A-
A+
TEUVA Kysyimme muutamilta entisiltä Tempon tanssijoilta mitä heidän elämäänsä nyt kuuluu ja mitä muistoja heillä on Teuvan Temposta.
Saija Valtasaari: Työskentelen Sedu Kurikassa Valma luokan eritysopettajana. Olen työskennellyt koko ikäni nuorten parissa ohjaten tai opettaen, pitää mielen virkeänä. Asun nykyään Mietaalla tyttäreni ja mieheni kanssa. Palasimme n.10 vuotta sitten Rovaniemeltä takaisin Pohjanmaalle ja löysimme Kurikasta meille sopivan remonttikohteen taloksi.
Suurin saavutukseni elämässä on oman tyttären syntymä. Tytär nauttii samoista asioista kuten minäkin, eli tanssimisesta ja esiintymisestä. Viimeisin ihana saavutus oli se, kun viime keväänä ja kesänä tanssimme yhdessä Badding-musikaalissa Hotel Kurikassa. Sain vihdoin houkuteltua naisia ja ohjaajan tanssiryhmään täällä Kurikan päässäkin ja oma tytär tietenkin mukana. Tanssin siis vieläkin aina kun mahdollista. Sain kutsun Revyyn 20-vuotis juhliin vuonna 2014 Tempo´s ex-dancers ryhmään ja sen kanssa jatkoin esiintymistä muutaman vuoden, lähinnä Revyyssä. Pohjanmaalle muuton jälkeen ohjasin sekä Tempon että Kauhajoen Casinon lapsitanssijoita, niin kauan kuin omakin tytär harrasti kilpatanssia. Ja nyt olen siis mukana Ikkunaprinsessat tanssiryhmässä Kurikassa, ensi keväänä on luvassa Elvis musikaali.
Tempo tuo mileen hyviä muistoja ajoilta, jolloin puoli kylää harrasti kilpatanssia ja joka viikonloppu olimme jossain päin joko kilpailu- tai valmennusreissuilla. Isä toimi kuskina Tempon omalla linja-autolla, olikohan sen nimi "Mursu"? Siinä oli tunnelmaa, kun talvella köröttelimme Kemijärven kisoista kotiin ja kuuntelimme Euroviisuja bussin rätisevästä radiosta. Muistoissa on myös kesäleirit Molpessa, Vaasan Viuhkan järjestäminä. Pitää sisällään mm. ensisuudelman rantakoivun alla ja monta muuta hauskaa tarinaa. Tällä hetkellä minulla on kollegana yksi entisistä Vaasan Viuhkan tanssijaohjaajista, joka muisti mun (kuulemma) eläväisen persoonan Teuvan Nuorisoseuran salista. Samanlainen "räpätäti" oon kuulemma vieläkin J
Omat vanhemmat ja parini Oskun vanhemmat (Anneli ja Antti Koivu) olivat vahvasti mukana toiminnassa kolmen K:n menetelmällä eli Kannustaen, Kuskaten ja Kustantaen. Iso kiitos siitä heille, että mahdollistivat ne upeat vuodet kilpatanssin parissa!
Harri Harjula: Asun Tuusulassa ja työskentelen SOK: vähittäiskaupan ketjuohjauksessa kehityspäällikkönä. Olen mukana SOK:n konseptien kehittämisessä, erityisesti Stockmanilta SOK:lle siirtyneen Herkku Food Market konseptin kehittämisessä. Tanssissa ei Tempon aikana valitettavasti tullut suurta menestystä, mutta suurin saavutus työrintamalla on varmasti mielenkiintoisten, koko suomessa myynnissä olevien tuotteiden onnistunut kehittäminen ja suunnittelu. Pääsen vaikuttamaan ja kehittämään suomessa tuotettuja ja valmistettuja tuotteita. Mielenkiintoista on myös osallistua uuden Herkku Food Market konseptin kehittämiseen SOK:lla.
Tanssia harrastan yhä, parina Sanna Kakko. Edustamme Vakita RY reuraa Vantaalla. Kilpailemme aktiivisesti. Saavutukset viimevuodelta SEN 1 sarjassa. Vakio SM 4. Sija. Pohjois Euroopan mestaruus kilpailuissa sija 13. MM kilpailuissa Berliinissä viime pääsiäisen sijoitus oli 74. ja Blackpoolissa toukokuussa sijoitus oli 27.
