A-
A+
Henry Aho
TEUVA Syksy on metsänomistajalle paras aika tehdä tarkastuskierros omissa metsissään. Kasvillisuuden vähentyessä näkyvyys paranee, jolloin mahdolliset myrskytuhot, kuivuneet puut, hyönteistuhot tai muut metsänhoitoa vaativat kohteet on helpompi havaita. Samalla voi arvioida tulevien vuosien metsänhoitotarpeita ja puukaupan mahdollisuuksia.
– Välillä on hyvä tarkastaa tilanne, etenkin jos jotain hoitotöitä on rästissä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi metsien harvennustarpeet. Myös taimikot on hyvä käydä läpi mahdollisten hirvituhojen osalta, Stora Enson metsäasiantuntija Arto Haukka tietää.
Toinen hyvä syy metsän tarkastukseen on se, jos metsässä on tiedossa talvihakkuita.
– Etelä-Pohjanmaankin alueella on paljon metsiä, joihin ei pääse tekemään hakkuita kuin talvella. Ne ovat turvepohjaisia metsiä, jotka eivät kestä koneiden painoa.
Syksyisin usein herätään talvihakkuiden tarpeeseen, mutta niitä ei kuitenkaan kannata ryhtyä tuumaamaan kovin lyhyellä varoitusajalla.
– Yleensä seuraava talvi kannattaa päättää jo edeltävänä keväänä. Esimerkiksi tällä hetkellä meidän tuleva talvi alkaa olla jo täynnä, Haukka neuvoo.
Alajärveltä lähtöisin oleva ja Seinäjoella nykyisin asuva 38-vuotias Haukka työskentelee tiiviisti Kurikan, Jurvan, Teuvan ja Ilmajoen alueiden metsänomistajien kanssa.
– Oma kiinnostukseni metsiin on tullut perintönä isältä ja papalta. Paljon tehtiin kotona puuhommia ja käytiin metsällä. Pienenä poikana tosin itkin, että koskaan en ala metsähommiin, mutta mieli muuttui kun sain paperit SeAmkin Tuomarniemen metsätalouspuolelta, Haukka muistelee.
Nykyisessä pestissään Haukka on toiminut kolme ja puoli vuotta. Sitä ennen hän työskenteli Teuvan alueella kolme vuotta Metsänhoitoyhdistyksessä.
Suomessa metsiä hoidetaan vaihtelevasti.
– Jotkut hoitavat todella hyvin ja jotkut taas huonommin. Taimikonhoito on asia, mikä usein jää tekemättä. Joskus näkee sellaisiakin metsiä, että ei oikein pysty edes läpi kulkemaan.
Oikea-aikainen metsänhoitotyö kuitenkin kannattaa.
– Jos puhutaan esimerkiksi taimikoiden hirvituhoista, niin pahimmassa tapauksessa hirvi voi pilata koko taimikon. Oikeastaan ainoa keino tuhojen minimoimiseksi on, että hoidetaan metsää siten, että taimikko kasvaa mahdollisimman nopeasti niin korkeaksi, että hirvet eivät enää voi sitä tuhota. Mitä nopeammin taimikko kasvaa, sitä pienempi tuhojen todennäköisyys on.
Hirvien ja hyönteisten lisäksi tuhoja metsissä aiheuttaa myrskyt.
– 27. joulukuuta 2025 riehunut Hannes-myrsky aiheutti melkoiset tuhot Etelä-Pohjanmaan metsissä. Pitää muistaa, että yksikin kaatunut puu on aina rahanarvoinen tavara.
Se, miten rahanarvoista, riippuu monestakin asiasta.
– Jos kaatuneita puita ei ole montaa, eikä omistajalla ole mahdollisuutta saada kaatunutta puuta tienvarteen, niiden haku ei välttämättä ole kannattavaa. Koneen paikalle tuominen kuitenkin aina maksaa. Kuitenkin, myrsky on saattanut kaataa muitakin puita jossain lähellä, minne kone on ehkä menossa. Silloin se saattaa pystyä helposti hakemaan myös omat kaatuneet puut. Eli oli tilanne mikä tahansa, niin aina kannattaa olla yhteydessä, Haukka painottaa.
