Suomen kielen opetusta työajalla

Juhani Pajunen

ÄYSTÖ Tamsin Puutarhan neuvottelutilassa harjoitellaan paraikaa partitiivia. Opettaja Yuliia Peieva kirjoittaa partitiivin taivutussääntöjä ensin fläppitaululle: minä syön banaania, sitruunaa, minä juon kahvia, teetä, minä syön kastiketta. Sen jälkeen kyseistä sijamuotoa harjoitellaan Youtube-videoiden avulla ja pelejä pelaamalla.

– Minun mielestäni ihmiset ymmärtävät paljon paremmin, kun opetuksessa käytetään erilaisia videoita tai pelataan pelejä.

Tamsin Puutarhan ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä koostuva ryhmä harjoittelee suomea S2-tasolla. Opetusta on kerran viikossa kolme tuntia yhteensä 15 viikon ajan. Kurssi järjestetään työajalla.

– Opetellaan ihan perusasioita, sanastoa suomalaisesta elämästä, Peieva kertoo.

Aiemmilla kerroilla aiheina ovat olleet harrastukset, kulkeminen ja vapaa-aika. Tällä kerralla opiskelijat harjoittelevat ruokaan ja juomaan liittyvää sanastoa.

– Heidän täytyy kerätä sanavarastoa. Tunnilla on vain vähän kielioppia mutta paljon sanoja.

Joillekin kansalaisuuksille kielen opiskelu voi olla vaikeampaa kuin toisille.

– Aasialaisten on mielestäni vähän vaikeampaa oppia suomea. Tosi paljon riippuu motivaatiosta, Peieva tietää.

– Itsekin maahanmuuttajana voin sanoa, että suomen kieli on erittäin vaikea kieli, mutta kaikki on mahdollista. Oppimista helpottaa, jos asenne on kohdallaan ja jos ihminen ymmärtää, miksi hän on täällä.

Kurssilla opiskelee Tamsin Puutarhan ukrainalaisia, thaimaalaisia ja unkarilaisia työntekijöitä.

– Tämä on hyödyllinen kurssi, toteaa Kauhajoella asuva Nataliia Sorochenkova.

Sorochenkova on Kryvyi Rihin kaupungista Keski-Ukrainasta. Suomessa hän on asunut kolme vuotta. Kaksi vuotta sitten hän jo opiskeli kieltä iltakurssilla. Miten hän on pärjännyt nyt pidettävällä kurssilla?

– Kurssi on osittain helppo, osittain vaikea, hän arvioi.

Kurssin opetusmetodi peleineen kaikkineen tekee opiskelusta kuitenkin helpompaa.

– Suomen kieli on todella vaikea, mutta näitä pelejä on helppo pelata.

Thaimaalainen Anong Syrjälä opiskeli suomea 11 kuukautta tultuaan Suomeen vuonna 2010. Hän on työskennellyt Tamsin Puutarhalla 12 vuotta.

– Ymmärrään 70- tai 80-prosenttisesti suomen kieltä, en vielä 100-prosenttisesti. Ymmärrän, kun esimies puhuu töistä.

Kurikassa asuva Syrjälä ei pystyisi opiskelemaan kieltä vapaa-ajallaan, koska suuri osa siitä kuluu lapsen kanssa. Nyt käytävä kurssi ei ole ollut vaikea.

– Minä olen sitä mieltä, että tämä on helppoa minulle. On silti hyvä saada opiskella lisää suomea, ettei unohda kieltä.

Kauhajoella asuva Silvia Kunety tuli Suomeen kolme vuotta sitten Unkarista Dunakeszin kaupungista ja on ollut töissä Tamsin kasvihuoneilla kaksi vuotta. Viime vuonna hän opiskeli kieltä aikuisille tarkoitetulla iltakurssilla Kauhajoella. Nyt hän halusi osallistua työnantajansa järjestämälle kurssille.

– Haluan puhua suomen kieltä oikein.