Olen myös mukana Suomen Tanssiurheiluliiton hallituksessa kehittämässä suomen tanssiurheiluliiton markkinointia ja viestintää.
Tempo tuo mieleen pelkästään hyvä muistoja. Toivottavasti Tempon toiminta jatkuu aktiivisena ja uusia harrastajia löytyy. Olen sitä mieltä, että tanssiharrastus on auttanut minua paljon elämässäni. Tanssi on mainio keino liikkua, parantaa motoriikkaa sekä abstraktien asioiden hahmotuskykyä. Helpottaa stressiin sekä lisää yhdessäoloa ja parantaa sosiaalisia suhteita. Lisäksi tavoitteellinen harrastaminen auttaa myös muuten työelämässä onnistumisessa, mutta tämä varmasti pätee kaikkeen tavoitteelliseen harrastamiseen.
Petri Torkko: Asuin Oulussa 20 vuotta minne tanssin perässä muutin, mutta niin kuin tapana on, niin toisia hyviä tienhaaroja tuli vastaan. Nykyään vaikutan Tampereella ja työntouhussa ollaan maahantuonti firmassa, missä tuomme maahan vaatteita ja kenkiä.
Tanssissa saavuttamieni mitalien määrää en muista enää, mutta taitaa olla neljä vai viisi SM-kultaa ja toistakymmentä mitalia. Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa 2. sija. Suurimpana saavutuksena kuitenkin pidän oppia, mitä tanssiharrastus antoi elämälle. Enää en tanssi, mutta kihlattuni on tanssija/tanssinopettaja, joten tanssi kuuluu jollain tapaa elämääni joka viikko.
Temposta on pelkästään hyviä muistoja. Yhteiset kilpailumatkat legendaarisella bussilla. Isot leirit ja kansainväliset huippuopettajat ketkä kävivät Teuvalla opettamassa kerran kuukaudessa.
Sitä ne vieläkin tanssimaailmassa ihmettelevät, että miten Teuvalla kävi niin paljon huippuopettajia siihen aikaan. Tanssimaailma elää aikamoista murrosta tekohetkellä, on ihan kiva seurata vierestä mihin se on menossa. Nykyharrastuksistani sen verran, että matkustelu on henkireikäni. Eri paikkoja ja kulttuureja on kiva nähdä. Ja korttia tulee pelattua aika säännöllisesti, pokeria ja omahaa. Kelloista olen myös viime vuosina innostunut.
Caroline Laitala Vigil: Elämä Teuvalta vei minut kilpatanssin ja opiskelun vuoksi ensin Ouluun ja sieltä Italian Roomaan, jossa tanssiparini asui. Roomasta muutin vuonna 1999 Pohjois-Amerikkaan Kaliforniaan San Diegoon, jossa uusi tanssiparini asui. Sieltä muutin Las Vegasiin, jossa asun edelleen perheeni kanssa. Meillä on 14-vuotias poika, joka pelaa amerikkalaista pesäpalloa.
Tanssiura on jo taakse jäänyttä ja olen tällä hetkellä yrittäjä kiinteistöalalla. Teuvan Tempo tuo mieleen paljon harjoittelua, monta Suomen mestaruutta, hienoja kansainvälisiä valmentajia ja kilpailumatkoja Suomen edustajana maailmalla.
Jani Torkko: Tällä hetkellä asun Vaasassa, minne muutetimme vuosi sitten parin vuoden ulkomailla-asumisen jälkeen. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta, toinen yksivuotias ja toinen viisivuotias. ABB:llä olen ollut töissä jo pidemmän aikaa. Lopetin vuonna 2003 tanssin ja sen jälkeen olin muutaman vuoden töissä, jonka jälkeen Vaasaan yliopistoon kouluun ja sitten työelämään kiinni.
Jos nyt oikein laskin niin minulla on viisi Suomen mestaruutta ja niin EM kuin MM-kisoissa ollut 12 parhaan joukossa Juniori ja nuoriso-ikäluokissa. Tärkein saavutus on ehkä ollut Blackpoolin seitsemäs sija alle 21-vuotiaissa.
Temposta tulee mieleen revyy, kova tekemisen meininki ja kova yhteistyö. Näytettiin muulle Suomelle, että kunnon tanssijoita ei tule pelkästään isoista kaupungeista.
