Myös oma jaksaminen on osa kestävää kehitystä

Henry Aho

TEUVA Maatilat miettivät yhä enemmän kestävää kehitystä omissa toimissaan.

– Maatilat ovat kestävän kehityksen avainasemassa, sillä maatiloilla paitsi tuotetaan ruokaa tehokkaasti ja laadukkaasti, ylläpidetään luonnon monimuotoisuutta, huolehditaan maaperästä ja sidotaan hiiltä ja tehdään yhä enemmän ympäristö- ja ilmastotekoja. Yleensä kestäväksi kehitykseksi mielletään ainoastaan ilmasto- ja ympäristötoimet, mutta siihen kuuluu paljon muutakin. Kokonaisvaltainen kestävyyden ajatus on se, että myös yrittäjien talous ja oma jaksaminen täytyy olla kestävällä pohjalla. Asia on erittäin akuutti tällä hetkellä, sillä maatalouden kannattavuus on ollut huolestuttava jo pitkään ja kuluneen syksyn märät korjuuolosuhteet ovat vaikeuttaneet tilannetta entisestään. Tähän tulisi saada pikaisesti apua, ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvituotannon asiantuntija Henna Latvala tietää.

Latvala on ollut pestissään 3,5 vuotta. Tällä hetkellä hänellä on pyöritettävänään kolme hanketta, joista kaksi on kansainvälisiä Euroopanlaajuisia maatalouden ilmastohankkeita.

Moni maatila toimii nykyisin kestävän kehityksen periaatteella melkein tietämättään.

– Maatilojen tuotannossa tukipolitiikka on vuosikymmenten varrella ohjannut koko ajan enemmän kestävän kehityksen suuntaan ja tilat ovat jo aika pitkällä niissä asioissa. Me olemme Suomessa kestävän maatalouden kärkipäässä, vaikka kehittämistäkin totta kai riittää.

Climate Farm Demo -projekti vahvistaa eurooppalaisten viljelijöiden valmiuksia toteuttaa, demonstroida ja ottaa käyttöön ilmastoviisaanviljelyn käytäntöjä kaikkialla EU:ssa. Projektin aikana pyritään vähentämään 35 % mukana olevien tilojen kasvihuonekaasupäästöjä osana EU2030 -ilmastotavoitteiden saavuttamista.

– Hanke alkoi vuonna 2023. Siinä on mukana 28 maata ja 1500 pilottitilaa. Suomesta tiloja on mukana 25.

Teuvalainen Kalevan maatila yksi mukana olevista tiloista.

– Tiloille tehdään muun muassa hiilijalanjälkilaskenta. Kalevan maatilalla lasketaan hiilijalanjälki toki muutenkin joka vuosi. Hankkeessa kartoitetaan tilojen tilannetta ja auditoinnin ja laskennan pohjalta tehdään ilmastosuunnitelma, johon kuuluu kahdesta kolmeen toimenpidettä, jota tila toteuttaa koko hankkeen ajan, Latvala valottaa.

Kalevan maatilalla toimenpiteeksi on valittu gps hyödyntävän täsmäviljelyteknologian käyttöönottoa, jolla tuotantopanoksia voidaan kohdistaa tarkemmin ja siten voidaan vähentää lannoite- ja polttoainekulutusta ja tuotannon päästöjä. Lisäksi jatketaan jo pitkään tehtyä työtä eläinten kestävyyden parantamiseksi ja tuotosvuosien lisäämiseksi.

– Hankkeen toimenpiteitä myös esitellään tiloilla järjestävissä tapahtumissa.

Kalevan maatilalla demotilaisuus järjestettiin viime keväänä ja kaksi vielä järjestetään kaksi tilaisuutta. Demotilaisuuksissa esitellään tehtyjä toimenpiteitä käytännönläheisesti.

Miten halukkaita maatilat ovat muuttamaan toimintatapojaan kestävän kehityksen suuntaan?

– Edelleen löytyy vähän sellaista torjuvaakin asennetta, mikä voi johtua siitä, että maatiloja on joskus syyllistetty ilmastoasioissa. Hyvin paljon vaikuttaa se, miten asiaa lähestyy. Kuitenkin pääsääntöisesti maatilat suhtautuvat asiaan nykyään myönteisesti ja paljon löytyy aloitteellisia edelläkävijöitä. Kun asiaan paneutuu, huomaa, etteivät ympäristöasiat ole muusta toiminnasta ja tehokkuudesta erillisiä. Tilaa voidaan kehittää paljon kestävän kehityksen avulla.