Mitä metsänomistajan kannattaa tehdä ensimmäiseksi myrskytuhon jälkeen?
– Aivan ensimmäiseksi kannattaa soittaa metsäasiantuntijalle ja kertoa miten paljon tuhoja on tullut ja millaisella alueella. Onko paikka sellainen, johon pääsee helposti koneilla. Samaten vakuutusyhtiölle kannattaa tehdä heti ilmoitus, Haukka neuvoo.
Myrskyn kaatamat puut kannattaa hoitaa pois mahdollisimman nopeasti.
– Tukkipuut pilaantuvat helposti, etenkin jos juuret ovat katkenneet. Niihin saattaa tulla sinistäjäsientä ja sen jälkeen puut eivät enää kelpaa sahatavaraksi. Mitä lämpimämpää on, sitä nopeammin sientä tulee.
Sinistäjäsienen valtaaman puun tunnistaa siitä, että tukin pää muuttuu siniseksi.
Tuhojen lisäksi Hannes-Myrsky myös opetti jotain.
– Se opetti aika paljon organisoinnista, koska oli pakko keksiä miten tuhannet kuutiot puuta saadaan nopeasti pois metsistä, Haukka toteaa.
Myrskyjä ei voi estää, mutta tuhoihin voi varautua.
– Mitä vahvempi puu, sen parempi. Puiden vahvuutta taas parannetaan hyvällä kasvulla, mikä varmistetaan oikea-aikaisella harvennuksella sekä joskus lannoitteilla. Monet joskus sanovat, että ei kannata harventaa, sillä kun on paljon puita lähekkäin, myrsky ei kaada niitä yhtä helposti. Tässäkin on totuutta, mutta jos toimii näin, niin eivät ne puut sitten juuri kasvakaan, kun eivät saa tarpeeksi valoa.
Ilmastotieteilijät kertovat, että sää ääri-ilmiöt ovat yleistyneet.
– Jokaisessa metsässä minne menee, on aina tuulenkaatoja, mutta oman metsäisen urani aikana en ole huomannut, että tuhot olisivat aivan älyttömästi kasvaneet. Toki, jos sattuu tulemaan iso myrsky, niin kaatuneita puita voi olla satoja yhdellä alueella, Haukka tuumaa.
Tällä hetkellä puun hinta on korkealla.
– Nyt puulla on hyvä hinta. Puun hinta muodostuu monesta asiasta, mutta aina, kun puulla on paljon menekkiä, arvo nousee.
Iso myrsky ja läjä kaatuneita puita, ei vaikuta arvoon lyhyellä aikavälillä.
– Puun hinta on vähän niin kuin iso laiva, että kääntymiseen menee aikaa. Kaatuneella puulla on kuitenkin aina vähän eri arvo kuin pystyssä olevalla, Haukka toteaa.
Metsäasiantuntijan työpäivät ovat vaihtelevia. Koskaan ei aamulla tiedä mitä päivä pitää sisällään.
– Kyllä minä kalenteria pidän, mutta aika usein saan päivän aikana soittoja, jotka muuttavat suunnitelmia. Aika paljon työni on asiakastyötä. Asiakas soittaa ja kysyy neuvoja mitä kannattaa tehdä jossain tietyssä asiassa. Me olemme täyden palvelun talo, joten ratkaisut löytyvät pulmaan kuin pulmaan.
Jos metsänomistajalla on jokin asia, joka askarruttaa mieltä, kannattaa olla yhteydessä.
– Aina kannattaa soittaa ja kysyä, jos jokin metsäasia mietityttää. Yhdessä saadaan hyvin nopeasti keksittyä mikä olisi meidän tapamme toimia ja onko se myös asiakkaalle paras tapa, Haukka summaa.