Emili Palonen: Minä en ole Teuvalta tai tanssitouhuista kovin kauas päässyt. Asun Ilmajoella miehen ja kahden teini-ikäisen lapsen kanssa. Perheeseen kuuluu myös kaksi Venäjänsinistä kissaa. Mies löytyi Teuvalta ja heti lukion jälkeen muutettiin Seinäjoelle. Myöhemmin rakensimme talon Ilmajoen puolelle Ahonkylään, jossa asuu useita muitakin entisiä Teuvalaisia. Olen tuplayrittäjä. Minulla on Seinäjoella kaksi liikuntakeskusta. Ensimmäinen, vain naisille suunnattu liikunta- ja hyvinvointikeskus Unelmasali, tuli juuri kymmenen vuoden ikään. Siellä ohjaan itsekin viikottain noin 5-15 tuntia ryhmäliikuntaa, mm. tanssitunteja. Toinen liikuntakeskus EasyFit täyttää lokakuussa kahdeksan vuotta.
Kilpatanssi jäi kokonaan kun silloin huippuvuosiin lopetettiin yläasteen jälkeen. Enkä ole tanssinut paritansseja sen jälkeen, mitä nyt muutamat valssit oman mieheni kanssa häissä. Sain tarpeekseni sitä lajia. En ole jaksanut katsoa edes Tanssii tähtien kanssa-ohjelmaa. Omassa työssäni nautin kuitenkin kaikkein eniten tanssillisten tuntien ohjaamisesta.Tanssissa saamaani mitallimäärää en muista tarkasti, mutta vahva veikkaus on että se oli vuonna 1997, kun voitettiin 10-tanssin Suomen mestaruus. Eli sekä vakiot että lattarit. Tuon jälkeen keskityttiin enemmän vakioihin ja niissä tuli myös kansainvälisiä mitaleja, mutta en oikeasti muista mitä. Palkinnotkin ovat hävinneet jonnekin.
Temposta muistan ihmiset, tempolaisten kanssa oltiin niin tiiviisti yhdessä, isot ja pienet. Tanssijat ja huoltojoukot. Revyy ja muut esiintymisreissut olivat parhaita, kun oli rennommat asut ja koreografioita tehtiin yhdessä. Sen hienon linja-auton kyytiin kun vielä joskus pääsisi, jolla matkattiin aamuöitä vatta kipiänä ja pinnit syvällä päänahassa. Kaikki se oheistoiminta on siis jäänyt eniten mieleen. Leirit ja omat kotikisat, pukujen ompelu ja strassien liimaus.
Huh, onneksi omat lapset ei oo innostunu kilpatanssista! Musta ei yrittäjä-äitinä olisi siihen kaikkeen. Huippuharrastus, mutta varmasti rankkaa vanhemmille! Kiitos Tempon väki sekä äiti ja isä, että sain harrastaa.
Henry Aho
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
TEUVA Kysyimme muutamilta entisiltä Tempon tanssijoilta mitä heidän elämäänsä nyt kuuluu ja mitä muistoja heillä on Teuvan Temposta.
Saija Valtasaari: Työskentelen Sedu Kurikassa Valma luokan eritysopettajana. Olen työskennellyt koko ikäni nuorten parissa ohjaten tai opettaen, pitää mielen virkeänä. Asun nykyään Mietaalla tyttäreni ja mieheni kanssa. Palasimme n.10 vuotta sitten Rovaniemeltä takaisin Pohjanmaalle ja löysimme Kurikasta meille sopivan remonttikohteen taloksi.
Suurin saavutukseni elämässä on oman tyttären syntymä. Tytär nauttii samoista asioista kuten minäkin, eli tanssimisesta ja esiintymisestä. Viimeisin ihana saavutus oli se, kun viime keväänä ja kesänä tanssimme yhdessä Badding-musikaalissa Hotel Kurikassa. Sain vihdoin houkuteltua naisia ja ohjaajan tanssiryhmään täällä Kurikan päässäkin ja oma tytär tietenkin mukana. Tanssin siis vieläkin aina kun mahdollista. Sain kutsun Revyyn 20-vuotis juhliin vuonna 2014 Tempo´s ex-dancers ryhmään ja sen kanssa jatkoin esiintymistä muutaman vuoden, lähinnä Revyyssä. Pohjanmaalle muuton jälkeen ohjasin sekä Tempon että Kauhajoen Casinon lapsitanssijoita, niin kauan kuin omakin tytär harrasti kilpatanssia. Ja nyt olen siis mukana Ikkunaprinsessat tanssiryhmässä Kurikassa, ensi keväänä on luvassa Elvis musikaali.
