A-
A+
Anu Rinne
ÄYSTÖ Nuorisoseuralla järjestettiin 1. lokakuuta 2026 suunnitteluilta. Järjestäjä toivoi vapaata keskustelua kylän kehittämisestä, tapahtumista ja nuorisoseuran tulevista talkoista. Paikalla oli harmittavan pieni, mutta sitäkin intensiivisempi joukko kyläläisiä. Äystön nuorisoseuran puheenjohtaja Maria Harju kertoi alkuun omia ajatuksiaan.
– Haluaisimme kerätä kyläläisiä yhteen senkin takia, että Äystön koulu loppuu. Olisi mukava, että olisi paikka jonne kokoontua, esimerkiksi tämä talo. Johtokunnan kokouksessa käytiin läpi myös nimenmuutosasiaa, että nuorisoseuran nimi muutettaisiin vaikkapa Kylätuvaksi.
Maria Harju puhui vetoavasti toivoen, että kyläläiset olisivat tässä mukana ja puhallettaisiin yhteen hiileen.
– Itse ajattelin, että tämä on uppoava laiva. Tulin edelliseen kokoukseen sillä mielellä, että lähden tästä pois. Joku siinä heitti, että mitä jos ottaisit puheenjohtajuuden. Ajattelin, että kokeillaan nyt kerran vielä, kertoo Harju.
Harju harmittelee, että nuorisoseurassa aktiivisia on vain pieni porukka.
– Tarkoitus ei ole, että tämä pieni porukka tekee kaiken.
Taloa on alettu jo kunnostaa ja oven ulkopuolelle on valmistunut invaliuska, eli tilasta on tullut sen myötä esteetön.
– Vessat on remontoitu ja seuraavaksi alkaa eteisen maalaus, joka olisi kiva saada valmiiksi ennen pakkasia. Yläpuolesta tulee kermanvärinen ja alapuolesta antiikinvihreä. Eteisen jälkeen remontti siirtyy salin puolelle.
Tarkoitus on myös hakea avustusta, että lattiatkin saataisiin kuntoon. Puheenjohtaja toivookin, että kylätuvan sanomaa vietäisiin eteenpäin kyläläisille.
– Ja puhuttaessa kökästä, itsellekin tulee sellainen olo, että se kestää koko päivän, en varmasti mene. Mutta jos ajattelisi tulevansa vaikkapa vain tunniksi, niin siitä olisi meille iso apu, hän esittää.
Lasse Tamsi ehdotti Äystön kyläyhdistyksen ja nuorisoseuran sulautumista yhteen. 2000-luvun alussa rekisteröity kyläyhdistys oli aluksi kymmenisen vuotta aktiivinen, mutta ei enää.
– Joku yksi kyläyhdistys, ehkä joku laajempi nimi, hän heittää.
– Nuorisoseura jäisi taustalle. Siitä emme halua erota, mutta nimeen liittyvä taakka jäisi pois, koska nuorisoseura jakaa niin paljon mielipiteitä, heitti Harju takaisin.
Hän on itse kokenut nuorisoseuran tärkeäksi, mutta on toisaalta harmissaan.
– Mitä me yksin tätä täällä pyöritetään? Teemme innoissamme tapahtumia, mutta ketään ei tulekaan tapahtumiin. Varsinkin nyt, kun koulu loppuu eikä sitä enää takaisin saada, niin älkää hyvät ihmiset antako kylän kuolla!
Harri Kittilä Perälästä saapui mukaan kertomaan millainen historia siellä on.
– Perälässä oli aikoinaan todella voimakkaat työväenyhdistys ja nuorisoseura. Jossain vaiheessa molemmat hiipuivat, nuorisoseuraväki vanheni ja loppui ne veturit. Perustettiin kyläyhdistys, ettei olisi sellaista poliittista ristiriitaa ja nuorisoseura alkoi neuvotella kyläyhdistyksen kanssa, Kittilä kertoo.
Äystöläiset pohtivat tapaamisessa avoimesti, kuinka asiassa edetään.