Mitä mieltä Kunety on kurssista?

– Tämä kurssi on tosi helppo.

Onko kurssi vähän liiankin helppo?

– Kyllä.

Kokonaisuutena suomen kieli on unkarittaren mielestä kuitenkin vaikea oppia. Tämä johtuu muun muassa sijamuotojen ja verbityyppien suuresta määrästä.

Yuliia Peieva on tätä ennen työskennellyt suomen kielen kursseilla opetusavustajana. Tämä on ensimmäinen kurssi, jolla hän toimii opettajana.

– Uskon, että opettaja on minun ammattini, koska olen opettaja myös kotimaassani.

Peieva on Ukrainan bulgarialainen eli Ukrainassa asuvaa bulgarialaista vähemmistöä. Hän opiskeli Ukrainassa englannin opettajaksi, muttei kuitenkaan ehtinyt aivan valmistua.

– Tuli korona ja sitten sota. Nyt minulla on perhe ja työt täällä Suomessa.

Tullessaan ensi kertaa Suomeen Peieva koki heti suomen kielen omakseen.

– Minä en ymmärtänyt mitään, mutta tämä kieli oli heti minun sydämessäni. Uskon, että kaikki voivat oppia suomea.

Suomen opettelu vaatii moniin muihin kieliin verrattuna vielä vähän ekstraa.

– Tätä kieltä pitää myös rakastaa.

Tamsin Puutarha on järjestänyt maahanmuuttajataustaisille työntekijöilleen maksuttomia suomen kielen kursseja vuodesta 2017. Mistä moinen idea alun perin tuli?

– Ensinnäkin se parantaa hyvää viestintää ja vuorovaikutusta täällä työpaikalla. Se myös mahdollistaa työntekijöiden kotoutumisen paikalliseen yhteisöön, taustoittaa toimitusjohtaja Sakari Tamsi.

Asian taustalla on myös yrityksen periaatteellinen yksikielisyys. Vain tärkeimmät työtehtäviin liittyvät kirjalliset materiaalit on käännetty toisille kielille. Yhteinen kieli on myös työturvallisuuskysymys.

Entä miksi kurssit järjestetään työpaikalla eikä jossakin muualla?

– Saadaan kaikki mukaan ja yhdessä oppimaan. Tämä on työajalla tapahtuvaa koulutusta. Tämä on työnantajaltakin eräänlainen panostus, Tamsi sanoo.

Kielikursseja pidetään vuosittain. Yksi kurssi kestää 15 viikkoa.

– Tärkeää on, että tulee tarpeeksi pitkiä jaksoja.

Kursseja on samanaikaisesti kaksi, joista toinen on tarkoitettu aloittelijoille ja toinen edistyneille.

– Aloittelijat eivät vielä juurikaan osaa kommunikoida suomeksi. Edistyneemmät puhuvat jo sujuvammin, Sakari Tamsi sanoo.

Kielikursseja on suunniteltu yhdessä Vuoksin kanssa, mutta opettajat ovat tulleet aina jostakin muusta organisaatiosta. Tänä vuonna kurssin opettajakin on ensi kertaa Vuoksista.

Kielikurssit ovat mahdollistaneet vaativampien työtehtävien, kuten kurottajan käytön, opettamisen suomea jo paremmin taitaville työntekijöille.

– Pitää antaa sopivasti vastuuta. Kyllä se yhteinen kieli helpottaa vuorovaikutusta, sanoo huoltopäällikkö Eero Tamsi.

Erinäisistä kulttuurillisista eroista johtuen työtehtäviin perehdyttämisessä ei välttämättä riitä, että työntekijältä kysyy ”ymmärsitkö”, vaan häntä tulee varmuuden vuoksi pyytää selittämään, mitä esimerkiksi työkoneella pitää tehdä.

– Se ei ole pelkkä kieliasia. Perehdytyksessä on aina tärkeää se, että varmistaa viestin perille menon, Eero Tamsi tietää.