Hyvinvointialue kipuilee rahan puutteessa, aluevaltuusto puinee säästöohjelmaa lokakuussa

Teijo Mäki

TEUVA/KARIJOKI Tämän vuoden alussa Teuvan ja Karijoen sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hoteisiin. Hyvinvointialueet ympäri maata kipuilevat rahan puutteessa. Sama tauti on iskenyt myös meille.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston piti käsitellä 40–60 miljoonan euron säästöihin tähtäävää UTV:ta, eli uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmaa jo 11. syyskuuta. Tämän hetkisen tiedon mukaan säästöohjelmaa puidaan aluevaltuuston ylimääräisessä kokousriihessä 2. lokakuuta.

Aluevaltuuston 1. varapuheenjohtajana Esko Lehtimäki (kesk) on ollut mukana sorvaamassa hyvinvointialueen uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmaa. Hän lähtee siitä, että lähipalvelut turvataan, mutta muoto saattaa muuttua digitaalisten etäpalveluiden suuntaan.

– ”Kivijalkapalveluiden” saanti jatkossakin on turvattava sellaisille henkilöille, jotka syystä tai toisesta ovat digitaalisten etäpalveluiden tavoittamattomissa. Virkamiestyönä asiaa on valmisteltu ja tulee aluevaltuuston päätettäväksi syksyn aikana. Myönteisenä asiana tässä uudessa kuviossa Teuvan kunnan ei tarvitse enää pähkäillä ylittyneistä sote-maksuista vielä LLKY:n aikana kuntaan tullutta tasauslaskua. Siinä mielessä kuntatalouden suunnittelu on ennustettavampaa, Lehtimäki kertoo.

– Rahaa palveluiden järjestämiseen tulee valtiolta yksi hieman alle miljardin euron suuruinen säkki vuodessa. Etelä-Pohjanmaalla väki vähenee sitä vauhtia, että palveluiden järjestämiseen varattava rahamäärä pienentyy vuositasolla noin 4–5 miljoonaa euroa.

Myös Karijoella sote-palveluiden maksulapun siirtyminen kunnilta valtiolle otetaan ilolla vastaan.

– Suurimpana rakenteellisena muutoksena on tietenkin sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa suoraa valtiolta, joten kuntien rahoituksesta leikattiin sote-kuluja vastaava summa pois. Positiivista kuntapäättäjän näkökulmasta on helpompi talouden ennakoiminen. Enää ei tarvitse pelätä suuria heittoja menopuolella, jotka aikaisemmin painottuivat ylittyneisiin sote-kuluihin, Karijoen kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Rami Aalto (ps) tiivistää.

Karijoella on pieni pelko lähipalveluiden supistumisesta.

Rami Aalto kertoo, että valtuutetut Karijoella ovat pohdiskelleet alustavasti mahdollisia muutoksia kiinteistöjen tehokkaamman käytön edistämiseksi.

– Tämä työ tulee jatkumaan, jotta mahdollistaisimme sote-pisteen säilymisen Karijoella.

– Suuriksi paisuneet hallintohimmelit kuluttavat varoja, jotka olisi ollut järkevämpi käyttää suoraa hyvinvoinnin edistämiseen. Kyllähän seuraukset tiedettiin, mutta nyt on toki katsottava eteenpäin ja mietittävä, kuinka epäonnistunut uudistus voitaisiin korjata, Aalto pohtii.

Kesätauon jälkeen kunnallispoliittinen syksy on käynnistynyt Teuvalla ja Karijoella. Elokuussa Teuvan kunnanhallitus on kokoontunut pariin otteeseen ja Karijoella kerran.

– Virkistävä kesätauko näkyy luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kasvoilla positiivisesti. Reppu selkään ja tästä innolla kohti uutta ”lukukautta”, Rami Aalto naurahtaa.

Hänen mukaansa Karijoen kunnanvaltuuston esityslistalle syksyn aikana päällimmäisenä nousee teknisen johtajan viran täyttäminen.

Teuvan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Lehtimäki luonnehtii kunnallispoliittisen syksyn käynnistyneen niin ikään hyvissä merkeissä.

– Mitään jännitteitä en ole aistinut. Viime viikolla osallistuin kunnanhallituksen kokoukseen, jossa tiedoksi merkittiin heinäkuun lopun jälkeinen myönteinen talouskehitys, joka näyttää olevan muutama miljoona euroa plussan puolella.

– Suurimpana valtuuston esityslistalle nouseva asia on päättää ensi vuoden talousarviosta.

– Suunnittelupöydällä on miljoonien eurojen hankkeita. Päällimmäisenä uimahallin kohtalo ja kirjaston laajennus. Pohdintaa on ollut myös siitä, voisiko kunta olla mukana uusien rivitaloasuntojen rakennuttamisessa. Valtion hoidossa olevien huonokuntoisten teiden kunnostamista tulisi miettiä siltä kantilta, että voisiko kunta jossakin muodossa osallistua talkoisiin, Lehtimäki pohtii.