Teuvan Kalevalaiset juhlivat 30 vuottaan

Henry Aho

TEUVA Teuvan Kalevalaiset juhlistivat 30-vuotista taivaltaan Annin Krannissa keskiviikkona 14.10. Juhlapäivä ei ollut valittu summan mutikassa, Sillä 14.10. vietetään Elsan nimipäivää.

– Elsa Heporauta oli suomalainen kirjailija ja Kalevalaisten Naisten Liiton sekä Kalevala Korun perustaja. Kalevalaisten Naisten Liitto toivoo, että Elsan päivänä järjestettäisiin jotain ohjelmaa ja tällä tavalla juhlistamme kahta asiaa samalla kertaa, Teuvan Kalevalaisten puheenjohtaja Hilkka Udd kertoo.

Heporauta perusti Kalevalaisten Naisten Liiton, koska hän tahtoi kunnioittaa suomalaista kansanperinnettä ja suomalaista naista.

– Toimimme yhä hänen periaatteiden mukaisesti ja vaalimme hänen muistoaan. Tällä hetkellä Kalevalaisten Naisten Liitto elää uutta kukoistustaan, sillä käsillä tekeminen on tullut uudestaan muotiin, Udd tietää.

Teuvan Kalevalaiset perustettiin 1996.

– Silloin joukko teuvalaisia kokoontui Pohjalan Puustelliin, jossa oli seinäjokisia ja vaasalaisia Kalevalaisten Naisten Liiton jäseniä kertomassa toiminnastaan. Siitä innostuneena he perustivat Teuvalle yhdistyksen Teuvan Kalevalaiset Naiset. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Maija-Liisa Laurila (1996–2005). Myöhemmin nimi muutettiin Teuvan Kalevalaiset -muotoon, kun päätimme, että miehetkin voivat olla mukana toiminnassa, Udd valottaa.

Paljon on vettä virrannut Teuvanjoessa sen jälkeen ja Teuvan Kalevalaiset ovat olleet monessa mukana.

– Aluksi jäseniä oli 30, mutta jäsenhakukilpailun ja siihen tehdyn Kosimarunon myötä määrä kasvoi 80 henkeen. Runo on ikävä kyllä nyt jo kadonnut, toivottavasti siitä löytyy vielä jossain kohtaa kopio. Huippuvuosien jälkeen jäsenmäärämme on ollut laskussa, mikä johtuu paljolti luonnollisesta poistumasta. Vanhat ovat jääneet pois, eikä uusia ole tullut mukaan samaa tahtia. Toimintamme on ollut aina vilkasta. Olemme olleet järjestämässä kulttuuritilaisuuksia ja tehneet kulttuurimatkoja, pitäneet koulutuksia ja tehneet lukemattomia käsitöitä. Etenkin tämän vuosituhannen puolella olemme olleet isona tekijänä mukana ylläpitämässä Teuvan kulttuuria, Udd luettelee.

Iso ponnistus oli vuonna 2009 julkaistu kirja Härkä on niin yrös itikka. Kirja koottiin Simo Korpelan 1880-luvulla keräämästä teuvalaisesta perinneaarteistosta.

– Saimme tähän vinkin pappi Ossi Haaramäeltä, joka oli tutkinut Korpelan kirjoituksia. Hän kertoi, että joukossa on sellaista kevyempääkin materiaalia, josta saisi tehtyä kirjan. Ossi kirjoitti kirjaan myös esipuheen. Meiltä lähti sitten Anneli Koivun johdolla parin kolmen hengen porukka Helsinkiin Kansalliskirjastoon muutamaksi päiväksi tutkimaan arkistoja. Kirjan tekeminen oli aika rankka projekti, eikä siinä laskettu tunteja, Anja Ristiluoma muistelee.

Anneli Koivu on Teuvan Kalevalaisten pitkäaikaisin puheenjohtaja. Hän toimi pestissä vuosina 2006–2019.

