Heikennyksiä Suupohjan soteen tulee, mutta torjuntavoittoja saatiin

Juhani Pajunen

HYVINVOINTIALUE Aluevaltuusto käsitteli Etelä-Pohjanmaan palveluverkkoa liki 11-tuntisessa maratonkokouksessaan eilen maanantaina. Suupohjan osalta Karijoen terveysasema lakkautetaan ja moni kunnan terveyspalvelu siirtyy Kauhajoelle. Jurva ja etenkin Teuva selviävät pienemmillä muutoksilla. Teuvalta diabetes-, muisti- ja terveydenhoitajat siirtyvät pois, Jurvasta myös hammaslääkäripalvelut sekä mielenterveys- ja riippuvuushoito.

Valtuustossa saatiin kuitenkin parannuksia Teuvan ja Jurvan lääkäripalvelujen jatkoon liittyen sekä hoitajavastaanottoon ja näytteenottoon Karijoella.

Tasaäänin 28–28 hyväksyttiin se, että Isojoella pidetään hoitajan vastaanottoa kolmena päivänä viikossa ja Karijoella kahtena päivänä viikossa. Äänten mennessä tasan ratkaisi valtuuston puheenjohtajan Paula Risikon ääni. Äänin 36–20 hyväksyttiin se, että näytteenottoa tehdään Karijoella kerran viikossa.

Aluehallitus oli esittänyt hoitajan vastaanottoa pidettävän Isojoella ja Karijoella vain 1–2 kertaa kuussa ja näytteenottoa Karijoella kahdesti kuussa. Isojokea koskevan parannusehdotuksen teki valtuustossa Pia Kattelus-Kilpeläinen ja Karijokea koskevat Sami Keskinen hoitajan vastaanoton osalta ja Arja Harjunpää näytteenoton osalta.

Äänin 40–16 hyväksyttiin Esko Lehtimäen esitys siitä, että Teuvalla järjestettävää lääkärin virka-aikaista vastaanottoa arvioidaan uudelleen syksyllä 2025. Äänin 36–19 (yksi tyhjä ääni) hyväksyttiin Olavi Kandolinin samansuuntainen esitys Jurvassa järjestettävän lääkärivastaanoton arvioimisesta uudelleen ja mahdollisesta muuttamisesta omaksi toiminnaksi. Alkuperäisessä aluehallituksen esityksessä uudelleen arviointia ei mainittu, vaan Teuvan lääkäripalvelut olisivat sopimuskauden päätyttyä siirtyneet Kauhajoelle ja Jurvan lääkäripalvelut kanta-Kurikkaan.

Yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyttiin Aki Ylisen tekemä keskustan valtuustoryhmän esitys siitä, että palveluiden tarpeenmukaisuuden arvioinnin perusteena käytettävät tilastot tulee laatia niin, että niissä on tieto asiakkaan kotikunnasta eikä vain palvelun tuottamisen paikasta.

Aluevaltuustolle nyt tehtyä palveluverkkoesitystä kehuttiin paremmaksi kuin viimekeväistä. Puheenvuoroissa toistui se, että palveluverkon suhteen olisi saatava nyt tehtyä päätöksiä.

Hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen luetteli alueella satsatun ensihoitoon, lääkärihelikopteriin, digipalveluihin ja kotihoitoon. Uudet toiminnot eivät kuitenkaan voi tulla vanhojen rakenteiden päälle, koska talous ei kestä sitä. Resursseja on välttämätöntä siirtää uusien palvelutuotantotapojen toteuttamiseen.

Joissakin puheenvuoroissa myönnettiin, että palveluverkkouudistuksessa palvelutaso heikkenee.

– Olemme tilanteessa, jossa huononnamme monella alueella palveluja, totesi Anneli Jäätteenmäki (kesk).

– Palvelut pysyvät ja niitä saa myös jatkossa, mutta niiden järjestämistapa saattaa muuttua. Joiltain osin palvelut tulevat myös heikentymään, sanoi Antti Knuuttila Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa.

Annu Ridanpää-Taittonen (kok) kysyi, ajatteleeko hyvinvointialue lainkaan kuntien elinvoimaa.

– Suuri huoli on se, ettei pieniin paikkakuntiin jää tämän jälkeen miltei mitään palveluja, Ridanpää-Taittonen huomautti.

– Palveluverkkouudistus ottaa kipeää, koska palvelut etääntyvät, etenkin syrjäalueilta, totesi puolestaan Esko Ahonen (kesk).

