A-
A+
Juhani Pajunen
KARIJOKI Veroprosentit pysyvät ennallaan Karijoella. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan yksimielisesti pitää sekä tulovero- että kiinteistöveroprosentit nykyisellään, vastoin kunnanhallituksen esitystä.
Hallitus oli esittänyt veroprosentteja korotettavaksi 0,1 prosenttiyksiköllä nykyisestä valtuuston syyskuussa hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Korotusten oli laskettu lisäävän verotuottoa yhteensä noin 63 000 eurolla.
Valtuustossa perussuomalaisten ja keskustan ryhmät kuitenkin esittivät veroprosenttien pitämistä nykyisellään.
– Tässä tilanteessa ei voida rokottaa kuntalaisia enää enempää, perusteli Rami Aalto (ps) asiaa.
– Henkilöstökulut ovat meillä se selvästi suurin kuluerä. Niistä karsimalla ja toimintoja yhdistämällä ja muuttamalla saa 50 000–100 000 euron säästön, muistutti puolestaan Seppo Tienhaara (ps).
Esitetty 9,9 prosentin veroprosentti olisi Etelä-Pohjanmaan korkein Ähtärin jälkeen.
– Ja kun Ähtäri pakkoliitetään Alavuteen, siellä prosentti laskee ja on meillä sitten korkein. Olisi huono mainosmeriitti olla suurimpana verottajana. Verojen korotus on myöhemminkin helppo ja nopea tapa lisätä tuloja. Siihen pystytään palaamaan vuoden kuluttua. Meillä on hyvin alijäämiä, yli neljä miljoonaa, Tienhaara sanoi.
– Veronkorotuksen aika on silloin, kun taloudella menee hyvin ja työttömyys on laskenut puoleen nykyisestä. Sitten on helpompi kerätä rahaa, totesi puolestaan Pentti Haaranoja (sdp).
Emilia Mannila (kok) esitti, että veroprosentin korottamisen sijaan puunmyyntituloja nostettaisiin. Tähän kunnanjohtaja totesi, että talousarviossa on jo mukana 50 000 euron korotus puunmyyntituloihin.
Kiinteistöveroista puhuttaessa Tienhaara otti esille maatalouden tukalan tilanteen, maatalousyrittäjillä kun on erinäisiä tuotantorakennuksia.
– Tässä tilanteessa kiinteistöveron korotus olisi todellä tylyä.
Hän myös povasi Karijoelle kuntaliitosta.
– Emme tule säästymään kuntaliitokselta. Se on meillä edessä. Meidän tulee kaikkien valmistautua siihen ja toimia sillä lailla, että saamme tänne kuntaan jäämään jotain, mitä ei meiltä viedä pois.
Kunnanhallituksen ja taloustyöryhmän puheenjohtaja Jukka Kohtala (kok) oli eri mieltä muiden valtuutettujen kanssa veronkorotusten tarpeellisuudesta.
– En minäkään olisi veroprosentteja korottamassa, jos ei pakko olisi. Kuulimme ennusteen ensi vuoden talousarviosta, ja se vaikuttaa pitkälle. Mutta katsotaan sitten ensi vuonna veronkorotuksia uudelleen.
Kohtala ei kuitenkaan tehnyt asiassa vastaesitystä, joten valtuusto päätti yksimielisesti olla korottamatta veroprosentteja. Näin ollen tuloveroprosentti on myös ensi vuonna 9,8. Yleinen kiinteistöveroprosentti on ensi vuonna 0,93, maapohjan kiinteistöveroprosentti 1,30, vakituisten asuinrakennusten 0,50 ja muiden asuinrakennusten 1.
Talousarvion toteutumisen yhteydessä kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä kertoi valtuutetuille talousarviovalmistelun tilanteesta. Vuoden 2027 talousarviota lähdettiin tekemään puoli miljoonaa euroa alijäämäisenä, mutta menoja karsimalla on päästy tilanteeseen, jossa talousarvio on tällä hetkellä 400 000 euroa alijäämäinen.
Ensi vuonna kunnan saamat verotulot ja valtionosuudet laskevat. Lisäksi kunnan pitää maksaa enemmän kotikuntakorvauksia ja se itse saa niitä aiempaa vähemmän. Kotikuntakorvaus on korvaus, jonka oppilaan kotikunta maksaa sille kunnalle, jossa oppilas käy koulua.