Haukan lisäksi Teuvalla työskentelee myös toinen Stora Enson metsäasiantuntija, Sami Parviainen, joka hoitaa 67-tien eteläpuoleista aluetta Haukan hoitaessa pohjoisen puolen.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Henry Aho
TEUVA Syksy on metsänomistajalle paras aika tehdä tarkastuskierros omissa metsissään. Kasvillisuuden vähentyessä näkyvyys paranee, jolloin mahdolliset myrskytuhot, kuivuneet puut, hyönteistuhot tai muut metsänhoitoa vaativat kohteet on helpompi havaita. Samalla voi arvioida tulevien vuosien metsänhoitotarpeita ja puukaupan mahdollisuuksia.
– Välillä on hyvä tarkastaa tilanne, etenkin jos jotain hoitotöitä on rästissä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi metsien harvennustarpeet. Myös taimikot on hyvä käydä läpi mahdollisten hirvituhojen osalta, Stora Enson metsäasiantuntija Arto Haukka tietää.
Toinen hyvä syy metsän tarkastukseen on se, jos metsässä on tiedossa talvihakkuita.
– Etelä-Pohjanmaankin alueella on paljon metsiä, joihin ei pääse tekemään hakkuita kuin talvella. Ne ovat turvepohjaisia metsiä, jotka eivät kestä koneiden painoa.
Syksyisin usein herätään talvihakkuiden tarpeeseen, mutta niitä ei kuitenkaan kannata ryhtyä tuumaamaan kovin lyhyellä varoitusajalla.
– Yleensä seuraava talvi kannattaa päättää jo edeltävänä keväänä. Esimerkiksi tällä hetkellä meidän tuleva talvi alkaa olla jo täynnä, Haukka neuvoo.
Alajärveltä lähtöisin oleva ja Seinäjoella nykyisin asuva 38-vuotias Haukka työskentelee tiiviisti Kurikan, Jurvan, Teuvan ja Ilmajoen alueiden metsänomistajien kanssa.
– Oma kiinnostukseni metsiin on tullut perintönä isältä ja papalta. Paljon tehtiin kotona puuhommia ja käytiin metsällä. Pienenä poikana tosin itkin, että koskaan en ala metsähommiin, mutta mieli muuttui kun sain paperit SeAmkin Tuomarniemen metsätalouspuolelta, Haukka muistelee.
Nykyisessä pestissään Haukka on toiminut kolme ja puoli vuotta. Sitä ennen hän työskenteli Teuvan alueella kolme vuotta Metsänhoitoyhdistyksessä.
Suomessa metsiä hoidetaan vaihtelevasti.
– Jotkut hoitavat todella hyvin ja jotkut taas huonommin. Taimikonhoito on asia, mikä usein jää tekemättä. Joskus näkee sellaisiakin metsiä, että ei oikein pysty edes läpi kulkemaan.
Oikea-aikainen metsänhoitotyö kuitenkin kannattaa.
– Jos puhutaan esimerkiksi taimikoiden hirvituhoista, niin pahimmassa tapauksessa hirvi voi pilata koko taimikon. Oikeastaan ainoa keino tuhojen minimoimiseksi on, että hoidetaan metsää siten, että taimikko kasvaa mahdollisimman nopeasti niin korkeaksi, että hirvet eivät enää voi sitä tuhota. Mitä nopeammin taimikko kasvaa, sitä pienempi tuhojen todennäköisyys on.
Hirvien ja hyönteisten lisäksi tuhoja metsissä aiheuttaa myrskyt.
– 27. joulukuuta 2025 riehunut Hannes-myrsky aiheutti melkoiset tuhot Etelä-Pohjanmaan metsissä. Pitää muistaa, että yksikin kaatunut puu on aina rahanarvoinen tavara.
Se, miten rahanarvoista, riippuu monestakin asiasta.
– Jos kaatuneita puita ei ole montaa, eikä omistajalla ole mahdollisuutta saada kaatunutta puuta tienvarteen, niiden haku ei välttämättä ole kannattavaa. Koneen paikalle tuominen kuitenkin aina maksaa. Kuitenkin, myrsky on saattanut kaataa muitakin puita jossain lähellä, minne kone on ehkä menossa. Silloin se saattaa pystyä helposti hakemaan myös omat kaatuneet puut. Eli oli tilanne mikä tahansa, niin aina kannattaa olla yhteydessä, Haukka painottaa.