Tempo tuo mileen hyviä muistoja ajoilta, jolloin puoli kylää harrasti kilpatanssia ja joka viikonloppu olimme jossain päin joko kilpailu- tai valmennusreissuilla. Isä toimi kuskina Tempon omalla linja-autolla, olikohan sen nimi "Mursu"? Siinä oli tunnelmaa, kun talvella köröttelimme Kemijärven kisoista kotiin ja kuuntelimme Euroviisuja bussin rätisevästä radiosta. Muistoissa on myös kesäleirit Molpessa, Vaasan Viuhkan järjestäminä. Pitää sisällään mm. ensisuudelman rantakoivun alla ja monta muuta hauskaa tarinaa. Tällä hetkellä minulla on kollegana yksi entisistä Vaasan Viuhkan tanssijaohjaajista, joka muisti mun (kuulemma) eläväisen persoonan Teuvan Nuorisoseuran salista. Samanlainen "räpätäti" oon kuulemma vieläkin J
Omat vanhemmat ja parini Oskun vanhemmat (Anneli ja Antti Koivu) olivat vahvasti mukana toiminnassa kolmen K:n menetelmällä eli Kannustaen, Kuskaten ja Kustantaen. Iso kiitos siitä heille, että mahdollistivat ne upeat vuodet kilpatanssin parissa!
Harri Harjula: Asun Tuusulassa ja työskentelen SOK: vähittäiskaupan ketjuohjauksessa kehityspäällikkönä. Olen mukana SOK:n konseptien kehittämisessä, erityisesti Stockmanilta SOK:lle siirtyneen Herkku Food Market konseptin kehittämisessä. Tanssissa ei Tempon aikana valitettavasti tullut suurta menestystä, mutta suurin saavutus työrintamalla on varmasti mielenkiintoisten, koko suomessa myynnissä olevien tuotteiden onnistunut kehittäminen ja suunnittelu. Pääsen vaikuttamaan ja kehittämään suomessa tuotettuja ja valmistettuja tuotteita. Mielenkiintoista on myös osallistua uuden Herkku Food Market konseptin kehittämiseen SOK:lla.
Tanssia harrastan yhä, parina Sanna Kakko. Edustamme Vakita RY reuraa Vantaalla. Kilpailemme aktiivisesti. Saavutukset viimevuodelta SEN 1 sarjassa. Vakio SM 4. Sija. Pohjois Euroopan mestaruus kilpailuissa sija 13. MM kilpailuissa Berliinissä viime pääsiäisen sijoitus oli 74. ja Blackpoolissa toukokuussa sijoitus oli 27.
Olen myös mukana Suomen Tanssiurheiluliiton hallituksessa kehittämässä suomen tanssiurheiluliiton markkinointia ja viestintää.
Tempo tuo mieleen pelkästään hyvä muistoja. Toivottavasti Tempon toiminta jatkuu aktiivisena ja uusia harrastajia löytyy. Olen sitä mieltä, että tanssiharrastus on auttanut minua paljon elämässäni. Tanssi on mainio keino liikkua, parantaa motoriikkaa sekä abstraktien asioiden hahmotuskykyä. Helpottaa stressiin sekä lisää yhdessäoloa ja parantaa sosiaalisia suhteita. Lisäksi tavoitteellinen harrastaminen auttaa myös muuten työelämässä onnistumisessa, mutta tämä varmasti pätee kaikkeen tavoitteelliseen harrastamiseen.
Petri Torkko: Asuin Oulussa 20 vuotta minne tanssin perässä muutin, mutta niin kuin tapana on, niin toisia hyviä tienhaaroja tuli vastaan. Nykyään vaikutan Tampereella ja työntouhussa ollaan maahantuonti firmassa, missä tuomme maahan vaatteita ja kenkiä.