– Talvikki Lusa teki kirjaan upean kuvituksen. Sitä painettiin 800 kappaletta ja sen myynnillä keräsimme varoja toimintaamme. Vuonna 2020 kassassa oli enää 280 euroa ja tilanne näytti todella pahalta. Silloin Anni Ketonen pelasti meidät, Ristiluoma jatkaa

Teuvan Kalevalaisten toiminta muuttui, kun vuonna 2020 menehtynyt Anni Ketonen jätti heille koko omaisuutensa perinnöksi.

– Perintö mahdollistaa sen, että voimme olla isosti mukana teuvalaisessa kulttuurielämässä ja sen mahdollistamisessa yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Voidaan kysyä, että olisimmeko ilman Annia ja hänen perintöään koskaan nähneet Teuvalla Tove Oopperaa, Udd toteaa.

Perintöä käytetään teuvalisen kulttuurin hyväksi ja yksi osa siitä on apuraha, joka jaetaan Anni Esteri Ketosen Kulttuurirahastosta kahdesti vuodessa.

– Normaalisti apuraha jaetaan Annin syntymäpäivänä 28.3. sekä Annin nimipäivänä 9.12. Välillä teemme poikkeuksia ja tänään on yksi niistä kerroista, Udd hymyilee.

30-vuotisjuhlassa Teuvan Kalevalaiset myönsivät kaksi kulttuuristipendiä. Toisen sai Komsin kyläyhdistys ja toisen Teuvan Luovankylän maa- ja kotitalousseura ry.

– Meiltä ei voi hakea apurahaa, eli meille ei tehdä hakemuksia. Apurahat myönnetään hallituksen omien ajatusten ja harkinnan mukaan. Me pidämme silmämme ja korvamme auki ja jos kuulemme, että jotain sellaista ollaan tekemässä, joka sopii meidän arvoihimme ja jota pidämme hyvänä ajatuksen, tuemme hanketta, puheenjohtaja Udd valottaa käytäntöä.

Apurahojen jakoon voi kuka tahansa vaikuttaa yhdellä tapaa.

– Liittymällä mukaan toimintaan voi olla mukana päättämässä apurahoista, ja sitä kautta olla mukana teuvalaisen kulttuurin tukemisessa. Meihin saa olla yhteydessä, niin kerromme mielellämme lisää toiminnasta, Udd kehottaa.

Teuvan Kalevalaiset ovat jakaneet vuosien varrella 20 apurahaa ja ovat olleet mukana tukemassa 10 muuta hanketta.

Teuvan Kalevalaisten 30-vuotisjuhlat olivat tunnelmalliset ja tiiviit. Puheenjohtaja Udd sekä varapuheenjohtaja Liisa Kaari ottivat vieraat lämpimästi vastaan ovella. Pöydät oli katettu hienosti ja koristeltu Sirpa Raittilan tekemillä kauniilla vaahteranlehdistä valmistetuilla kukilla. Kynttilät loivat tunnelmallista valaistuista sekä varjoja. Aluksi Komsin kanteleensoittajat soittivat kalevalaisen vieraan tervehdyksen, jonka jälkeen Udd lausui tervetulopuheen. Niin ikään Teuvan Kalevalaisten jäsen Aleksandra Nisula lauloi kauniin puolalaisen laulun jota seurasi Talvikki Lusan lausuma murteellinen pakina. Komsin kanteleryhmä esitti vielä muutaman kappaleen, teuvalaisen Venni Saarisen Ikäkauden karttuessa sekä Kreeta Haapasalon kappaleen Tuli tuikkii pärehessä. Sen jälkeen oli kulttuuristipendien jaon vuoro ja ohjelman päätti yhteislaulu Nisulan johdolla. Virallisen ohjelman jälkeen nautittiin kakkukahvit ja sana oli vapaa. Pöydästä kuuluikin kovaäänistä rupattelua ja naurun helkähdyksiä.

– Tämä oli sellainen mukava, pieni ja intiimi tilaisuus. Juuri Annin Krannin näköinen juhla, Udd hymyilee.