Rami Aalto kysyi, onko talousarviossa huomioitu terveysasemaan liittyvät muutokset. On huomioitu, vastasi kunnanjohtaja. Terveysaseman vuokratuotto on kokonaisuudessaan poistettu ensi vuoden talousarviosta.
Muissa asioissa Soile Luoma (kesk) tiedusteli, mikä oli Myrkyn pienasuntojen teknisen tilan tilanne.
– Siellä ei ole ilmeisesti tapahtunut vielä mitään ja talvi on tulossa, Luoma muistutti.
– Perjantaina se asennetaan, vastasi Keski-Sikkilä.
Rami Aalto otti esille Kristiinankaupungin päätöksen ottaa ruotsi A1-kieleksi, jolloin sen opiskelu alkaa jatkossa jo ykkösluokalta. Täten englannista tulee A2-kieli, eli sen opiskelu alkaa vasta nelosluokalla. Aalto kertoi Kristiinan suomenkielisen koulutuslautakunnan jäsenille lupaillun, että karijokisten oppilaiden englannin tuntien määrä yläkoulussa ei vähene.
– Itse en hyväksy sitä, jos yläasteella olisi englannin kielen opetuksen taso laskenut. Kaikki ymmärtävät sen, että puhutaan erittäin tärkeästä aineesta, jota töissä ja muutenkin elämässä tarvitaan.
Seppo Tienhaara kysyi, onko kunnalla vapaita vuokra-asuntoja vai pitääkö paikkansa, että kunta olisi vuokrannut ne ulkopuoliselle diilerille. Keski-Sikkilän mukaan asia pitää paikkansa siinä mielessä, että yritys on varannut itselleen tällä hetkellä tyhjillään olevat asunnot. Vuokrasopimuksissa on kuitenkin kahden viikon irtisanomisaika, joten jos joku karijokinen tarvitsee asuntoa, vuokrasopimus yrityksen kanssa voidaan irtisanoa nopeasti.
– Me saadaan asunnoista yritykseltä pieni vuokra, ei täyttä vuokraa.
Tienhaara kysyi, miksi kunta on toiminut tällä tavoin.
– Lähinnä sen takia, että asunnoista ensinnäkin saadaan se pieni vuokratuotto tässä tilanteessa, vastasi Keski-Sikkilä.
Tienhaara kertoi, että kyseinen yritys yrittää vuokrata netissä Saliininkujalla olevaa kolmiota eteenpäin tuhannella eurolla.
– Epäilen, että kunnanjohtajaa on kusetettu. Ei kuulosta oikein hyvältä, Tienhaara sanoi.
– Ei kuulosta, Keski-Sikkilä totesi.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Juhani Pajunen
KARIJOKI Veroprosentit pysyvät ennallaan Karijoella. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan yksimielisesti pitää sekä tulovero- että kiinteistöveroprosentit nykyisellään, vastoin kunnanhallituksen esitystä.
Hallitus oli esittänyt veroprosentteja korotettavaksi 0,1 prosenttiyksiköllä nykyisestä valtuuston syyskuussa hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Korotusten oli laskettu lisäävän verotuottoa yhteensä noin 63 000 eurolla.
Valtuustossa perussuomalaisten ja keskustan ryhmät kuitenkin esittivät veroprosenttien pitämistä nykyisellään.
– Tässä tilanteessa ei voida rokottaa kuntalaisia enää enempää, perusteli Rami Aalto (ps) asiaa.
– Henkilöstökulut ovat meillä se selvästi suurin kuluerä. Niistä karsimalla ja toimintoja yhdistämällä ja muuttamalla saa 50 000–100 000 euron säästön, muistutti puolestaan Seppo Tienhaara (ps).
Esitetty 9,9 prosentin veroprosentti olisi Etelä-Pohjanmaan korkein Ähtärin jälkeen.
– Ja kun Ähtäri pakkoliitetään Alavuteen, siellä prosentti laskee ja on meillä sitten korkein. Olisi huono mainosmeriitti olla suurimpana verottajana. Verojen korotus on myöhemminkin helppo ja nopea tapa lisätä tuloja. Siihen pystytään palaamaan vuoden kuluttua. Meillä on hyvin alijäämiä, yli neljä miljoonaa, Tienhaara sanoi.