Tanssissa saavuttamieni mitalien määrää en muista enää, mutta taitaa olla neljä vai viisi SM-kultaa ja toistakymmentä mitalia. Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa 2. sija. Suurimpana saavutuksena kuitenkin pidän oppia, mitä tanssiharrastus antoi elämälle. Enää en tanssi, mutta kihlattuni on tanssija/tanssinopettaja, joten tanssi kuuluu jollain tapaa elämääni joka viikko.
Temposta on pelkästään hyviä muistoja. Yhteiset kilpailumatkat legendaarisella bussilla. Isot leirit ja kansainväliset huippuopettajat ketkä kävivät Teuvalla opettamassa kerran kuukaudessa.
Sitä ne vieläkin tanssimaailmassa ihmettelevät, että miten Teuvalla kävi niin paljon huippuopettajia siihen aikaan. Tanssimaailma elää aikamoista murrosta tekohetkellä, on ihan kiva seurata vierestä mihin se on menossa. Nykyharrastuksistani sen verran, että matkustelu on henkireikäni. Eri paikkoja ja kulttuureja on kiva nähdä. Ja korttia tulee pelattua aika säännöllisesti, pokeria ja omahaa. Kelloista olen myös viime vuosina innostunut.
Caroline Laitala Vigil: Elämä Teuvalta vei minut kilpatanssin ja opiskelun vuoksi ensin Ouluun ja sieltä Italian Roomaan, jossa tanssiparini asui. Roomasta muutin vuonna 1999 Pohjois-Amerikkaan Kaliforniaan San Diegoon, jossa uusi tanssiparini asui. Sieltä muutin Las Vegasiin, jossa asun edelleen perheeni kanssa. Meillä on 14-vuotias poika, joka pelaa amerikkalaista pesäpalloa.
Tanssiura on jo taakse jäänyttä ja olen tällä hetkellä yrittäjä kiinteistöalalla. Teuvan Tempo tuo mieleen paljon harjoittelua, monta Suomen mestaruutta, hienoja kansainvälisiä valmentajia ja kilpailumatkoja Suomen edustajana maailmalla.
Jani Torkko: Tällä hetkellä asun Vaasassa, minne muutetimme vuosi sitten parin vuoden ulkomailla-asumisen jälkeen. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta, toinen yksivuotias ja toinen viisivuotias. ABB:llä olen ollut töissä jo pidemmän aikaa. Lopetin vuonna 2003 tanssin ja sen jälkeen olin muutaman vuoden töissä, jonka jälkeen Vaasaan yliopistoon kouluun ja sitten työelämään kiinni.
Jos nyt oikein laskin niin minulla on viisi Suomen mestaruutta ja niin EM kuin MM-kisoissa ollut 12 parhaan joukossa Juniori ja nuoriso-ikäluokissa. Tärkein saavutus on ehkä ollut Blackpoolin seitsemäs sija alle 21-vuotiaissa.
Temposta tulee mieleen revyy, kova tekemisen meininki ja kova yhteistyö. Näytettiin muulle Suomelle, että kunnon tanssijoita ei tule pelkästään isoista kaupungeista.
Emili Palonen: Minä en ole Teuvalta tai tanssitouhuista kovin kauas päässyt. Asun Ilmajoella miehen ja kahden teini-ikäisen lapsen kanssa. Perheeseen kuuluu myös kaksi Venäjänsinistä kissaa. Mies löytyi Teuvalta ja heti lukion jälkeen muutettiin Seinäjoelle. Myöhemmin rakensimme talon Ilmajoen puolelle Ahonkylään, jossa asuu useita muitakin entisiä Teuvalaisia. Olen tuplayrittäjä. Minulla on Seinäjoella kaksi liikuntakeskusta. Ensimmäinen, vain naisille suunnattu liikunta- ja hyvinvointikeskus Unelmasali, tuli juuri kymmenen vuoden ikään. Siellä ohjaan itsekin viikottain noin 5-15 tuntia ryhmäliikuntaa, mm. tanssitunteja. Toinen liikuntakeskus EasyFit täyttää lokakuussa kahdeksan vuotta.