– Kylätoimikunnan ja nuorisoseuran hallitukset koolle, keskustelkaa asiasta. Nuorisoseuran aika on ohi. Kyläyhdistykseen on kaikkien helpompi tulla mukaan, kun ei ole mitään poliittisia rajoitteita, Kittilä kannusti.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Anu Rinne
ÄYSTÖ Nuorisoseuralla järjestettiin 1. lokakuuta 2026 suunnitteluilta. Järjestäjä toivoi vapaata keskustelua kylän kehittämisestä, tapahtumista ja nuorisoseuran tulevista talkoista. Paikalla oli harmittavan pieni, mutta sitäkin intensiivisempi joukko kyläläisiä. Äystön nuorisoseuran puheenjohtaja Maria Harju kertoi alkuun omia ajatuksiaan.
– Haluaisimme kerätä kyläläisiä yhteen senkin takia, että Äystön koulu loppuu. Olisi mukava, että olisi paikka jonne kokoontua, esimerkiksi tämä talo. Johtokunnan kokouksessa käytiin läpi myös nimenmuutosasiaa, että nuorisoseuran nimi muutettaisiin vaikkapa Kylätuvaksi.
Maria Harju puhui vetoavasti toivoen, että kyläläiset olisivat tässä mukana ja puhallettaisiin yhteen hiileen.
– Itse ajattelin, että tämä on uppoava laiva. Tulin edelliseen kokoukseen sillä mielellä, että lähden tästä pois. Joku siinä heitti, että mitä jos ottaisit puheenjohtajuuden. Ajattelin, että kokeillaan nyt kerran vielä, kertoo Harju.
Harju harmittelee, että nuorisoseurassa aktiivisia on vain pieni porukka.
– Tarkoitus ei ole, että tämä pieni porukka tekee kaiken.
Taloa on alettu jo kunnostaa ja oven ulkopuolelle on valmistunut invaliuska, eli tilasta on tullut sen myötä esteetön.
– Vessat on remontoitu ja seuraavaksi alkaa eteisen maalaus, joka olisi kiva saada valmiiksi ennen pakkasia. Yläpuolesta tulee kermanvärinen ja alapuolesta antiikinvihreä. Eteisen jälkeen remontti siirtyy salin puolelle.
Tarkoitus on myös hakea avustusta, että lattiatkin saataisiin kuntoon. Puheenjohtaja toivookin, että kylätuvan sanomaa vietäisiin eteenpäin kyläläisille.
– Ja puhuttaessa kökästä, itsellekin tulee sellainen olo, että se kestää koko päivän, en varmasti mene. Mutta jos ajattelisi tulevansa vaikkapa vain tunniksi, niin siitä olisi meille iso apu, hän esittää.
Lasse Tamsi ehdotti Äystön kyläyhdistyksen ja nuorisoseuran sulautumista yhteen. 2000-luvun alussa rekisteröity kyläyhdistys oli aluksi kymmenisen vuotta aktiivinen, mutta ei enää.
– Joku yksi kyläyhdistys, ehkä joku laajempi nimi, hän heittää.
– Nuorisoseura jäisi taustalle. Siitä emme halua erota, mutta nimeen liittyvä taakka jäisi pois, koska nuorisoseura jakaa niin paljon mielipiteitä, heitti Harju takaisin.
Hän on itse kokenut nuorisoseuran tärkeäksi, mutta on toisaalta harmissaan.
– Mitä me yksin tätä täällä pyöritetään? Teemme innoissamme tapahtumia, mutta ketään ei tulekaan tapahtumiin. Varsinkin nyt, kun koulu loppuu eikä sitä enää takaisin saada, niin älkää hyvät ihmiset antako kylän kuolla!
Harri Kittilä Perälästä saapui mukaan kertomaan millainen historia siellä on.
– Perälässä oli aikoinaan todella voimakkaat työväenyhdistys ja nuorisoseura. Jossain vaiheessa molemmat hiipuivat, nuorisoseuraväki vanheni ja loppui ne veturit. Perustettiin kyläyhdistys, ettei olisi sellaista poliittista ristiriitaa ja nuorisoseura alkoi neuvotella kyläyhdistyksen kanssa, Kittilä kertoo.
Äystöläiset pohtivat tapaamisessa avoimesti, kuinka asiassa edetään.
