A-
A+
Anu Rinne
KARIJOKI Pyhäinpäivän soitot kuultiin 31.10.26 nyt 68. kerran. Esiintyjinä olivat Sjömanin veljekset Jämijärveltä, Porstuapelimannit Laihialta, Kodesjärven pelimannit sekä Roikastajat. Juontajana Karijoen Nuorisoseuran järjestämässä konsertissa oli Kari Peltoniemi. Historialliset Pyhäinpäivän soitot saivat alkunsa 1958, kun pelimanneilla ei ollut syksylle mitään tapahtumaa.
– Luoman Topi, Santaheinin Paavo ja Virtasen Viljo Karijoen pelimanneista ehdottivat nuorisoseuralle, voisiko pitää jotkut soittajaaset. Soitot pidettiin kansansoittokilpailuna. Muutaman kerran on jouduttu perumaan koronan takia, mutta voitaneen kuitenkin sanoa, että tämä on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti jatkunut kansanmusiikkitapahtuma, Peltoniemi kertoi tilaisuuden alkuun.
Ensimmäisenä lavalle saapuivat jämijärveläiset Sjömanin pojat. Poikien nuoresta iästä huolimatta kokoonpano soitti vanhaa tanssimusiikkia, kuten Muistojen harmonikka ja Ilta Oulunjoelta. Mukaan mahtui myös vähän tuntemattomampaa tuotantoa.
– Taata, eli isän isä, oli pitkän linjan pelimanni, joka vaikutti Jämijärvellä ja Ikaalisissa. Hän sävelsi mummolle kappaleen Elämän muistikirja, jonka soitamme teille seuraavaksi, kertoi laulava harmonikansoittaja Ville Sjöman.
Nuorten jälkeen täyttyi lava laihialaisista Porstuapelimanneista, jotka nähtiin syyskuussa myös Myrkky soi -tapahtumassa. Alussa oli kaksi soittajaa ja kaksi laulajaa, he kokoontuivat Laihian museon porstuassa ja siitä nimi. Kokoonpanon koko vaihtelee, tässä konsertissa esiintyjiä oli kahdeksan. Kuultiin perinteistä pelimannimusiikkia, muun muassa Laihian likan jenkka ja Nuukan likan jenkka tai Jokikylän jenkka. Yksi ja sama, rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Seuraavaksi vuorossa oli Karijoen omat Roikastajat.
– Esitämme kolme laulua, vanhoja tuttuja. Ei niitä uusia voi opetella, kun 21 vuotta on kierretty näillä samoilla. Viitaniemen Jari saatiin säestämään, ei siitä ilman säestystä mitään tulisikaan. Olisi vielä enemmän roikastusta se. Roikastushan on yksiäänistä mieslaulua, täsmensi Peltoniemi.
He esittivät vuosien takaa olevan Rankaviidan Erkin Vitamiiniviisun, jota seurasivat vanha tuttu Karijoen kansallislaulu, eli Hannulanjoki ja Elorannan Sakarin sävellys Korven kukka.
– Ja se menee tänä päivänä näin, lisäsi Peltoniemi tapansa mukaan.
Ennen väliaikaa kuultiin vielä Kodesjärven pelimanneja, eli KodesKolleja, jotka ovat perinteistä tanssimusiikkia esittävä kokoonpano.
– Kodesjärvihän on Isojoen viimeinen kylä Honkajoelle mennessä. Tällä hetkellä kukaan soittajista ei sieltä ole ja perinteikkään yhtyeen ainut alkuperäisjäsen on Kalevi Västilä, tuttu mies tapahtumasta Santaniemi soi. Muut soittajat ovat Jämijärveltä, Kankaanpäästä ja Honkajoelta, kertoo Peltoniemi.
Kuultiin monia tuttuja kappaleita, mutta myös uusi Jorma Prunnilan säveltämä ja Onerva Sjöstedin sanoittama Honkajoen muistoja, joka on aiemmin esitetty vain Santaniemi soi -tapahtumassa.
Väliajalla salin täytti iloinen puheensorina, kahvi ja pulla tekivät kauppansa. Kohtelu oli suotavaa, Peltoniemen kertomaa Urho Myllymäen tarinaa siteeraten. Kari Peltoniemi kutsui yleisön koolle kehuen:
– Sokeri oli sirkkua, nisut tehty voilla ja maidolla, ei mitään vesipullia margariinilla.
Keittiönaiset, leipurit ja muukin talkooporukka sai raikuvat aplodit.
Konsertin toisessa osassa kuultiin lisää korvia hivelevää soitantaa. Luoman Topi on aikoinaan ollut Pyhäpäivän soittojen isä ja lausunut tervehdyssanat, kunnes vuonna 2000 siirsi viestikapulan Kari Peltoniemelle.