Kilpatanssi jäi kokonaan kun silloin huippuvuosiin lopetettiin yläasteen jälkeen. Enkä ole tanssinut paritansseja sen jälkeen, mitä nyt muutamat valssit oman mieheni kanssa häissä. Sain tarpeekseni sitä lajia. En ole jaksanut katsoa edes Tanssii tähtien kanssa-ohjelmaa. Omassa työssäni nautin kuitenkin kaikkein eniten tanssillisten tuntien ohjaamisesta.Tanssissa saamaani mitallimäärää en muista tarkasti, mutta vahva veikkaus on että se oli vuonna 1997, kun voitettiin 10-tanssin Suomen mestaruus. Eli sekä vakiot että lattarit. Tuon jälkeen keskityttiin enemmän vakioihin ja niissä tuli myös kansainvälisiä mitaleja, mutta en oikeasti muista mitä. Palkinnotkin ovat hävinneet jonnekin.
Temposta muistan ihmiset, tempolaisten kanssa oltiin niin tiiviisti yhdessä, isot ja pienet. Tanssijat ja huoltojoukot. Revyy ja muut esiintymisreissut olivat parhaita, kun oli rennommat asut ja koreografioita tehtiin yhdessä. Sen hienon linja-auton kyytiin kun vielä joskus pääsisi, jolla matkattiin aamuöitä vatta kipiänä ja pinnit syvällä päänahassa. Kaikki se oheistoiminta on siis jäänyt eniten mieleen. Leirit ja omat kotikisat, pukujen ompelu ja strassien liimaus.
Huh, onneksi omat lapset ei oo innostunu kilpatanssista! Musta ei yrittäjä-äitinä olisi siihen kaikkeen. Huippuharrastus, mutta varmasti rankkaa vanhemmille! Kiitos Tempon väki sekä äiti ja isä, että sain harrastaa.
Henry Aho
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
TEUVA Kysyimme muutamilta entisiltä Tempon tanssijoilta mitä heidän elämäänsä nyt kuuluu ja mitä muistoja heillä on Teuvan Temposta.
Saija Valtasaari: Työskentelen Sedu Kurikassa Valma luokan eritysopettajana. Olen työskennellyt koko ikäni nuorten parissa ohjaten tai opettaen, pitää mielen virkeänä. Asun nykyään Mietaalla tyttäreni ja mieheni kanssa. Palasimme n.10 vuotta sitten Rovaniemeltä takaisin Pohjanmaalle ja löysimme Kurikasta meille sopivan remonttikohteen taloksi.
Suurin saavutukseni elämässä on oman tyttären syntymä. Tytär nauttii samoista asioista kuten minäkin, eli tanssimisesta ja esiintymisestä. Viimeisin ihana saavutus oli se, kun viime keväänä ja kesänä tanssimme yhdessä Badding-musikaalissa Hotel Kurikassa. Sain vihdoin houkuteltua naisia ja ohjaajan tanssiryhmään täällä Kurikan päässäkin ja oma tytär tietenkin mukana. Tanssin siis vieläkin aina kun mahdollista. Sain kutsun Revyyn 20-vuotis juhliin vuonna 2014 Tempo´s ex-dancers ryhmään ja sen kanssa jatkoin esiintymistä muutaman vuoden, lähinnä Revyyssä. Pohjanmaalle muuton jälkeen ohjasin sekä Tempon että Kauhajoen Casinon lapsitanssijoita, niin kauan kuin omakin tytär harrasti kilpatanssia. Ja nyt olen siis mukana Ikkunaprinsessat tanssiryhmässä Kurikassa, ensi keväänä on luvassa Elvis musikaali.
Tempo tuo mileen hyviä muistoja ajoilta, jolloin puoli kylää harrasti kilpatanssia ja joka viikonloppu olimme jossain päin joko kilpailu- tai valmennusreissuilla. Isä toimi kuskina Tempon omalla linja-autolla, olikohan sen nimi "Mursu"? Siinä oli tunnelmaa, kun talvella köröttelimme Kemijärven kisoista kotiin ja kuuntelimme Euroviisuja bussin rätisevästä radiosta. Muistoissa on myös kesäleirit Molpessa, Vaasan Viuhkan järjestäminä. Pitää sisällään mm. ensisuudelman rantakoivun alla ja monta muuta hauskaa tarinaa. Tällä hetkellä minulla on kollegana yksi entisistä Vaasan Viuhkan tanssijaohjaajista, joka muisti mun (kuulemma) eläväisen persoonan Teuvan Nuorisoseuran salista. Samanlainen "räpätäti" oon kuulemma vieläkin J
Omat vanhemmat ja parini Oskun vanhemmat (Anneli ja Antti Koivu) olivat vahvasti mukana toiminnassa kolmen K:n menetelmällä eli Kannustaen, Kuskaten ja Kustantaen. Iso kiitos siitä heille, että mahdollistivat ne upeat vuodet kilpatanssin parissa!
