Pienestä pitäen traktorin ratissa

Henry Aho

TEUVA 30-vuotias Tony Erlands asuu kihlattunsa ja kahden pienen lapsensa kanssa vain kivenheiton päästä kotitilastaan.

– Kotitila on jo minun nimissäni. Nykyinen kotimme valmistui vuoden 2022 keväällä ja jo silloin oli tarkoitus, että tästä tulee aluksi kahden nuoren ensikoti ja myöhemmin tämä muuttuu kahden eläkeläisen kodiksi. Jossain kohtaa lähivuosina vaihdamme vanhempieni kanssa taloa, Erlands kertoo.

Erlandsilla on kaksi sisarusta, pikkusisko ja pikkuveli. Päätyönään hän työskentelee asiakkuusvastaavana Kauhajoella Lantmännen Agro -ketjun alaisuudessa toimivassa Arto Tervahauta Oy:ssä. Lisäksi Erlands pyörittää omaa Erlands Agri Oy nimistä maatilayritystä.

– En muista miten vanha olin, kun ajoin ensimmäistä kertaa traktoria, mutta jalat eivät ottaneet polkimille, joten ajoin isän sylistä. Olenkin ikuisesti katkera, kun pienenä minulle sanottiin, että sitten saat ajaa tiellä, kun jalat yltävät polkimiin. Olen aina ollut aika pitkä ja kun jalat olivat tarpeeksi pitkät, en saanutkaan ajaa tiellä, Erlands nauraa.

Toki kotipelloilla Erlands ajoi ja kun mittariin tuli 15 vuotta ikää ja traktorikortti taskuun, ajomäärät kasvoivat. Erlandsin sisarukset eivät ole samalla lailla kiinnostuneita maanviljelystä.

– Kun minä leikin pienenä lelutraktoreilla, pikkuveli leikki Transformers -roboteilla. Toki myös he ovat olleet maatilan töissä mukana ja veli oli tänäkin vuonna apuna perunannostossa. Viljelin itse asiassa jo pienenä suurta tilakokonaisuutta. Minulla oli satoja senttineliöitä mattopeltoja ja siivouspäivinä olin vihainen, kun vaivalla kylvetyistä mattopelloista tampattiin siemenet pihalle. Toki se oli varmaan hyvää oppia tulevaan ammattiin, Erlands muistelee.

Alanvalinta ei kuitenkaan ollut täysin selvää ja tähtiin kirjoitettua.

– Aivan pienenä oli varmaan omasta mielestäni selvää, että minusta tulee maanviljelijä. Kuitenkin yläasteella aloin miettiä myös muita vaihtoehtoja. Koin, että minulla on mahdollisuuksia vaikka mihin. Varmasti yksi syy siihen, että menin lukioon, oli se, että siten sain vähän ylimääräistä miettimisaikaa. Lukion lopulla tiesin, että haluan jollain tasolla toimia maanviljelysalalla. En ehkä ollut vielä 100 % varma päättyykö polku yrittäjäksi. Niinpä menin ammattikorkeaan opiskelemaan agrologiksi. Taitaa tällä hetkellä ollakin molemmat polut toteutuksessa, Erlands miettii.

Miten aikasi riittää päivätyön lisäksi myös maanviljelyyn?

– Eihän se riitäkään. Tulee tehtyä aivan liikaa töitä ja kun on vielä kaksi pientä lasta, niin tässä on tullut kyllä selväksi mitä sana ruuhkavuodet tarkoittaa. Tämä on toki vähän sellainenkin kysymys, että mikä vaatimustaso ja kunnianhimo itsellä on, Erlands toteaa.

Erlands ei ole juuri nyt ajatellut päivätöiden lopettamista.

– Nyt tällä hetkellä menemme tällä kokonaisuudella. Päivätyöllä varmistetaan peruskulujen hoitaminen. Sitten taas maatilan puolella paukut laitetaan tilan kehittämiseen ja sitä kautta viedään yritystä eteenpäin.

Paljon puhutaan siitä, mikä Suomalaisen maanviljelijän tulevaisuus on. Erlandsilla on asiaan oma näkemyksensä.

