Huolena jonojen kasvaminen ja potilaiden kärsiminen

Juhani Pajunen

HYVINVOINTIALUE Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on käynnissä yt-neuvottelut. Tejukan sähköpostitse haastattelemien luottamushenkilöiden mukaan karsimisen varaa ei enää paljoa ole. Henkilöstö on jo tällä hetkellä kuormittunut. Väen vähentäminen tulee vaikuttamaan palvelujen saatavuuteen.

Työnantajan arvion mukaan koko hyvinvointialuetta koskeva vähennystarve on enintään 400 henkilötyövuotta. Hva työllistää yhteensä noin 11 000 henkilöä.

– Yt-neuvottelut tuntuvat olevan uusi normaali: niitä on lähes koko ajan jossakin päin menossa. Arvioitu henkilöstön vähennystarve on valtava, mutta onneksi kyseessä on maksimimäärä, jota toivomme saavamme neuvotteluissa oleellisesti pienennettyä, toteaa Tehyn koordinoiva pääluottamusedustaja Outi Ulvila.

SuPerin koordinoivan pääluottamusedustajan Merja Puuskamäen mukaan 400 henkilötyövuotta on todella paljon ja henkilöstövähennykset tulevat varmasti vaikuttamaan moneen asiaan, muun muassa palvelujen saatavuuteen. Oman mausteensa asiaan tuo vielä käynnissä oleva arviointimenettely, josta tulee Puuskamäen mukaan vielä joitakin säästövaatimuksia lisää, koska hyvinvointialueen talous on kriisissä.

– Kaikki palvelut, jotka perustuvat lakeihin, hyvinvointialueen tulee toteuttaa, siitä ei päästä mihinkään. Suurin huoli on, että potilaat kärsivät ja jonot kasvavat eikä pysytä hoitotakuussa. Potilasturvallisuus ei saa vaarantua, se on työnantajan vastuulla.

Ulvilan mielestä henkilöstössä ei ole juuri enää karsimisen varaa, mutta muista hva:n menoeristä hän toivoo vielä löytyvän säästöjä.

– Toimintoja on jo tarkasteltu ja yksikköjä lopetettu. En oikeastaan tiedä, mistä voimme kiristää ainakaan sairaanhoidossa ja huolenpidossa. Arviointityöryhmän tuloksia odotellessa, toteaa puolestaan Puuskamäki.

Miten Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on luottamushenkilöiden näkökulmasta kokonaisuudessaan toiminut olemassaolonsa aikana vuosina 2023–26?

– Työt tehdään, mutta eettinen kuorma on kasvanut sitä mukaa, kun henkilöstö vähenee. Et voi suorittaa työtehtäviäsi niin hyvin kuin haluaisit, ja kiire on jatkuvaa. Tietyt ohjelmat, jotka ohjaavat työtä, on todettu epäsopiviksi ja hankaloittavat työn tekoa. Henkilöstö on kuormittunutta ja jokaisella suuri huoli omasta tulevaisuudestaan. Olen itse nähnyt 90-luvun laman, ja silloin ei ollut tällaista hoitajien massatyöttömyyttä kuin nyt, Puuskamäki kertoo.

Ulvilan mukaan hyvinvointialue on iso organisaatio ja nimikkeistön, tehtävänkuvien ja toimintaohjeiden yhtenäistäminen on edelleen kesken. Jo valmiita ohjeistuksia tulkitaan monin tavoin, mikä tekee kokonaisuudesta vaikeasti hallittavan ja lisää henkilöstön työtä. Tämän lisäksi Ulvila antaa risuja toiminnan siiloutumisesta.

– Hyvin harva ajattelee kokonaisuutta, helpommin nähdään vain oma työpiste tai maksimissaan oma toimialue. Ruusuja annan vilpittömästä yrityksestä kehittää näitä asioita parempaan suuntaan ja meidän ruohonjuuritason työntekijöiden korvaamattomasta panoksesta kaiken tämän pyörityksen keskellä.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen yt-neuvotteluista kertoi ensimmäisenä Tehy-lehti 21. syyskuuta. Hyvinvointialue tiedotti asiasta päivää myöhemmin.

Yhteistoimintamenettelyt koskevat niin terveys-, sosiaali-, pelastus- kuin konsernipalvelujenkin henkilöstöä.

– Taloudellinen tilanteemme vaatii merkittäviä talouden sopeuttamistoimia. Lisäsopeutustarve vuodelle 2027 on arviolta 15 miljoonaa euroa ja tulevien tasapainotusvuosien kanssa yhteensä tämänhetkisen arvion mukaan lähes 40 miljoonaa euroa, perustelee hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen asiaa tiedotteessa.

Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan ensi vuoden talousarviota. Talousarvioon tullaan esittämään toimenpiteitä, joilla voi olla henkilöstövaikutuksia, kuten henkilöstön palvelussuhteen olennaisten ehtojen muutoksia, osa-aikaistamisia, lomautuksia ja irtisanomisia.

Tämänhetkisen arvion mukaan henkilöstön vähennystarve koko organisaation tasolla on noin 400 henkilötyövuotta. Vähennystarpeessa huomioidaan eläköitymiset.

– Tämän kokoluokan sopeutuksessa toiminnan uudelleenjärjestelyt, palveluverkon tarkastelu ja sen myötä henkilöstövaikutukset ovat väistämättömiä, Järvinen toteaa tiedotteessa.

Yt-neuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa. Arvio henkilöstövaikutuksista tarkentuu talousarviovalmistelun edetessä.

Tejuka lähetti kysymyksiä hyvinvointialueen yt-neuvotteluista myös JHL:n ja Jytyn luottamushenkilöille, mutta he eivät vastanneet kyselyyn.