– Kylätoimikunnan ja nuorisoseuran hallitukset koolle, keskustelkaa asiasta. Nuorisoseuran aika on ohi. Kyläyhdistykseen on kaikkien helpompi tulla mukaan, kun ei ole mitään poliittisia rajoitteita, Kittilä kannusti.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Anu Rinne
ÄYSTÖ Nuorisoseuralla järjestettiin 1. lokakuuta 2026 suunnitteluilta. Järjestäjä toivoi vapaata keskustelua kylän kehittämisestä, tapahtumista ja nuorisoseuran tulevista talkoista. Paikalla oli harmittavan pieni, mutta sitäkin intensiivisempi joukko kyläläisiä. Äystön nuorisoseuran puheenjohtaja Maria Harju kertoi alkuun omia ajatuksiaan.
– Haluaisimme kerätä kyläläisiä yhteen senkin takia, että Äystön koulu loppuu. Olisi mukava, että olisi paikka jonne kokoontua, esimerkiksi tämä talo. Johtokunnan kokouksessa käytiin läpi myös nimenmuutosasiaa, että nuorisoseuran nimi muutettaisiin vaikkapa Kylätuvaksi.
Maria Harju puhui vetoavasti toivoen, että kyläläiset olisivat tässä mukana ja puhallettaisiin yhteen hiileen.
– Itse ajattelin, että tämä on uppoava laiva. Tulin edelliseen kokoukseen sillä mielellä, että lähden tästä pois. Joku siinä heitti, että mitä jos ottaisit puheenjohtajuuden. Ajattelin, että kokeillaan nyt kerran vielä, kertoo Harju.
Harju harmittelee, että nuorisoseurassa aktiivisia on vain pieni porukka.
– Tarkoitus ei ole, että tämä pieni porukka tekee kaiken.
Taloa on alettu jo kunnostaa ja oven ulkopuolelle on valmistunut invaliuska, eli tilasta on tullut sen myötä esteetön.
– Vessat on remontoitu ja seuraavaksi alkaa eteisen maalaus, joka olisi kiva saada valmiiksi ennen pakkasia. Yläpuolesta tulee kermanvärinen ja alapuolesta antiikinvihreä. Eteisen jälkeen remontti siirtyy salin puolelle.
Tarkoitus on myös hakea avustusta, että lattiatkin saataisiin kuntoon. Puheenjohtaja toivookin, että kylätuvan sanomaa vietäisiin eteenpäin kyläläisille.
– Ja puhuttaessa kökästä, itsellekin tulee sellainen olo, että se kestää koko päivän, en varmasti mene. Mutta jos ajattelisi tulevansa vaikkapa vain tunniksi, niin siitä olisi meille iso apu, hän esittää.
Lasse Tamsi ehdotti Äystön kyläyhdistyksen ja nuorisoseuran sulautumista yhteen. 2000-luvun alussa rekisteröity kyläyhdistys oli aluksi kymmenisen vuotta aktiivinen, mutta ei enää.
– Joku yksi kyläyhdistys, ehkä joku laajempi nimi, hän heittää.
– Nuorisoseura jäisi taustalle. Siitä emme halua erota, mutta nimeen liittyvä taakka jäisi pois, koska nuorisoseura jakaa niin paljon mielipiteitä, heitti Harju takaisin.
Hän on itse kokenut nuorisoseuran tärkeäksi, mutta on toisaalta harmissaan.
– Mitä me yksin tätä täällä pyöritetään? Teemme innoissamme tapahtumia, mutta ketään ei tulekaan tapahtumiin. Varsinkin nyt, kun koulu loppuu eikä sitä enää takaisin saada, niin älkää hyvät ihmiset antako kylän kuolla!
Harri Kittilä Perälästä saapui mukaan kertomaan millainen historia siellä on.
– Perälässä oli aikoinaan todella voimakkaat työväenyhdistys ja nuorisoseura. Jossain vaiheessa molemmat hiipuivat, nuorisoseuraväki vanheni ja loppui ne veturit. Perustettiin kyläyhdistys, ettei olisi sellaista poliittista ristiriitaa ja nuorisoseura alkoi neuvotella kyläyhdistyksen kanssa, Kittilä kertoo.
Äystöläiset pohtivat tapaamisessa avoimesti, kuinka asiassa edetään.
– Kylätoimikunnan ja nuorisoseuran hallitukset koolle, keskustelkaa asiasta. Nuorisoseuran aika on ohi. Kyläyhdistykseen on kaikkien helpompi tulla mukaan, kun ei ole mitään poliittisia rajoitteita, Kittilä kannusti.
Ajankohtaista
luetuimmat
uusimmat
Mielipide