Arviointiryhmän puheenjohtaja: talouden tervehdyttäminen vaatii merkittäviä toimia

Juhani Pajunen

HYVINVOINTIALUE Etelä-Pohjanmaan arviointiryhmä esittää maakunnan sote-palveluihin suuria leikkauksia. Ryhmän puheenjohtaja on kuitenkin sitä mieltä, että esitetyssä mallissa sote-palvelut on turvattu maakunnan kaikissa osissa eivätkä etäisyydet terveyskeskuksiin kasva kohtuuttomiksi. Palvelurakennetta voidaan keventää tavalla, joka on asukkaiden kannalta myönteistä.

Arviointiryhmän esityksessä useimmat sote-palvelut keskitettäisiin Seinäjoelle, Kauhajoelle, Kauhavalle, Alajärvelle, Alavudelle ja Kurikkaan. Muualla Etelä-Pohjanmaalla sote-palvelut lakkautettaisiin kunnasta riippuen joko kokonaan tai suurilta osin.

– Se on selvää, että esitys on Etelä-Pohjanmaalla koettu hyvinkin rajuksi, myöntää arviointiryhmän puheenjohtaja, kaupunkineuvos Jyrki Myllyvirta.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kyse ei ole pelkästään palveluverkosta vaan myös toimintatapojen muutoksesta, kevyemmistä ja vaikuttavammista palveluista sekä siitä, että ihmiset saavat palveluja tarpeensa mukaan.

Heikkeneekö Etelä-Pohjanmaan sote-palveluiden taso mielestäsi leikkausten seurauksena?

– Kyllähän yleinen näkemys on, että hyvinvointialueuudistus on kokonaisuutena tuottanut hyviä tuloksia, vaikka on noussut esille ongelmiakin. Palveluiden tarvehan kasvaa, koska ikääntyneiden ihmisten määrä lisääntyy. Mutta kyllä minä näen, että nämä muutokset ovat sellaisia, joilla voidaan palvelut tuottaa riittävän hyvin tai paremminkin siitä huolimatta, että rahoitus ei tule tässä julkisen talouden tilanteessa kasvamaan. On etsittävä tavat, joilla käytettävissä olevalla rahalla saadaan paras mahdollinen tulos, Myllyvirta selittää.

Maakunnan sote-palveluverkkoa käsitellessään arviointiryhmä keskusteli eri vaihtoehdoista ja päätyi nyt esittämäänsä malliin.

– Tässä mallissa maakunnan palvelut on kuitenkin turvattu kaikissa osissa. Mistään päin etäisyydet eivät kasva kohtuuttomaksi. Tämä on minimikarsinta, joka on toteutettavissa, eikä sen takia tarvita uusia investointeja, sanoo Myllyvirta.

Kun ryhmä on arvioinut, miten esitetyt muutokset vaikuttavat asiointimatkojen pituuteen, palveluverkkoa on pidetty edelleen kohtuullisena.

– Siinä mielessä sitä uskallettiin esittää. Etelä-Pohjanmaalla on ollut hyviä linjauksia ja valmistelua, mutta päätöksenteko on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Näemme, että jos ei ryhdytä selvästi kovempiin toimenpiteisiin, talouden tervehdyttäminen ei onnistu.

Arviointiryhmä korostaa, että palveluverkkomuutosten ohella hyvinvointialueen on tärkeää toteuttaa toiminnallisia muutoksia palvelutuotannossaan. Tällaisia ovat esimerkiksi uusien teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen, palvelukriteerien yhtenäistäminen, painopisteen siirtäminen kevyempiin palveluihin, kotiin vietävien palvelujen vahvistaminen, palvelujen integraatio sekä sujuvat hoito- ja palvelupolut.

– Kyllähän Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on paljon asioita toteutettu, mutta kun katsotaan, mitä maassa tapahtuu, on myöskin mahdollista edelleen keventää palvelurakennetta. Mutta sitä voidaan myöskin tehdä tavalla, joka on asukkaiden kannalta myönteistä.

Myllyvirta ottaa esimerkiksi arviointiryhmän ehdotuksen vähentää palveluasumisen käyttöä.

– Ei (ympärivuorokautinen palveluasuminen) ole myöskään aina kyseisten ihmisten etu. Kotona asuminen ja yhteisöllisen asumisen muodot ovat parempia kuin laitosmainen ympäristö. Nämä muutoksethan ovat hitaita, mutta tavoitteet pitää asettaa, jotta niihin päästään.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on Myllyvirran mielestä edellytykset talouden tervehdyttämiseen.

– Se vaatii kuitenkin hyvin merkittäviä toimia. Kun katsotaan, mitä muilla hyvinvointialueilla on tehty, vastaavia tai kovempia palveluverkkojen karsimisia on toteutettu.

Tarkoituksena on, että hyvinvointialue käsittelee toimenpide-ehdotukset viimeistään vuoden 2027 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Mitä jos aluevaltuusto ei joulukuisessa budjettikokouksessaan hyväksykään arviointiryhmän esitystä?

– En sillä sen enempää spekuloi. Arviointiryhmän tehtävänä on loppuraportissa ottaa kantaa siihen, onko hyvinvointialueella edellytykset jatkaa toimintansa. Se, ettei aluevaltuusto hyväksy esitystä, on sitten se vihonviimeinen tilanne.

Myllyvirta pitää omana ja arviointiryhmänkin tavoitteena sitä, että hyvinvointialueen kanssa voidaan yhdessä löytää ratkaisut siihen, että alueella on edellytykset toimia jatkossa. Hän uskoo, että keinot siihen löytyvät.

– Mutta jollei niitä löydy, joudutaan esittämään, että tämä hyvinvointialue ei voi tällaisenaan jatkaa, ja ehdottamaan aluejakomenettelyn käynnistämistä.