Harri Harjula: Asun Tuusulassa ja työskentelen SOK: vähittäiskaupan ketjuohjauksessa kehityspäällikkönä. Olen mukana SOK:n konseptien kehittämisessä, erityisesti Stockmanilta SOK:lle siirtyneen Herkku Food Market konseptin kehittämisessä. Tanssissa ei Tempon aikana valitettavasti tullut suurta menestystä, mutta suurin saavutus työrintamalla on varmasti mielenkiintoisten, koko suomessa myynnissä olevien tuotteiden onnistunut kehittäminen ja suunnittelu. Pääsen vaikuttamaan ja kehittämään suomessa tuotettuja ja valmistettuja tuotteita. Mielenkiintoista on myös osallistua uuden Herkku Food Market konseptin kehittämiseen SOK:lla.
Tanssia harrastan yhä, parina Sanna Kakko. Edustamme Vakita RY reuraa Vantaalla. Kilpailemme aktiivisesti. Saavutukset viimevuodelta SEN 1 sarjassa. Vakio SM 4. Sija. Pohjois Euroopan mestaruus kilpailuissa sija 13. MM kilpailuissa Berliinissä viime pääsiäisen sijoitus oli 74. ja Blackpoolissa toukokuussa sijoitus oli 27.
Olen myös mukana Suomen Tanssiurheiluliiton hallituksessa kehittämässä suomen tanssiurheiluliiton markkinointia ja viestintää.
Tempo tuo mieleen pelkästään hyvä muistoja. Toivottavasti Tempon toiminta jatkuu aktiivisena ja uusia harrastajia löytyy. Olen sitä mieltä, että tanssiharrastus on auttanut minua paljon elämässäni. Tanssi on mainio keino liikkua, parantaa motoriikkaa sekä abstraktien asioiden hahmotuskykyä. Helpottaa stressiin sekä lisää yhdessäoloa ja parantaa sosiaalisia suhteita. Lisäksi tavoitteellinen harrastaminen auttaa myös muuten työelämässä onnistumisessa, mutta tämä varmasti pätee kaikkeen tavoitteelliseen harrastamiseen.
Petri Torkko: Asuin Oulussa 20 vuotta minne tanssin perässä muutin, mutta niin kuin tapana on, niin toisia hyviä tienhaaroja tuli vastaan. Nykyään vaikutan Tampereella ja työntouhussa ollaan maahantuonti firmassa, missä tuomme maahan vaatteita ja kenkiä.
Tanssissa saavuttamieni mitalien määrää en muista enää, mutta taitaa olla neljä vai viisi SM-kultaa ja toistakymmentä mitalia. Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa 2. sija. Suurimpana saavutuksena kuitenkin pidän oppia, mitä tanssiharrastus antoi elämälle. Enää en tanssi, mutta kihlattuni on tanssija/tanssinopettaja, joten tanssi kuuluu jollain tapaa elämääni joka viikko.
Temposta on pelkästään hyviä muistoja. Yhteiset kilpailumatkat legendaarisella bussilla. Isot leirit ja kansainväliset huippuopettajat ketkä kävivät Teuvalla opettamassa kerran kuukaudessa.
Sitä ne vieläkin tanssimaailmassa ihmettelevät, että miten Teuvalla kävi niin paljon huippuopettajia siihen aikaan. Tanssimaailma elää aikamoista murrosta tekohetkellä, on ihan kiva seurata vierestä mihin se on menossa. Nykyharrastuksistani sen verran, että matkustelu on henkireikäni. Eri paikkoja ja kulttuureja on kiva nähdä. Ja korttia tulee pelattua aika säännöllisesti, pokeria ja omahaa. Kelloista olen myös viime vuosina innostunut.
Caroline Laitala Vigil: Elämä Teuvalta vei minut kilpatanssin ja opiskelun vuoksi ensin Ouluun ja sieltä Italian Roomaan, jossa tanssiparini asui. Roomasta muutin vuonna 1999 Pohjois-Amerikkaan Kaliforniaan San Diegoon, jossa uusi tanssiparini asui. Sieltä muutin Las Vegasiin, jossa asun edelleen perheeni kanssa. Meillä on 14-vuotias poika, joka pelaa amerikkalaista pesäpalloa.