– Veronkorotuksen aika on silloin, kun taloudella menee hyvin ja työttömyys on laskenut puoleen nykyisestä. Sitten on helpompi kerätä rahaa, totesi puolestaan Pentti Haaranoja (sdp).
Emilia Mannila (kok) esitti, että veroprosentin korottamisen sijaan puunmyyntituloja nostettaisiin. Tähän kunnanjohtaja totesi, että talousarviossa on jo mukana 50 000 euron korotus puunmyyntituloihin.
Kiinteistöveroista puhuttaessa Tienhaara otti esille maatalouden tukalan tilanteen, maatalousyrittäjillä kun on erinäisiä tuotantorakennuksia.
– Tässä tilanteessa kiinteistöveron korotus olisi todellä tylyä.
Hän myös povasi Karijoelle kuntaliitosta.
– Emme tule säästymään kuntaliitokselta. Se on meillä edessä. Meidän tulee kaikkien valmistautua siihen ja toimia sillä lailla, että saamme tänne kuntaan jäämään jotain, mitä ei meiltä viedä pois.
Kunnanhallituksen ja taloustyöryhmän puheenjohtaja Jukka Kohtala (kok) oli eri mieltä muiden valtuutettujen kanssa veronkorotusten tarpeellisuudesta.
– En minäkään olisi veroprosentteja korottamassa, jos ei pakko olisi. Kuulimme ennusteen ensi vuoden talousarviosta, ja se vaikuttaa pitkälle. Mutta katsotaan sitten ensi vuonna veronkorotuksia uudelleen.
Kohtala ei kuitenkaan tehnyt asiassa vastaesitystä, joten valtuusto päätti yksimielisesti olla korottamatta veroprosentteja. Näin ollen tuloveroprosentti on myös ensi vuonna 9,8. Yleinen kiinteistöveroprosentti on ensi vuonna 0,93, maapohjan kiinteistöveroprosentti 1,30, vakituisten asuinrakennusten 0,50 ja muiden asuinrakennusten 1.
Talousarvion toteutumisen yhteydessä kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä kertoi valtuutetuille talousarviovalmistelun tilanteesta. Vuoden 2027 talousarviota lähdettiin tekemään puoli miljoonaa euroa alijäämäisenä, mutta menoja karsimalla on päästy tilanteeseen, jossa talousarvio on tällä hetkellä 400 000 euroa alijäämäinen.
Ensi vuonna kunnan saamat verotulot ja valtionosuudet laskevat. Lisäksi kunnan pitää maksaa enemmän kotikuntakorvauksia ja se itse saa niitä aiempaa vähemmän. Kotikuntakorvaus on korvaus, jonka oppilaan kotikunta maksaa sille kunnalle, jossa oppilas käy koulua.
Rami Aalto kysyi, onko talousarviossa huomioitu terveysasemaan liittyvät muutokset. On huomioitu, vastasi kunnanjohtaja. Terveysaseman vuokratuotto on kokonaisuudessaan poistettu ensi vuoden talousarviosta.
Muissa asioissa Soile Luoma (kesk) tiedusteli, mikä oli Myrkyn pienasuntojen teknisen tilan tilanne.
– Siellä ei ole ilmeisesti tapahtunut vielä mitään ja talvi on tulossa, Luoma muistutti.
– Perjantaina se asennetaan, vastasi Keski-Sikkilä.
Rami Aalto otti esille Kristiinankaupungin päätöksen ottaa ruotsi A1-kieleksi, jolloin sen opiskelu alkaa jatkossa jo ykkösluokalta. Täten englannista tulee A2-kieli, eli sen opiskelu alkaa vasta nelosluokalla. Aalto kertoi Kristiinan suomenkielisen koulutuslautakunnan jäsenille lupaillun, että karijokisten oppilaiden englannin tuntien määrä yläkoulussa ei vähene.
– Itse en hyväksy sitä, jos yläasteella olisi englannin kielen opetuksen taso laskenut. Kaikki ymmärtävät sen, että puhutaan erittäin tärkeästä aineesta, jota töissä ja muutenkin elämässä tarvitaan.