– Kiitos että tulitte taas tänne. Merkatkaa ensi vuoden kalenteriin heti, kun se tulee, 6.11.2027 älkääkä ottako mitään muuta sille päivälle. Silloin taas tavataan, kutsui Peltoniemi.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Anu Rinne
KARIJOKI Pyhäinpäivän soitot kuultiin 31.10.26 nyt 68. kerran. Esiintyjinä olivat Sjömanin veljekset Jämijärveltä, Porstuapelimannit Laihialta, Kodesjärven pelimannit sekä Roikastajat. Juontajana Karijoen Nuorisoseuran järjestämässä konsertissa oli Kari Peltoniemi. Historialliset Pyhäinpäivän soitot saivat alkunsa 1958, kun pelimanneilla ei ollut syksylle mitään tapahtumaa.
– Luoman Topi, Santaheinin Paavo ja Virtasen Viljo Karijoen pelimanneista ehdottivat nuorisoseuralle, voisiko pitää jotkut soittajaaset. Soitot pidettiin kansansoittokilpailuna. Muutaman kerran on jouduttu perumaan koronan takia, mutta voitaneen kuitenkin sanoa, että tämä on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti jatkunut kansanmusiikkitapahtuma, Peltoniemi kertoi tilaisuuden alkuun.
Ensimmäisenä lavalle saapuivat jämijärveläiset Sjömanin pojat. Poikien nuoresta iästä huolimatta kokoonpano soitti vanhaa tanssimusiikkia, kuten Muistojen harmonikka ja Ilta Oulunjoelta. Mukaan mahtui myös vähän tuntemattomampaa tuotantoa.
– Taata, eli isän isä, oli pitkän linjan pelimanni, joka vaikutti Jämijärvellä ja Ikaalisissa. Hän sävelsi mummolle kappaleen Elämän muistikirja, jonka soitamme teille seuraavaksi, kertoi laulava harmonikansoittaja Ville Sjöman.
Nuorten jälkeen täyttyi lava laihialaisista Porstuapelimanneista, jotka nähtiin syyskuussa myös Myrkky soi -tapahtumassa. Alussa oli kaksi soittajaa ja kaksi laulajaa, he kokoontuivat Laihian museon porstuassa ja siitä nimi. Kokoonpanon koko vaihtelee, tässä konsertissa esiintyjiä oli kahdeksan. Kuultiin perinteistä pelimannimusiikkia, muun muassa Laihian likan jenkka ja Nuukan likan jenkka tai Jokikylän jenkka. Yksi ja sama, rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Seuraavaksi vuorossa oli Karijoen omat Roikastajat.
– Esitämme kolme laulua, vanhoja tuttuja. Ei niitä uusia voi opetella, kun 21 vuotta on kierretty näillä samoilla. Viitaniemen Jari saatiin säestämään, ei siitä ilman säestystä mitään tulisikaan. Olisi vielä enemmän roikastusta se. Roikastushan on yksiäänistä mieslaulua, täsmensi Peltoniemi.
He esittivät vuosien takaa olevan Rankaviidan Erkin Vitamiiniviisun, jota seurasivat vanha tuttu Karijoen kansallislaulu, eli Hannulanjoki ja Elorannan Sakarin sävellys Korven kukka.
– Ja se menee tänä päivänä näin, lisäsi Peltoniemi tapansa mukaan.
Ennen väliaikaa kuultiin vielä Kodesjärven pelimanneja, eli KodesKolleja, jotka ovat perinteistä tanssimusiikkia esittävä kokoonpano.
– Kodesjärvihän on Isojoen viimeinen kylä Honkajoelle mennessä. Tällä hetkellä kukaan soittajista ei sieltä ole ja perinteikkään yhtyeen ainut alkuperäisjäsen on Kalevi Västilä, tuttu mies tapahtumasta Santaniemi soi. Muut soittajat ovat Jämijärveltä, Kankaanpäästä ja Honkajoelta, kertoo Peltoniemi.
Kuultiin monia tuttuja kappaleita, mutta myös uusi Jorma Prunnilan säveltämä ja Onerva Sjöstedin sanoittama Honkajoen muistoja, joka on aiemmin esitetty vain Santaniemi soi -tapahtumassa.
Väliajalla salin täytti iloinen puheensorina, kahvi ja pulla tekivät kauppansa. Kohtelu oli suotavaa, Peltoniemen kertomaa Urho Myllymäen tarinaa siteeraten. Kari Peltoniemi kutsui yleisön koolle kehuen:
– Sokeri oli sirkkua, nisut tehty voilla ja maidolla, ei mitään vesipullia margariinilla.
Keittiönaiset, leipurit ja muukin talkooporukka sai raikuvat aplodit.
Konsertin toisessa osassa kuultiin lisää korvia hivelevää soitantaa. Luoman Topi on aikoinaan ollut Pyhäpäivän soittojen isä ja lausunut tervehdyssanat, kunnes vuonna 2000 siirsi viestikapulan Kari Peltoniemelle.