Tanssiura on jo taakse jäänyttä ja olen tällä hetkellä yrittäjä kiinteistöalalla. Teuvan Tempo tuo mieleen paljon harjoittelua, monta Suomen mestaruutta, hienoja kansainvälisiä valmentajia ja kilpailumatkoja Suomen edustajana maailmalla.
Jani Torkko: Tällä hetkellä asun Vaasassa, minne muutetimme vuosi sitten parin vuoden ulkomailla-asumisen jälkeen. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta, toinen yksivuotias ja toinen viisivuotias. ABB:llä olen ollut töissä jo pidemmän aikaa. Lopetin vuonna 2003 tanssin ja sen jälkeen olin muutaman vuoden töissä, jonka jälkeen Vaasaan yliopistoon kouluun ja sitten työelämään kiinni.
Jos nyt oikein laskin niin minulla on viisi Suomen mestaruutta ja niin EM kuin MM-kisoissa ollut 12 parhaan joukossa Juniori ja nuoriso-ikäluokissa. Tärkein saavutus on ehkä ollut Blackpoolin seitsemäs sija alle 21-vuotiaissa.
Temposta tulee mieleen revyy, kova tekemisen meininki ja kova yhteistyö. Näytettiin muulle Suomelle, että kunnon tanssijoita ei tule pelkästään isoista kaupungeista.
Emili Palonen: Minä en ole Teuvalta tai tanssitouhuista kovin kauas päässyt. Asun Ilmajoella miehen ja kahden teini-ikäisen lapsen kanssa. Perheeseen kuuluu myös kaksi Venäjänsinistä kissaa. Mies löytyi Teuvalta ja heti lukion jälkeen muutettiin Seinäjoelle. Myöhemmin rakensimme talon Ilmajoen puolelle Ahonkylään, jossa asuu useita muitakin entisiä Teuvalaisia. Olen tuplayrittäjä. Minulla on Seinäjoella kaksi liikuntakeskusta. Ensimmäinen, vain naisille suunnattu liikunta- ja hyvinvointikeskus Unelmasali, tuli juuri kymmenen vuoden ikään. Siellä ohjaan itsekin viikottain noin 5-15 tuntia ryhmäliikuntaa, mm. tanssitunteja. Toinen liikuntakeskus EasyFit täyttää lokakuussa kahdeksan vuotta.
Kilpatanssi jäi kokonaan kun silloin huippuvuosiin lopetettiin yläasteen jälkeen. Enkä ole tanssinut paritansseja sen jälkeen, mitä nyt muutamat valssit oman mieheni kanssa häissä. Sain tarpeekseni sitä lajia. En ole jaksanut katsoa edes Tanssii tähtien kanssa-ohjelmaa. Omassa työssäni nautin kuitenkin kaikkein eniten tanssillisten tuntien ohjaamisesta.Tanssissa saamaani mitallimäärää en muista tarkasti, mutta vahva veikkaus on että se oli vuonna 1997, kun voitettiin 10-tanssin Suomen mestaruus. Eli sekä vakiot että lattarit. Tuon jälkeen keskityttiin enemmän vakioihin ja niissä tuli myös kansainvälisiä mitaleja, mutta en oikeasti muista mitä. Palkinnotkin ovat hävinneet jonnekin.
Temposta muistan ihmiset, tempolaisten kanssa oltiin niin tiiviisti yhdessä, isot ja pienet. Tanssijat ja huoltojoukot. Revyy ja muut esiintymisreissut olivat parhaita, kun oli rennommat asut ja koreografioita tehtiin yhdessä. Sen hienon linja-auton kyytiin kun vielä joskus pääsisi, jolla matkattiin aamuöitä vatta kipiänä ja pinnit syvällä päänahassa. Kaikki se oheistoiminta on siis jäänyt eniten mieleen. Leirit ja omat kotikisat, pukujen ompelu ja strassien liimaus.
Huh, onneksi omat lapset ei oo innostunu kilpatanssista! Musta ei yrittäjä-äitinä olisi siihen kaikkeen. Huippuharrastus, mutta varmasti rankkaa vanhemmille! Kiitos Tempon väki sekä äiti ja isä, että sain harrastaa.
Henry Aho
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide