Tasapainottamisohjelma synnytti riitaa

Juhani Pajunen

KARIJOKI Karijoen kunnanvaltuuston toissapäiväistä kokousta hallitsi perussuomalaisten ja kunnanjohtajan välinen riita siitä, oliko tämä tehnyt kunnan talouden tasapainottamisohjelmaan yksityisteiden hoitoon liittyviä omavaltaisia lisäyksiä, joita työryhmä ei ollut hyväksynyt. Lopulta valtuusto päätti, että yksityisteiden hoito on jatkossakin kunnan vastuulla.

Marko Sahakoski (ps) kritisoi sitä, että valtuustolle tehdyssä esityksessä tasapainottamisohjelmaan oli tullut sellaisia muutoksia, joista ei ollut aiemmin keskusteltu. Yksi niistä oli maininta siitä, että yksityisteiden avustusjärjestelmää uudistetaan vuonna 2027 siirtymällä hallitusti kunnan hoitosopimuksista tiekunnille myönnettäviin avustuksiin. Sahakoski vaati selitystä sille, miksi lisäykset oli tehty.

– Jos meidän annetaan pykälän käsittelyssä ymmärtää, että muutokset koskevat vain niitä kohtia, joista on sovittu, mutta sitten muutetaan paljon muutakin, siinä kohtaa mielestäni valehdellaan luottamushenkilöille päin naamaa. Sen jälkeen on todella hankala luottaa esittelijän sanaan. Luottamus on mennyt ja haluan selityksen muutoksille.

Mikko Mäki-Kanto (ps) kritisoi samaa asiaa.

– Tässä on joku ihme homma, että täältä kunnantalolta on tarve ajaa tätä asiaa kuin kärmestä piippuun. Pidän tätä hyvin omavaltaisena lisäilynä. Tämä on valehtelemista. Luottamusta ei ole.

Marko Keski-Sikkilä muistutti, että kunnan hoidossa olevien teiden siirtäminen avustusjärjestelmään on ollut alusta asti mukana keskusteluissa. Alun perin se oli tasapainottamissuunnitelmassa kohdan "mahdolliset toimenpiteet" alla, mikä aiheutti sekaannusta, koska kuviteltiin, että mahdolliset toimenpiteet olisivat kaikki myös toteutettavia toimenpiteitä.

– Siinä vaiheessa, kun olen kirjannut ne valittuihin toimenpiteisiin, olen katsonut, mitkä ovat sellaisia toimenpiteitä, joita tulisi viedä eteenpäin. Se on ollut minun näkemykseni asiasta. Luottamushenkilöt ovat joka tapauksessa käsitelleet tätä asiaa, kunnanjohtaja huomautti.

– Asia on kyllä niin, että kunnanjohtaja ei tuo esittelyyn yhtäkään asiaa, jota taloustyöryhmä ei ole käsitellyt. Niin kauan kuin sinä olet ollut tässä talossa, olet tätä samaa asiaa jauhanut, ja se on tyrmätty sinulle kerta toisensa jälkeen. Niin kauan kuin luottamushenkilöt asioista päättävät, se ei tule toteutumaan, Seppo Tienhaara (sp) tylytti.

Myöhemmin Mäki-Kanto otti vielä uudelleen esille sen, että valtuustolle tehty esitys oli ensimmäinen paperi, jossa hän oli nähnyt avustusmalliin siirtymisen olevan kohdan "valitut toimenpiteet" alla.

– Siinä vaiheessa, kun toimenpiteet piti luokitella mahdollisiin tai valittuihin, olen sen valittuihin laittanut. Minä olen viranhaltija ja teen valmistelutyön, jonka luottamushenkilöt sitten hyväksyvät tai eivät, Keski-Sikkilä sanoi.

Tasapainottamisohjelmaa ei hyväksytty kesäkuun valtuustossa muun muassa siksi, että talouden tasapainottamistoimenpiteet olivat kaikki mahdollisissa toimenpiteissä.

– Se aiheutti väärinkäsitystä siitä, että mitkä ovat niitä toimenpiteitä, jotka toteutetaan, ja mitkä taas ovat mahdollisia. Siksi tein selkeyden vuoksi mahdolliset toimenpiteet ja eri kohtaan valitut toimenpiteet. Silloin olen tehnyt sitä viranhaltijan työtä, joka minulle kuuluu, eli poiminut mahdollisista valittuihin ne, joita olen katsonut toteuttamiskelpoisiksi, kunnanjohtaja selvensi.

Taloustyöryhmä ei ole kokoontunut kevään jälkeen, mutta asiasta on kuitenkin keskusteltu valtuuston iltakoulussa, jossa on annettu suuntaviivoja valmisteluun.

– Talouden tasapainottamisryhmä on turha konklaavi, jos sen päätökset eivät pidä. Sinä tuot vaivihkaa valtuustoon tällaisia omia esityksiä toimenpiteenä, Tienhaara huomautti.

– Mitään, mitä ei ole talouden tasapainottamisryhmän kokouksissa käsitelty, ei ole tuotu tähän paperiin lisää, Keski-Sikkilä alleviivasi. Hän myös muistutti, että nyt tehtävä päätös ei vielä sinällään siirtäisi yksityisteiden hoitoa tiekunnille, vaan asia menisi ensin valmisteltavaksi tekniseen lautakuntaan ja sieltä edelleen hallitukseen ja valtuustoon.