Seppo Tienhaara kysyi, onko kunnalla vapaita vuokra-asuntoja vai pitääkö paikkansa, että kunta olisi vuokrannut ne ulkopuoliselle diilerille. Keski-Sikkilän mukaan asia pitää paikkansa siinä mielessä, että yritys on varannut itselleen tällä hetkellä tyhjillään olevat asunnot. Vuokrasopimuksissa on kuitenkin kahden viikon irtisanomisaika, joten jos joku karijokinen tarvitsee asuntoa, vuokrasopimus yrityksen kanssa voidaan irtisanoa nopeasti.
– Me saadaan asunnoista yritykseltä pieni vuokra, ei täyttä vuokraa.
Tienhaara kysyi, miksi kunta on toiminut tällä tavoin.
– Lähinnä sen takia, että asunnoista ensinnäkin saadaan se pieni vuokratuotto tässä tilanteessa, vastasi Keski-Sikkilä.
Tienhaara kertoi, että kyseinen yritys yrittää vuokrata netissä Saliininkujalla olevaa kolmiota eteenpäin tuhannella eurolla.
– Epäilen, että kunnanjohtajaa on kusetettu. Ei kuulosta oikein hyvältä, Tienhaara sanoi.
– Ei kuulosta, Keski-Sikkilä totesi.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Juhani Pajunen
KARIJOKI Veroprosentit pysyvät ennallaan Karijoella. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan yksimielisesti pitää sekä tulovero- että kiinteistöveroprosentit nykyisellään, vastoin kunnanhallituksen esitystä.
Hallitus oli esittänyt veroprosentteja korotettavaksi 0,1 prosenttiyksiköllä nykyisestä valtuuston syyskuussa hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Korotusten oli laskettu lisäävän verotuottoa yhteensä noin 63 000 eurolla.
Valtuustossa perussuomalaisten ja keskustan ryhmät kuitenkin esittivät veroprosenttien pitämistä nykyisellään.
– Tässä tilanteessa ei voida rokottaa kuntalaisia enää enempää, perusteli Rami Aalto (ps) asiaa.
– Henkilöstökulut ovat meillä se selvästi suurin kuluerä. Niistä karsimalla ja toimintoja yhdistämällä ja muuttamalla saa 50 000–100 000 euron säästön, muistutti puolestaan Seppo Tienhaara (ps).
Esitetty 9,9 prosentin veroprosentti olisi Etelä-Pohjanmaan korkein Ähtärin jälkeen.
– Ja kun Ähtäri pakkoliitetään Alavuteen, siellä prosentti laskee ja on meillä sitten korkein. Olisi huono mainosmeriitti olla suurimpana verottajana. Verojen korotus on myöhemminkin helppo ja nopea tapa lisätä tuloja. Siihen pystytään palaamaan vuoden kuluttua. Meillä on hyvin alijäämiä, yli neljä miljoonaa, Tienhaara sanoi.
– Veronkorotuksen aika on silloin, kun taloudella menee hyvin ja työttömyys on laskenut puoleen nykyisestä. Sitten on helpompi kerätä rahaa, totesi puolestaan Pentti Haaranoja (sdp).
Emilia Mannila (kok) esitti, että veroprosentin korottamisen sijaan puunmyyntituloja nostettaisiin. Tähän kunnanjohtaja totesi, että talousarviossa on jo mukana 50 000 euron korotus puunmyyntituloihin.
Kiinteistöveroista puhuttaessa Tienhaara otti esille maatalouden tukalan tilanteen, maatalousyrittäjillä kun on erinäisiä tuotantorakennuksia.
– Tässä tilanteessa kiinteistöveron korotus olisi todellä tylyä.
Hän myös povasi Karijoelle kuntaliitosta.
– Emme tule säästymään kuntaliitokselta. Se on meillä edessä. Meidän tulee kaikkien valmistautua siihen ja toimia sillä lailla, että saamme tänne kuntaan jäämään jotain, mitä ei meiltä viedä pois.
Kunnanhallituksen ja taloustyöryhmän puheenjohtaja Jukka Kohtala (kok) oli eri mieltä muiden valtuutettujen kanssa veronkorotusten tarpeellisuudesta.
