Älä usko aivan kaikkea mitä luet ja näet

Henry Aho

TEUVA Teuvan Eläkeliiton ja POP Pankin yhteisessä asiakasillassa kuultiin luento nykypäivän huijauksista, joista suurin osa tapahtuu netissä.

– Viime vuonna Suomessa tehtiin erilaisia nettihuijauksia yhteensä 107,2 miljoonan euron edestä. Kasvua edelliseen oli 39 prosenttia. Vajaasta 110 miljoonasta eurosta ihmiset menettivät noin 63 miljoonaa euroa. Loput pankit onnistuivat pysäyttämään, POP Pankin palveluvastaava Tiina-Liisa Haapala toteaa.

Huijaukset ovat siis kasvaneet räjähdysmäisesti.

– Huijaustyypeistä tietojenkalastelu- ja sijoitushuijaukset ovat yleisimpiä. Esimerkiksi rakkaushuijausten määrä on vähenemässä, sillä ne ovat pitkäkestoisempia huijauksia. Niissä huijarin täytyy ensin saada henkilö ihastumaan tai rakastumaan itseensä, ja se ottaa aikaa, Haapala tietää.

Huijaustapoja on monenlaisia. Eräs yleisimmistä on valesivut, jotka näyttävät erehdyttävän paljon virallisilta nettisivuilta.

– Jos menee nettisivulle hakukoneen, kuten vaikka Googlen, kautta, on vaarana, että eksyy valesivulle. Virallinen sivu ei välttämättä ole aina ensimmäisenä hakutuloksissa. Tekstikin voi näyttää aidolta, mutta ei välttämättä ole sitä. Otetaan vaikka esimerkiksi Kela. Voi olla vaikea nähdä, onko sana kirjoitettu oikein vai onko l-kirjain muutettu isoksi i:ksi. Sitten jos meneekin vahingossa väärälle sivulle ja laittaa sinne pankkitunnuksensa, on vaarana, että tililtä katoaa rahaa, Haapala selvittää.

Tämän välttämiseen on olemassa yksinkertainen keino.

– Kirjoittakaa aina itse nettisivun osoite osoitekenttään, eli älkää menkö minnekään virallisille sivuille hakukoneen kautta, Haapala painottaa.

Toinen yhä yleistyvä huijaustapa on tekstiviestihuijaus, jossa esimerkiksi ”viranomainen” lähettää linkin, mitä pitäisi klikata.

– Näitä ei pidä uskoa. Viranomaiset tai pankit eivät koskaan lähetä tekstiviestejä, joissa olisi linkki johonkin sivuun. Jos ylipäätään pankilta tai puhelinoperaattorilta saapuu viestejä, on syytä tarkasti lukea, mitä niissä ilmoitetaan. Mikäli saapunut viesti ei vastaa omia toimia, on syytä selvittää, mistä viestissä on kyse, Haapala painottaa.

Tekstareita voi tulla myös esimerkiksi ”omilta lapsilta”.

– Voi tulla esimerkiksi tekstiviesti: Äiti, puhelimeni meni rikki. Voitko lähettää 20 euroa, että pääsen kotiin? Sitten on linkki, minne raha pitäisi siirtää. Näissä huijauksissa vedotaan vanhempien rakkauteen ja huoleen lapsestaan. Jos saa tämäntyylisen viestin, kannattaa aina varmistaa asia jotain muuta kautta. Soittamalla lapselleen tai jollekin hänen ystävälleen, jonka seurassa lapsi kenties on.

Tekoäly valtaa maailmaa ja sitä käytetään yhä enemmän myös huijauksissa.

– On olemassa niin kutsuttuja deepfake-videoita, joissa kuuluisat henkilöt kannustavat tekemään jotain. Jos esimerkiksi näkee videon, jossa Sauli Niinistö kehuu, miten hyvän tuoton saa sijoittamalla kryptovaluuttaan, ei sitä ehkä kannata ottaa kovin tosissaan.

Etenkin Instagramissa voi törmätä ehdotuksiin, jossa pyydetään siirtämään rahaa tililtä toiselle tai ottamaan rahaa omalle tilille ja viemään sen sitten käteisenä jonnekin.

– Puhutaan niin sanotuista muulitileistä. Tällä toiminnalla pyritään hämärtämään rahan alkuperää, eli se on rahanpesua. Etenkin nuoremmat saattavat innostua tällaisesta, sillä siinä saa itselleen pienen osan varoista. Tämä on kuitenkin rikollista toimintaa, ja myös rahan vastaanottaja ja eteenpäin laittava syyllistyy rikokseen, Haapala muistuttaa.

Huijauksia tulee koko ajan uusia, ja ne kehittyvät paremmiksi ja monimuotoisemmiksi. Ennen esimerkiksi huijaussoiton saattoi tunnistaa siitä, että soittaja puhui huonoa suomea, mutta nykyään huijaritkin kuulostavat täysin suomalaisilta.

– En yritä pelotella ketään, mutta nämä asiat on hyvä huomioida ja olla tarkkana näiden kanssa, Haapala sanoo.

Muutamia nyrkkisääntöjä on hyvä muistaa. Kuten jo tuli mainittua, virallisille sivuille ei pidä mennä hakukoneen kautta, eikä tekstareiden linkkejä pidä avata. Koskaan ei saa antaa pankkitunnuksia tai salasanoja kenellekään. Ystävän Facebook-sivu voidaan kaapata, ja ystävä voi lähettää messengerviestin, jossa kertoo vaikkapa arpajaisvoitosta ja kehottaa osallistumaan samoihin arpajaisiin.

– Kannattaa aina tarkastaa asia monesta paikasta. Jos tulee ystävältä messengerviesti, voi soittaa ja kysyä, oliko se oikeasti hän. Ylipäätään ei kannata uskoa kaikkea mitä lukee ja mitä näkee. Jos joku tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se harvoin sitä on, Haapala muistuttaa.

Jos joutuu huijauksen uhriksi, on muutama asia, mitkä tulee tehdä.

– Välittömästi kannattaa ottaa yhteyttä pankin sulkupalveluun. Tämä kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä, sillä sulut saa aina auki, jos hälytys onkin väärä. Rikosilmoitus kannattaa tehdä aina, vaikka ei olisikaan menettänyt rahaa. Sillä tavalla viranomaiset pysyvät kartalla, millaisia huijauksia on liikkeellä. Kannattaa myös olla varuillaan mahdollisten jatkohuijausten varalta. Kun huijaus on tehty, voidaan jonkin ajan päästä soittaa ja kertoa, että rahat ovat löytyneet ja ne on mahdollista saada takaisin pientä maksua vastaan, Haapala neuvoo.

On vielä yksi asia, jota ei pidä unohtaa.

– On tärkeää, että juttelee jonkun kanssa asiasta. Huijauksen uhrit tuntevat usein syyllisyyttä ja häpeää siitä, että heitä onnistuttiin huijaamaan. Näiden tunteiden kanssa ei pidä jäädä yksin, Haapala painottaa.