– Kiitos että tulitte taas tänne. Merkatkaa ensi vuoden kalenteriin heti, kun se tulee, 6.11.2027 älkääkä ottako mitään muuta sille päivälle. Silloin taas tavataan, kutsui Peltoniemi.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Anu Rinne
KARIJOKI Pyhäinpäivän soitot kuultiin 31.10.26 nyt 68. kerran. Esiintyjinä olivat Sjömanin veljekset Jämijärveltä, Porstuapelimannit Laihialta, Kodesjärven pelimannit sekä Roikastajat. Juontajana Karijoen Nuorisoseuran järjestämässä konsertissa oli Kari Peltoniemi. Historialliset Pyhäinpäivän soitot saivat alkunsa 1958, kun pelimanneilla ei ollut syksylle mitään tapahtumaa.
– Luoman Topi, Santaheinin Paavo ja Virtasen Viljo Karijoen pelimanneista ehdottivat nuorisoseuralle, voisiko pitää jotkut soittajaaset. Soitot pidettiin kansansoittokilpailuna. Muutaman kerran on jouduttu perumaan koronan takia, mutta voitaneen kuitenkin sanoa, että tämä on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti jatkunut kansanmusiikkitapahtuma, Peltoniemi kertoi tilaisuuden alkuun.
Ensimmäisenä lavalle saapuivat jämijärveläiset Sjömanin pojat. Poikien nuoresta iästä huolimatta kokoonpano soitti vanhaa tanssimusiikkia, kuten Muistojen harmonikka ja Ilta Oulunjoelta. Mukaan mahtui myös vähän tuntemattomampaa tuotantoa.
– Taata, eli isän isä, oli pitkän linjan pelimanni, joka vaikutti Jämijärvellä ja Ikaalisissa. Hän sävelsi mummolle kappaleen Elämän muistikirja, jonka soitamme teille seuraavaksi, kertoi laulava harmonikansoittaja Ville Sjöman.
Nuorten jälkeen täyttyi lava laihialaisista Porstuapelimanneista, jotka nähtiin syyskuussa myös Myrkky soi -tapahtumassa. Alussa oli kaksi soittajaa ja kaksi laulajaa, he kokoontuivat Laihian museon porstuassa ja siitä nimi. Kokoonpanon koko vaihtelee, tässä konsertissa esiintyjiä oli kahdeksan. Kuultiin perinteistä pelimannimusiikkia, muun muassa Laihian likan jenkka ja Nuukan likan jenkka tai Jokikylän jenkka. Yksi ja sama, rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Seuraavaksi vuorossa oli Karijoen omat Roikastajat.
– Esitämme kolme laulua, vanhoja tuttuja. Ei niitä uusia voi opetella, kun 21 vuotta on kierretty näillä samoilla. Viitaniemen Jari saatiin säestämään, ei siitä ilman säestystä mitään tulisikaan. Olisi vielä enemmän roikastusta se. Roikastushan on yksiäänistä mieslaulua, täsmensi Peltoniemi.
He esittivät vuosien takaa olevan Rankaviidan Erkin Vitamiiniviisun, jota seurasivat vanha tuttu Karijoen kansallislaulu, eli Hannulanjoki ja Elorannan Sakarin sävellys Korven kukka.
– Ja se menee tänä päivänä näin, lisäsi Peltoniemi tapansa mukaan.
Ennen väliaikaa kuultiin vielä Kodesjärven pelimanneja, eli KodesKolleja, jotka ovat perinteistä tanssimusiikkia esittävä kokoonpano.
– Kodesjärvihän on Isojoen viimeinen kylä Honkajoelle mennessä. Tällä hetkellä kukaan soittajista ei sieltä ole ja perinteikkään yhtyeen ainut alkuperäisjäsen on Kalevi Västilä, tuttu mies tapahtumasta Santaniemi soi. Muut soittajat ovat Jämijärveltä, Kankaanpäästä ja Honkajoelta, kertoo Peltoniemi.
Kuultiin monia tuttuja kappaleita, mutta myös uusi Jorma Prunnilan säveltämä ja Onerva Sjöstedin sanoittama Honkajoen muistoja, joka on aiemmin esitetty vain Santaniemi soi -tapahtumassa.
Väliajalla salin täytti iloinen puheensorina, kahvi ja pulla tekivät kauppansa. Kohtelu oli suotavaa, Peltoniemen kertomaa Urho Myllymäen tarinaa siteeraten. Kari Peltoniemi kutsui yleisön koolle kehuen:
– Sokeri oli sirkkua, nisut tehty voilla ja maidolla, ei mitään vesipullia margariinilla.
Keittiönaiset, leipurit ja muukin talkooporukka sai raikuvat aplodit.
Konsertin toisessa osassa kuultiin lisää korvia hivelevää soitantaa. Luoman Topi on aikoinaan ollut Pyhäpäivän soittojen isä ja lausunut tervehdyssanat, kunnes vuonna 2000 siirsi viestikapulan Kari Peltoniemelle.
– Kiitos että tulitte taas tänne. Merkatkaa ensi vuoden kalenteriin heti, kun se tulee, 6.11.2027 älkääkä ottako mitään muuta sille päivälle. Silloin taas tavataan, kutsui Peltoniemi.
Ajankohtaista
luetuimmat
uusimmat
Mielipide