Mitä metsänomistajan kannattaa tehdä ensimmäiseksi myrskytuhon jälkeen?
– Aivan ensimmäiseksi kannattaa soittaa metsäasiantuntijalle ja kertoa miten paljon tuhoja on tullut ja millaisella alueella. Onko paikka sellainen, johon pääsee helposti koneilla. Samaten vakuutusyhtiölle kannattaa tehdä heti ilmoitus, Haukka neuvoo.
Myrskyn kaatamat puut kannattaa hoitaa pois mahdollisimman nopeasti.
– Tukkipuut pilaantuvat helposti, etenkin jos juuret ovat katkenneet. Niihin saattaa tulla sinistäjäsientä ja sen jälkeen puut eivät enää kelpaa sahatavaraksi. Mitä lämpimämpää on, sitä nopeammin sientä tulee.
Sinistäjäsienen valtaaman puun tunnistaa siitä, että tukin pää muuttuu siniseksi.
Tuhojen lisäksi Hannes-Myrsky myös opetti jotain.
– Se opetti aika paljon organisoinnista, koska oli pakko keksiä miten tuhannet kuutiot puuta saadaan nopeasti pois metsistä, Haukka toteaa.
Myrskyjä ei voi estää, mutta tuhoihin voi varautua.
– Mitä vahvempi puu, sen parempi. Puiden vahvuutta taas parannetaan hyvällä kasvulla, mikä varmistetaan oikea-aikaisella harvennuksella sekä joskus lannoitteilla. Monet joskus sanovat, että ei kannata harventaa, sillä kun on paljon puita lähekkäin, myrsky ei kaada niitä yhtä helposti. Tässäkin on totuutta, mutta jos toimii näin, niin eivät ne puut sitten juuri kasvakaan, kun eivät saa tarpeeksi valoa.
Ilmastotieteilijät kertovat, että sää ääri-ilmiöt ovat yleistyneet.
– Jokaisessa metsässä minne menee, on aina tuulenkaatoja, mutta oman metsäisen urani aikana en ole huomannut, että tuhot olisivat aivan älyttömästi kasvaneet. Toki, jos sattuu tulemaan iso myrsky, niin kaatuneita puita voi olla satoja yhdellä alueella, Haukka tuumaa.
Tällä hetkellä puun hinta on korkealla.
– Nyt puulla on hyvä hinta. Puun hinta muodostuu monesta asiasta, mutta aina, kun puulla on paljon menekkiä, arvo nousee.
Iso myrsky ja läjä kaatuneita puita, ei vaikuta arvoon lyhyellä aikavälillä.
– Puun hinta on vähän niin kuin iso laiva, että kääntymiseen menee aikaa. Kaatuneella puulla on kuitenkin aina vähän eri arvo kuin pystyssä olevalla, Haukka toteaa.
Metsäasiantuntijan työpäivät ovat vaihtelevia. Koskaan ei aamulla tiedä mitä päivä pitää sisällään.
– Kyllä minä kalenteria pidän, mutta aika usein saan päivän aikana soittoja, jotka muuttavat suunnitelmia. Aika paljon työni on asiakastyötä. Asiakas soittaa ja kysyy neuvoja mitä kannattaa tehdä jossain tietyssä asiassa. Me olemme täyden palvelun talo, joten ratkaisut löytyvät pulmaan kuin pulmaan.
Jos metsänomistajalla on jokin asia, joka askarruttaa mieltä, kannattaa olla yhteydessä.
– Aina kannattaa soittaa ja kysyä, jos jokin metsäasia mietityttää. Yhdessä saadaan hyvin nopeasti keksittyä mikä olisi meidän tapamme toimia ja onko se myös asiakkaalle paras tapa, Haukka summaa.