Teknisen johtajan Matti Hakolan mukaan eri hoitotoimenpiteiden kilpailuttaminen tuottaa kunnalle työtä.

– Kyllä se oman ajan vie. Jos tiekunnat hoitavat tätä asiaa itse, kilpailutusvelvoite on erilainen ja helpompi. Tiekunnat voivat usein valita suoraan, kuka eri toimenpiteitä tekee. Siinä tulee tietty määrä säästöä, jos siirrytään kokonaan avustusmalliin.

Kunnanjohtaja totesi, että kunnan hoidossa olevien teiden hoitoa moititaan koko ajan. Tiekuntien avustussummat olisivat hänen mukaansa "reiluja" ja tiekunnat voisivat toteuttaa hoidon niin kuin haluavat.

– Todennäköisesti teiden hoito olisi parempaa, kun se olisi tiekuntien omassa hallussa, Keski-Sikkilä arveli.

– Tai ainakin siihen oltaisiin tyytyväisempiä, Hakola tarkensi.

Seppo Tienhaara totesi virkamiesten olevan töissä kuntalaisia varten.

– Olen monesti sanonut, että kunta voisi kilpailuttaa teiden hoidon 4–5 vuodeksi kerrallaan, jolloin se työtaakka vähenee. On paljon yksinkertaisempaa, että kunta yhtenä toimijana kilpailuttaa lanauksen ja aurauksen kuin että 15 tiekuntaa hankkii niitä kukin mistä hankkii.

Veli-Matti Niemelä (kok) myönsi olevansa pitkästä aikaa Tienhaaran kanssa samaa mieltä: kunnossapitosopimukset voisi tehdä useaksi vuodeksi kerrallaan.

– Suurin osa pikkuteiden ihmisistä on eläkeläisiä, jotka eivät millään saa tarjouskilpailua järjestymään. On paljon parempi, että kunnalla on mies, joka sen järjestää, Niemelä sanoi.

– Eivät pienet tienhoitokunnat pärjää. Ne saavat kilpailutuksissa huonot hinnat. Ei niissä edes ole sellaisia henkilöä, joka pystyvät kilpailutuksia tekemään, Mikko Savolainen (kesk) komppasi.

Valtuuston puheenjohtaja Arja Harjunpää (kesk) muisteli, että yksityisteiden hoidon järjestämistavoista on puhuttu eri yhteyksissä jo 20 vuoden ajan.

– Luottamushenkilöillä on eri näkökulma tähän asiaan kuin viranhaltijoilla. Siinä se ristiriita tulee.

Emilia Mannila (kok) arveli, että jos kunnassa siirrytään tiekuntien avustamiseen, urakoitsijat eivät varmaankaan saisi kunnan omistamaa uutta lanaa käyttöönsä, jolloin mitään säästöä ei tulisi. Hakola vastasi, että tienhoitokunnat voisivat avustusmallissa vuokrata lanaa tietyllä tuntihinnalla.

Niemelä sanoi miettineensä sitä, kuinka paljon kunnan lanaa oikeasti käytetään.

– Mitä järkeä sitä on kunnalla pitää? Kun te olette niin innokkaita laittamaan huutokauppaan tavaraa, niin laittakaa lanakin. Nyt se vain ruostuu.

Osana talouden tasapainottamissuunnitelmaa esitettiin kiinteistörekisteriselvitystä, jossa verrataan kiinteistörekisteri- ja verorekisteritietoja. Tavoitteena on yhdenmukaistaa kiinteistöverotuksen ja rakennusvalvonnan rekisteritiedot, jolloin kiinteistöjen omistajien verokohtelu saadaan kunnassa tasavertaiseksi. Tätä kautta on mahdollista hillitä kiinteistöverojen nostopaineita.

Rami Aalto (ps) piti puheenvuoron kiinteistörekisteriselvityksen puolesta.

– Meillä on tiedossa, että rekisteritietoja ei ole päivitetty herran aikoihin. Olemme selkä seinää vasten eli pakkohan asia on fiksata.

Keskustelun aikana yksityisteiden hoitosopimuksista ja kiinteistörekisteriselvityksestä tehtiin eri esityksiä. Harjunpää esitti valtuustolle kymmenen minuutin neuvottelutaukoa, jotta eri esitykset saataisiin kirjattua oikeaan sanamuotoon. Tauko venyikin peräti puolen tunnin mittaiseksi.

Tauon jälkeen perussuomalaisten ja kokoomuksen esitys oli, että kirjaukset yksityisteiden hoitosopimuksista poistetaan tasapainottamissuunnitelmasta ja että kunnanhallitus tekee erikseen päätöksen kiinteistörekisteriselvityksen toteuttamisesta. Keskusta yhtyi kumpaankin esitykseen. Valtuusto hyväksyi muutokset yksimielisesti ilman äänestystä.

Perussuomalaisten ja kokoomuksen valtuustoryhmät tekivät kokouksessa aloitteen siitä, että Karijoki käynnistää muiden Suupohjan kuntien kanssa selvityksen rakennusvalvonnan palveluiden järjestämisestä yhdessä. Kunnat neuvottelisivat yhteisen rakennusvalvonnan eri järjestämismalleista ja selvittäisivät sen taloudelliset vaikutukset. Selvityksen tulokset tuotaisiin kunnan päätöksentekoon jatkotoimenpiteitä varten.