– En minäkään olisi veroprosentteja korottamassa, jos ei pakko olisi. Kuulimme ennusteen ensi vuoden talousarviosta, ja se vaikuttaa pitkälle. Mutta katsotaan sitten ensi vuonna veronkorotuksia uudelleen.
Kohtala ei kuitenkaan tehnyt asiassa vastaesitystä, joten valtuusto päätti yksimielisesti olla korottamatta veroprosentteja. Näin ollen tuloveroprosentti on myös ensi vuonna 9,8. Yleinen kiinteistöveroprosentti on ensi vuonna 0,93, maapohjan kiinteistöveroprosentti 1,30, vakituisten asuinrakennusten 0,50 ja muiden asuinrakennusten 1.
Talousarvion toteutumisen yhteydessä kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä kertoi valtuutetuille talousarviovalmistelun tilanteesta. Vuoden 2027 talousarviota lähdettiin tekemään puoli miljoonaa euroa alijäämäisenä, mutta menoja karsimalla on päästy tilanteeseen, jossa talousarvio on tällä hetkellä 400 000 euroa alijäämäinen.
Ensi vuonna kunnan saamat verotulot ja valtionosuudet laskevat. Lisäksi kunnan pitää maksaa enemmän kotikuntakorvauksia ja se itse saa niitä aiempaa vähemmän. Kotikuntakorvaus on korvaus, jonka oppilaan kotikunta maksaa sille kunnalle, jossa oppilas käy koulua.
Rami Aalto kysyi, onko talousarviossa huomioitu terveysasemaan liittyvät muutokset. On huomioitu, vastasi kunnanjohtaja. Terveysaseman vuokratuotto on kokonaisuudessaan poistettu ensi vuoden talousarviosta.
Muissa asioissa Soile Luoma (kesk) tiedusteli, mikä oli Myrkyn pienasuntojen teknisen tilan tilanne.
– Siellä ei ole ilmeisesti tapahtunut vielä mitään ja talvi on tulossa, Luoma muistutti.
– Perjantaina se asennetaan, vastasi Keski-Sikkilä.
Rami Aalto otti esille Kristiinankaupungin päätöksen ottaa ruotsi A1-kieleksi, jolloin sen opiskelu alkaa jatkossa jo ykkösluokalta. Täten englannista tulee A2-kieli, eli sen opiskelu alkaa vasta nelosluokalla. Aalto kertoi Kristiinan suomenkielisen koulutuslautakunnan jäsenille lupaillun, että karijokisten oppilaiden englannin tuntien määrä yläkoulussa ei vähene.
– Itse en hyväksy sitä, jos yläasteella olisi englannin kielen opetuksen taso laskenut. Kaikki ymmärtävät sen, että puhutaan erittäin tärkeästä aineesta, jota töissä ja muutenkin elämässä tarvitaan.
Seppo Tienhaara kysyi, onko kunnalla vapaita vuokra-asuntoja vai pitääkö paikkansa, että kunta olisi vuokrannut ne ulkopuoliselle diilerille. Keski-Sikkilän mukaan asia pitää paikkansa siinä mielessä, että yritys on varannut itselleen tällä hetkellä tyhjillään olevat asunnot. Vuokrasopimuksissa on kuitenkin kahden viikon irtisanomisaika, joten jos joku karijokinen tarvitsee asuntoa, vuokrasopimus yrityksen kanssa voidaan irtisanoa nopeasti.
– Me saadaan asunnoista yritykseltä pieni vuokra, ei täyttä vuokraa.
Tienhaara kysyi, miksi kunta on toiminut tällä tavoin.
– Lähinnä sen takia, että asunnoista ensinnäkin saadaan se pieni vuokratuotto tässä tilanteessa, vastasi Keski-Sikkilä.
Tienhaara kertoi, että kyseinen yritys yrittää vuokrata netissä Saliininkujalla olevaa kolmiota eteenpäin tuhannella eurolla.
– Epäilen, että kunnanjohtajaa on kusetettu. Ei kuulosta oikein hyvältä, Tienhaara sanoi.
– Ei kuulosta, Keski-Sikkilä totesi.
Ajankohtaista
luetuimmat
uusimmat
Mielipide