Haukan lisäksi Teuvalla työskentelee myös toinen Stora Enson metsäasiantuntija, Sami Parviainen, joka hoitaa 67-tien eteläpuoleista aluetta Haukan hoitaessa pohjoisen puolen.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Henry Aho
TEUVA Syksy on metsänomistajalle paras aika tehdä tarkastuskierros omissa metsissään. Kasvillisuuden vähentyessä näkyvyys paranee, jolloin mahdolliset myrskytuhot, kuivuneet puut, hyönteistuhot tai muut metsänhoitoa vaativat kohteet on helpompi havaita. Samalla voi arvioida tulevien vuosien metsänhoitotarpeita ja puukaupan mahdollisuuksia.
– Välillä on hyvä tarkastaa tilanne, etenkin jos jotain hoitotöitä on rästissä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi metsien harvennustarpeet. Myös taimikot on hyvä käydä läpi mahdollisten hirvituhojen osalta, Stora Enson metsäasiantuntija Arto Haukka tietää.
Toinen hyvä syy metsän tarkastukseen on se, jos metsässä on tiedossa talvihakkuita.
– Etelä-Pohjanmaankin alueella on paljon metsiä, joihin ei pääse tekemään hakkuita kuin talvella. Ne ovat turvepohjaisia metsiä, jotka eivät kestä koneiden painoa.
Syksyisin usein herätään talvihakkuiden tarpeeseen, mutta niitä ei kuitenkaan kannata ryhtyä tuumaamaan kovin lyhyellä varoitusajalla.
– Yleensä seuraava talvi kannattaa päättää jo edeltävänä keväänä. Esimerkiksi tällä hetkellä meidän tuleva talvi alkaa olla jo täynnä, Haukka neuvoo.
Alajärveltä lähtöisin oleva ja Seinäjoella nykyisin asuva 38-vuotias Haukka työskentelee tiiviisti Kurikan, Jurvan, Teuvan ja Ilmajoen alueiden metsänomistajien kanssa.
– Oma kiinnostukseni metsiin on tullut perintönä isältä ja papalta. Paljon tehtiin kotona puuhommia ja käytiin metsällä. Pienenä poikana tosin itkin, että koskaan en ala metsähommiin, mutta mieli muuttui kun sain paperit SeAmkin Tuomarniemen metsätalouspuolelta, Haukka muistelee.
Nykyisessä pestissään Haukka on toiminut kolme ja puoli vuotta. Sitä ennen hän työskenteli Teuvan alueella kolme vuotta Metsänhoitoyhdistyksessä.
Suomessa metsiä hoidetaan vaihtelevasti.
– Jotkut hoitavat todella hyvin ja jotkut taas huonommin. Taimikonhoito on asia, mikä usein jää tekemättä. Joskus näkee sellaisiakin metsiä, että ei oikein pysty edes läpi kulkemaan.
Oikea-aikainen metsänhoitotyö kuitenkin kannattaa.
– Jos puhutaan esimerkiksi taimikoiden hirvituhoista, niin pahimmassa tapauksessa hirvi voi pilata koko taimikon. Oikeastaan ainoa keino tuhojen minimoimiseksi on, että hoidetaan metsää siten, että taimikko kasvaa mahdollisimman nopeasti niin korkeaksi, että hirvet eivät enää voi sitä tuhota. Mitä nopeammin taimikko kasvaa, sitä pienempi tuhojen todennäköisyys on.
Hirvien ja hyönteisten lisäksi tuhoja metsissä aiheuttaa myrskyt.
– 27. joulukuuta 2025 riehunut Hannes-myrsky aiheutti melkoiset tuhot Etelä-Pohjanmaan metsissä. Pitää muistaa, että yksikin kaatunut puu on aina rahanarvoinen tavara.
Se, miten rahanarvoista, riippuu monestakin asiasta.
– Jos kaatuneita puita ei ole montaa, eikä omistajalla ole mahdollisuutta saada kaatunutta puuta tienvarteen, niiden haku ei välttämättä ole kannattavaa. Koneen paikalle tuominen kuitenkin aina maksaa. Kuitenkin, myrsky on saattanut kaataa muitakin puita jossain lähellä, minne kone on ehkä menossa. Silloin se saattaa pystyä helposti hakemaan myös omat kaatuneet puut. Eli oli tilanne mikä tahansa, niin aina kannattaa olla yhteydessä, Haukka painottaa.
Mitä metsänomistajan kannattaa tehdä ensimmäiseksi myrskytuhon jälkeen?
– Aivan ensimmäiseksi kannattaa soittaa metsäasiantuntijalle ja kertoa miten paljon tuhoja on tullut ja millaisella alueella. Onko paikka sellainen, johon pääsee helposti koneilla. Samaten vakuutusyhtiölle kannattaa tehdä heti ilmoitus, Haukka neuvoo.
Myrskyn kaatamat puut kannattaa hoitaa pois mahdollisimman nopeasti.
– Tukkipuut pilaantuvat helposti, etenkin jos juuret ovat katkenneet. Niihin saattaa tulla sinistäjäsientä ja sen jälkeen puut eivät enää kelpaa sahatavaraksi. Mitä lämpimämpää on, sitä nopeammin sientä tulee.
Sinistäjäsienen valtaaman puun tunnistaa siitä, että tukin pää muuttuu siniseksi.
Tuhojen lisäksi Hannes-Myrsky myös opetti jotain.
– Se opetti aika paljon organisoinnista, koska oli pakko keksiä miten tuhannet kuutiot puuta saadaan nopeasti pois metsistä, Haukka toteaa.
Myrskyjä ei voi estää, mutta tuhoihin voi varautua.
– Mitä vahvempi puu, sen parempi. Puiden vahvuutta taas parannetaan hyvällä kasvulla, mikä varmistetaan oikea-aikaisella harvennuksella sekä joskus lannoitteilla. Monet joskus sanovat, että ei kannata harventaa, sillä kun on paljon puita lähekkäin, myrsky ei kaada niitä yhtä helposti. Tässäkin on totuutta, mutta jos toimii näin, niin eivät ne puut sitten juuri kasvakaan, kun eivät saa tarpeeksi valoa.
Ilmastotieteilijät kertovat, että sää ääri-ilmiöt ovat yleistyneet.
– Jokaisessa metsässä minne menee, on aina tuulenkaatoja, mutta oman metsäisen urani aikana en ole huomannut, että tuhot olisivat aivan älyttömästi kasvaneet. Toki, jos sattuu tulemaan iso myrsky, niin kaatuneita puita voi olla satoja yhdellä alueella, Haukka tuumaa.
Tällä hetkellä puun hinta on korkealla.
– Nyt puulla on hyvä hinta. Puun hinta muodostuu monesta asiasta, mutta aina, kun puulla on paljon menekkiä, arvo nousee.
Iso myrsky ja läjä kaatuneita puita, ei vaikuta arvoon lyhyellä aikavälillä.
– Puun hinta on vähän niin kuin iso laiva, että kääntymiseen menee aikaa. Kaatuneella puulla on kuitenkin aina vähän eri arvo kuin pystyssä olevalla, Haukka toteaa.
Metsäasiantuntijan työpäivät ovat vaihtelevia. Koskaan ei aamulla tiedä mitä päivä pitää sisällään.
– Kyllä minä kalenteria pidän, mutta aika usein saan päivän aikana soittoja, jotka muuttavat suunnitelmia. Aika paljon työni on asiakastyötä. Asiakas soittaa ja kysyy neuvoja mitä kannattaa tehdä jossain tietyssä asiassa. Me olemme täyden palvelun talo, joten ratkaisut löytyvät pulmaan kuin pulmaan.
Jos metsänomistajalla on jokin asia, joka askarruttaa mieltä, kannattaa olla yhteydessä.
– Aina kannattaa soittaa ja kysyä, jos jokin metsäasia mietityttää. Yhdessä saadaan hyvin nopeasti keksittyä mikä olisi meidän tapamme toimia ja onko se myös asiakkaalle paras tapa, Haukka summaa.
Haukan lisäksi Teuvalla työskentelee myös toinen Stora Enson metsäasiantuntija, Sami Parviainen, joka hoitaa 67-tien eteläpuoleista aluetta Haukan hoitaessa pohjoisen puolen.
Ajankohtaista
luetuimmat
uusimmat
Mielipide