähenevän nykyisestä 189 000:sta 170 000:een. Myös Suomen väkimäärän ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035. Yksi väkimäärän vähenemisen syy on laskenut syntyvyys.
VTT:n tutkija Timo Aro totesi jo lokakuussa 2016 Tejukan haastattelussa, että kunnissa pitäisi herätä tilastojen ja tutkimusten osoittamaan todellisuuteen.
– Törmään usein kunnanhallituksiin ja -valtuustoihin, jotka kieltäytyvät näkemästä tilannetta. Kiistetään jopa tilastojen olemassa olo eikä suostuta hyväksymään totuutta, hän harmitteli kolme vuotta sitten.
Hän sanoi, että maakuntien kesken erotus kasvaa jo ikärakenteen, syntyvyyden ja muuttoliikkeen takia. Keskittyminen ja kaupungistuminen jatkuvat.
– Suuret kasvukeskukset kyllä pärjäävät, mutta pudotuspeli on kova. Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen vetovoima säilyy, mutta jo Kurikassa (noin 30 kilometrin päässä) vetoa on vain omalta alueelta. Sama koskee Kauhajokea ja muita samantyyppisiä kuntia – poikkeuksena Lapua ja Ilmajoki. Pienet kunnat menettävät, ja se on ollut jo vuosikymmenien menetys.
Aron mukaan muuttoa ohjaavat paljolti työpaikat.
– Kovia vetovoimatekijöitä ovat työpaikat, koulutus ja monipuoliset palvelut. Myös pehmeillä arvoilla on vetovoimaa, eli viihtyvyydellä ja mukavuudella on merkitystä. Kuitenkin kovat vetovoimatekijät on oltava ensin kunnossa, ja sen jälkeen vaikuttavat mielikuvat ja paikkakunnan maine.
KOLME VUOTTA sitten Etelä-Pohjanmaa oli monilla mittareilla mitattuna maan häntäpään kastia 18 maakunnan joukossa. Esimerkiksi vieraskielisten osuus on maan alhaisin, myös verotulot per asukas ovat maan toiseksi alhaisimmat. Huoltosuhde (2015), koulutustasomittain ja verotulojen osuus verorahoituksesta ovat kaikki sijalla 16. Työpaikkaomavaraisuus on sijalla 13, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroinkin, sote-menot ovat sijalla 12. Väestöllinen huoltosuhde (2035) on sijalla 14. Väestömuutos yltää sijalle 11.
Asiat ilmenivät Satakunnan sote-hankkeen eli Satasoten teettämästä sote-vertailuanalyysistä, jossa verrattiin maakuntien väestöllistä, sosiaalista ja taloudellista kantokykyä.
– Strategiaksi pitäisi ottaa työperäinen maahanmuutto. Esimerkiksi Närpiö teki 1980-luvun lopulla määrätietoisen avauksen ja otti maahanmuuttajia, päätti kotouttaa ja etsiä heille töitä. Se näkyy nyt positiivisena kierteenä. Kun ihmiset ovat työelämässä, on ostovoimaa ja he jättävät alueelle eurojaan. Näin se vain menee.
Pohjanmaan kuntien ”paremmuus” perustuu Aron mielestä paljolti myös kulttuuriin: avoimuus, yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma ovat tärkeitä peruspilareita hyvinvoinnin kannalta, myös taloudellisen.
– Lisäksi Pohjanmaalla on vahva teollinen perinne ja kaupankäyntiä maailmalle, siellä on vahvoja energia- ja teollisuuskeskittymiä. Etelä-Pohjanmaa on taas maatalousvaltainen eli alkutuotanto ja elintarvikepuoli ovat vahvoja. Monet muuttujat, jotka liittyvät elinvoimaan, saavat etumatkaa monipuolisesta teollisuusperinteestä.
Jotakin hyvääkin Aron selvitys kuitenkin paljastaa. Etelä-Pohjanmaa erottuu edukseen matalan rakennetyöttömyyden takia, tuloerot ovat vähäisiä ja taloudellinen huoltosuhdekin on hyvä.
– Seinäjoki ja Vaasa ovat alueen kasvukaupunkeja, joista Seinäjoki etenkin kasvaa maakunnan sisäisellä muutolla, kun taas Vaasaan on enemmän maahanmuuttoa, Aro palaa maahanmuuttaja-teemaan.
Tärkeänä hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden mittarina hän pitää myös THL:n sairastuvuusindeksiä.
– Kaikki kärjen 20 kuntaa ovat ruotsinkielisiä, se kertoo mielestäni aika paljon. Jos Vaasaa ajattelee, siellä asuu paljon nuoria ihmisiä, mutta kyllä ruotsinkielisyyteen liittyy sellaista yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä, että sillä on vaikutusta terveyteen ja koko alueen hyvinvointiin.
Katja Rinta-Nikkola
Lisää printti-Tejukassa.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide