Kaksin kaunihimmat kekrikekkerit

Juhani Pajunen

TEUVA Teuvan ja Kauhajoen martat järjestivät pitkästä aikaa yhteisen tapahtuman, kun Orrelassa pidettiin kekrikekkerit viime torstaina. Se oli osa Maailman suurinta marttailtaa, jossa marttayhdistykset eri puolilla Suomea kokoontuivat juhlimaan samanaikaisesti.

Teuvan Martat vierailivat Komioiden Marttojen luona Kauhajoella ensimmäisen kerran vuonna 2019, jolloin ensimmäinen Maailman suurin marttailta pidettiin. Komiat Martat olivat Teuvalla viimeksi 2021, jolloin juhlistettiin Teuvan Marttojen 110-vuotisjuhlaa.

Idean yhteisestä tapahtumasta sai Komioiden Marttojen puheenjohtaja Piia Tella.

– Laitoin vuoden alussa Teuvalle postia, että sitten kun on Maailman suurinta marttailta, mitäs jos pidettäisiin silloin yhteistapahtuma.

Martoilla on Kauhajoella noin 50 jäsentä. Yhdistys pitää joka kuukausi kädentaitoillan ja usein muitakin tapahtumia.

– Pyrin siihen, että joka kuukausi järjestetään useampia tapahtumia, Tella kertoi.

Kekrikekkerit juhlistivat nimensä mukaisesti sadonkorjuuta.

– Kekri on ollut historiallisesti merkityksellinen juhla Suomessa. Kekrikekkereissä juhlimme kulunutta satokautta, yhdessä syömistä ja toistemme kohtaamista. Kekriperinteisiin kuuluvat yhteiset leikit, laulut, tanssit sekä tarinoiden jakaminen, totesi Teuvan Marttojen puheenjohtaja Raija Rinta-Seppälä puheessaan.

Sen lisäksi, että martat juhlistavat ruoan yhdistävää voimaa, mielessä tulee Rinta-Seppälän mukaan pitää myös ruokavalinnat, jotka edistävät paitsi omaa myös maapallon hyvinvointia.

– Maistetaan rohkeasti uutta, iloitaan kestävistä valinnoista ja ennen kaikkea nautitaan ruoasta.

Piia Tella totesi puheessaan sadonkorjuujuhlan olevan martoille hyvä tilaisuus nauttia tekemänsä työn hedelmistä. Kaikki marttojen kylvämät siemenet eivät kasva aivan samalla tavalla: jotkut puskevat mullasta vauhdilla, toiset taas ottavat aikansa.

– Marttatoiminnassakin on vähän sama ilmiö: kaikki ideat eivät lähde heti lentoon, mutta usein parhaat oivallukset syntyvätkin juuri pitkäjänteisestä tekemisestä. Vaikka työn tulokset eivät näkyisi tänään, ne näkyvät usein huomenna tai myöhemmin jonkun toisen ilona, oppina tai onnistumisena. Muistetaan siis arvostaa myös niitä pieniä tekoja, jotka eivät ehkä saa suurta huomiota, mutta jotka ovat yhdessä toimintamme vahva perusta.

Tellan mukaan sadonkorjuujuhla on täydellinen tilaisuus kurkistaa taaksepäin, iloita onnistumisista ja suunnata katse tulevaan.

– Mitä uusia siemeniä voimme kylvää tulevaisuutta varten? Olemme oppineet uusia taitoja ja tukeneet monin tavoin paikallisyhteisöä ja lähiluontoa. Olemme myös jakaneet reseptejä, vinkkejä ja monta hyvää kahvihetkeäkin. Ne ovat usein niitä pieniä hetkiä, joista yhteisöllisyys syntyy.

– Kiitos, että teet, rohkenet, opetat, autat, kannustat, kehität ja ideoit omalla ainutlaatuisella tavallasi. Kiitos, että olet martta, päätti Tella puheensa.

Puheiden jälkeen martat nostivat yhdessä onnittelumaljan. Sitten oli vuorossa ruokailu. Tarjolla oli kasvissosekeittoa ja saaristolaisleipää sekä jälkiruuaksi omenapiirakkaa ja lusikkaleipiä.

Rentukat esitti juhlassa kappaleet Mummon sekomehu, Rakkaudesta sekaasin, Sukkahousut, Rahiseva rautalanka, En minä viitti, Teuvanjoki ja Sulle mun kultani.

Leena Aura esitti murrepakinan Tupajussin parturis käynti, jonka Vaasan Jaakkoo on kirjoittanut 1950-luvulla. Päähenkilön parturireissun käänteet hymyilyttivät ja naurattivatkin yleisöä.

Piia Tella veti martta vai AI -visan, jossa yleisön piti tietää, mitkä ajatukset ja vinkit olivat marttojen ja mitkä tekoälyn käsialaa. Arvuuteltavina olivat esimerkiksi:

– Martta ei hamstraa. Hän vain ennakoi.

– Martan todellinen supervoima on nähdä ateria siellä, missä muut näkevät tähteitä.

– Parhaat reseptit alkavat lauseella: löytyisipä kaapista jotain.

– Syksyllä ei lasketa puolukoita vaan ämpäreitä.

Visassa kaksi marttaa sai 31 pistettä 33:sta. He olivat molemmat Komioiden Marttojen jäseniä, joten tällä kertaa Kauhajoki tunnisti tekoälyn luomukset Teuvaa paremmin.