Kestävän kehityksen mukaan toimimisesta on maatiloille hyötyä.

– Tilan kehittäminen on se ykkösjuttu. Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen tuotannossa säästää tuotantopanoksia ja kehittää tilaa ja tuotantoedellytyksiä pitkällä tähtäimellä. Myös taloudelliset kannustimet ohjaavat ympäristöystävälliseen tuotantoon, joskaan eivät riittävästi. Tuotannon päästöjen vähentäminen on nykyisin jo osittain tuotantosopimuksissa. Esimerkiksi maidosta voi saada lisähintaa, jos toteuttaa ympäristötoimenpiteitä.

Hyvä tapa kehittää tilaa resurssitehokkaaksi ja ilmastoviisaaksi, on lähteä mukaan erilaisiin kestävän kehityksen hankkeisiin.

– Hankkeiden kautta saadaan tiloille neuvontaa ja tukea tilan kehittämiseen, lisäksi muodostetaan tärkeitä verkostoja jopa Euroopan laajuisesti, joissa voi vaihtaa tietoa ja kokemuksia. Kestävä kehitys ei ole yksittäisiä ilmastotoimia, vaan ne parantavat myös tehokkuutta ja taloutta. Lisäksi tämä on myös imagokysymys. Kuluttajille tulee tieto, että tilat tekevät jo paljon ja tahtovat kehittää lisää toimintaansa. Hankkeiden avulla voidaan myös todentaa mitä kaikkea tiloilla on jo tehty. Tämän nostan tärkeäksi asiaksi. Julkisuuteen pitäisi yhä enemmän tuoda esiin, kuinka paljon suomalaiset tilat jo tekevät ympäristötoimenpiteitä ja miten tärkeässä roolissa maatalous on paitsi puhtaan ja laadukkaan ruoan tuotannossa, myös koko maaseudun elävänä pitämisessä ja maatalousluonnon säilyttämisessä. Ja siitä kuuluisi ihan oikeasti antaa tiloille myös kiitosta. On hienoa, miten monet tilat jo esittelevät toimintaansa avoimesti esimerkiksi somessa. Näen sen tärkeäksi kanavaksi tuoda esiin suomalaista, kestävää ruoantuotantoa ja maatilojen arkea ja työmäärää. Avoimuus lisää ymmärrystä asialle, Latvala tietää

Kestävä kehitys ei välttämättä tule aina kuitenkaan ilmaiseksi.

– Hintalappu riippuu sitä, miten pitkälle halutaan mennä. Teknologia voi olla kallista. Kuitenkin, esimerkiksi peltojen perusparannustoimet ovat aluksi kalliita, mutta pitkällä tähtäimellä tuottoisia. Juuri hankkeiden kautta on hyvä kehittää uusia juttuja. Hankkeissa on verkosto valmiina, ettei tee sellaisia virheitä, joita joku muu on jo tehnyt. Ei mene niin paljoa aikaa, koska vinkkejä ja neuvoja saa muilta tiloilta ja asiantuntijoilta.

Climate Farm Demo -projekti kestää vuoteen 2029 saakka.

– Koko ajan tulee myös uusia hankkeita. tällä hetkellä minulla on pöydällä VastuuFarmi -hankke.

ProAgrian VastuuFarmi -hankkeet auttavat maatiloja, erityisesti maitotiloja, tekemään vastuullisuudesta kilpailuvaltin ja vastaamaan kiristyviin rahoitusvaatimuksiin.

– Ylipäätään nykyisin kestävä kehitys on sisäänrakennettu melkein jokaiseen tulevaan hankkeeseen.

Neuvoja, tietoa ja apua on aina saatavilla ProAgria Etelä-Pohjanmaasta.

– Aina voi soittaa ja kysellä. Kannustan viljelijöitä lähtemään rohkeasti hankkeisiin mukaan. Hankkeet ovat loistava mahdollisuus verkostoitua ja saada asiantuntija-apua, Latvala summaa.