PÄÄKIRJOITUS 21.2.2024

Työvoimapalveluista lisätaakka kunnille

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle ei ole edennyt kitkattomasti. Lukuisten vääntöjen jälkeen Suomeen perustettiin Etelä-Pohjanmaan lisäksi 20 eri puolilla Suomea toimivaa hyvinvointialuetta. Kyse oli itsenäisen Suomen suurimmasta sote-uudistuksesta.

Perustetut sote-alueet eivät voi hyvin. Kipuilua on lähinnä rahasta tai pikemminkin sen puutteesta. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ylin päättävä elin eli vaaleilla valittu aluevaltuusto joutui säästösyistä lopettamaan muutaman neuvolan Lapualta. Lisää alasajoja on luvassa, sillä valtiolta ei heru lisäavustusta nykyisen hyvinvointivaltion tarjoamien sote-palveluiden ylläpitoon.

Kunnat ja niiden päättäjät saivat sote-uudistuksen jälkeen vetää vain hieman henkeä. Lisää päänvaivaa on luvassa, sillä vuoden 2025 alusta työvoimapalveluiden laaja-alainen tehtäväkenttä siirtyy valtiolta kunnille. Muun muassa Teuvalla, Karijoella ja Kurikassa on uuteen kuvioon siirtymistä harjoiteltu vuonna 2021 käynnistyneellä työllisyyden edistämisen kuntakokeilulla. Kokeilun johtamisesta on vastannut Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoksi, joka on koordinoinut toteutusta ja toiminut kuntien yhteystahona te-hallinnon ja ministeriöiden suuntaan. Valtiolta toimintaan tuleva raha ohjataan kuntien kautta työllisyysalueille. Tuleeko sitä riittävästi, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa sen mahdollinen alimitoitus aiheuttaa parranpärinää kuntapäättäjien keskuudessa.

Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö ovat valmistelleet päätöstä, jonka mukaan Teuva, Karijoki, Kauhajoki, Isojoki, Kristiinankaupunki ja Kurikka muodostavat Suupohjan työllisyysalueen. Suupohjalaiskuntia asiassa hiertää se, ettei Kaskista olla liittämässä alueeseen, vaikka kaupunki itse haluaisi osaksi sitä eikä Pohjanmaan työllisyysaluetta.

Viime vuonna Kaskisten kaupunginvaltuusto päätti äänin 13 – 3 liittyä mukaan Suupohjan työllisyysalueeseen. Valtiovalta kävelee Kaskisten valtuuston yli sillä selityksellä, ettei merikaupunki voi yhteisen rajan puuttuessa kuulua Suupohjan työllisyysalueeseen. Elämme kuitenkin vuotta 2024, joten siinä mielessä yhteisen rajan vaatiminen tuntuu perin vanhakantaiselta. Valtioneuvosto tekee päätöksen asiassa huomenna.

Suhdanteiden valossa Suomi on vaipunut taantumaan. Taantuman jälkeen on vuorossa nousukausi. Sitä kohti mentäessä työvoimahallinnon on tavalla tai toisella vastattava näköpiirissä olevaan työvoimapulaan.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen antaisi työllisyyden hoidolle konkreettisesti uusia kasvoja. Sen lisääminen tai vähentäminen on poliittinen ratkaisu. Nykyisellä hallituspohjalla muusta kuin työperäisestä maahanmuutosta on turha haaveilla. Nähtäväksi myös jää toteutuuko hallitusohjelman kirjaus saada palvelut lähipalvelupisteestä.