– Paljon asioita on muuttunut parissakymmenessä vuodessa. Jos on halunnut toimia edelliset 20 vuotta maanviljelijänä, niin tuottavuutta on täytynyt nostaa, eli kehittää resurssitehokkuutta, jossa sama määrä tai enemmän kuin ennen tehdään entistä pienemmillä resursseilla. Maanviljelyssä, niin kuin muissakin aloissa, kulupuoli on noussut paljon. Inflaation vuoksi kaikki maksaa paljon enemmän kuin ennen. Koneet ovat puolet kalliimpia kuin muutama vuosikymmen sitten. Myös lopputuotteiden hinnat ovat vähän nousseet, mutta eivät lähellekään samassa suhteessa kuin kulut, Erlands tietää.

Erlandsin tilalla viljellään eri viljoja, hernettä, maanparannus- ja saneerauskasveja sekä perunaa.

– Peruna on meillä selvä ykkönen. Meidän kasvivalintamme perustuvat markkinoiden seuraamiseen. Esimerkiksi tälle vuodelle tiputimme kauran pois ja korvasimme sen herneellä. Päätös johtui keväällä kotimaan raskaasti ylijäämäisestä kaurataseesta ja korkeista lannoitehinnoista. Viljelykiertomme perustuu sekä markkinanäkymään, että agronomiseen järkevyyteen. Kierto on toteutettu siten, että vaihtelemme pelloilla mahdollisuuksien mukaan eri kasveja, jolla saadaan sekä vähennettyä kemiallisia lannoitteita, että kasvinsuojeluaineita. Oma viljelyfilosofiani perustuu siihen, että vaikka olemme niin sanottu tavanomainen tila, otamme vaikutteita myös luomuviljelystä. Yhdistämme näitä kahta yrittäen ottaa niistä molemmista parhaita puolia, Erlands kertoo.

Filosofia selvästi toimii, sillä Erlands sijoittui tänä syksynä kahdeksanneksi Käytännön maamies lehden Satokisassa.

– Kisa käydään kahden vuoden välein eri kasveilla. Tällä kertaa kisakasvina oli syysvehnä. Kilpailussa kasvi on kaikilla sama, mutta lajike ja toimenpiteet ovat vapaasti valittavissa.

Erlandsin kisakasvi oli syysvehnän Ceylon -lajike ja kahdeksanteen sijaan oikeuttava satomäärä oli 8478 kiloa hehtaarilta. Käytössä olikin juuri se mainittu viljelyfilosofia, sillä esikasvina oli 2024 saneerauskasvi sinappi, joka puhdistaa maata ja 2025 apilanurmi, joka lataa peltoon typpeä apilan juurinystyräbakteerien avulla.

Koska Erlandsin aika on välillä kortilla, on hyvä, että vanha isäntä on toiminnassa mukana.

– Me tehdään tiiviisti isän kanssa maatilan hommia yhdessä. Käytännön töissä isä on itse asiassa enemmän kuin minä. Etenkin sesonkiaikana isän, joka on taksialan yrittäjä, on helpompi joustaa työajoista kuin minun, jolla on kuitenkin se kiinteä työaika päivätyössä.

Monen muun asian lisäksi myös ilmasto on muuttunut ja se näkyy maanviljelyksessä.

– Sään ääri-ilmiöt alkavat olla arkipäivää. Nykyään sade tulee tai lakkaa kuin napista painaen. Joko ei sada viikkoihin, tai sitten sataa koko ajan. Ihanteellinen sää olisi se, että pari päivää sataa ja sitten pari päivää paistaa. Kasvit eivät saa kuivua, mutta ne eivät saa myöskään tukehtua veteen.

Millaisena näet maanviljelyn tulevaisuuden?

– Olen sitä mieltä, että jos alalla ei näe tulevaisuutta, kannattaa tehdä jotain muuta. Suomessa on maatiloja, jotka pärjäävät todella hyvin ja tekevät hyvää tulosta. Jos joku pystyy siihen, niin mikseivät muutkin pystyisi. Jos näkisin itse alan negatiivisena, en tekisi tätä. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon ja toivoisin alalle yleisesti positiivisempaa asennetta tulevaisuutta kohtaan. Esimerkiksi kuluneen kasvukauden olosuhteet olivat käytännössä ihanteelliset ja sato hyvä, Erlands summaa.