Puheeksi tulivat pidentyvät matkat palveluiden äärelle. Risto Mattila totesi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa, että Isojoelta saattaa kertyä matkaa Kauhajoelle jopa 67 kilometriä.

– Kela-kyydit maksaa valtio. Jos ne tulisivat hyvinvointialueelle, palveluverkko olisi aivan toisen näköinen.

Jatkossa etäpalveluiden pitäisi Tero Järvisen mukaan olla palveluiden ykköskanava Etelä-Pohjanmaalla.

– Silloin se palvelu tulee jokaisen kotisohvalle samalle etäisyydelle.

Arja Harjunpää (kesk) piti digipalveluita erinomaisena palvelumuotona niille, jotka niitä osaavat käyttää. Kaikille digipalvelut eivät kuitenkaan ole mahdollisia.

– Näistä potilaista uhkaa tulla väliinputoajaryhmä, jos he eivät pääse jatkossa enää asioimaan kasvotusten tutun sairaanhoitajan luona. Siksi olisi tärkeää, että muutos tehdään hallitusti ja huomioidaan vanhusvoittoiset alueet.

Harjunpää muistutti, että näytteenottoa tarvitsevat paitsi tavalliset asiakkaat myös kotihoidon ja asumispalveluyksikön asiakkaat. Tämän takia hän teki laboratorionäytteen ottoa Karijoella koskevan esityksensä, joka äänestyksen jälkeen hyväksyttiin.

Valtuustossa otettiin esille se, että kuntakorteissa joidenkin palveluiden kohdalla puhutaan henkilötyövuosista ja toisten palveluiden kohdalla siitä, montako kertaa viikossa niitä on saatavilla kunkin kunnan terveysasemalla.

Sami Keskinen (kok) huomautti, että Teuvan kuntakortissa hoitajan vastaanoton kohdalle on nykytilanteen sarakkeeseen merkitty viisi henkilötyövuotta mutta uudistuneen toiminnan sarakkeeseen lähtötilanteeksi viisi kertaa viikossa. Hän halusi tietää, onko hoitajan vastaanottoon Teuvalla jatkossa osoitettu kaksi, kolme vai neljä henkilötyövuotta.

Paula Risikon (kok) mielestä kuntakorteissa ei tulisi puhua henkilötyövuosista vaan siitä, monenako päivänä viikossa kutakin palvelua kunnassa järjestetään.

– Minua häiritsee se, että täällä on erilaisia määritteitä. Tämä asia olisi pitänyt laittaa kuntoon jo aikaa sitten.

Terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialueylihoitaja Carita Liljamo kertoi, että Teuvan viidestä hoitajasta kaksi pitää hoitajan vastaanottoa ja kolme avustaa lääkäriä ja vastailee Suupohjan alueen asukkaiden soittoihin.

– Ei siellä tänä päivänäkään viisi henkilöä pidä hoitajan vastaanottoa.

Keskinen piti ongelmallisena sitä, että Teuvan, Isokyrön, Soinin ja Kuortaneen kuntakorteissa ei ole tietoa siitä, kuinka paljon niissä on kutakin palvelua viikottain, ainoastaan maininnat henkilötyövuosista.

– Jos vaikka esitetään, että kolmena päivänä viikossa, se on kolmena päivänä viikossa, kunnes toisin todistetaan. Emme ikinä löydä konsensusta asioista, jos meillä ei ole tilastotietoa kaikista paikoista.

Esko Lehtimäki (kesk) muistutti, että Teuvalla on aikoinaan ollut 3–4 lääkäriä ja nykyään enää yksi kahtena päivänä viikossa. Tämän takia hän ehdotti Teuvan kuntakorttiin lääkäritarpeen uudelleen arviointia koskevaa lisäystä, joka menikin äänestyksessä läpi.

Olavi Kandolin (kesk) kertoi, että Jurvassa työskentelevä lääkäri vastaa paitsi tavallisesta vastaanotosta myös Reininkulman, vuorohoitoyksikön ja Punaisen Tuvan lääkärikierroksista, aikuisten neuvolasta sekä hoitajien konsultoinnista. Lääkärin menettäminen olisi vakava isku Jurvan terveyspalveluille.

– Tilanne räjähtäisi välittömästi käsiin.

Terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialuejohtaja Tiina Perä kertoi, että Jurvan lääkäripalvelut pitää sopimuskauden päättyessä tämän vuoden lopussa joka tapauksessa kilpailuttaa uudelleen.

Eri kunnissa tarjottaviin palveluihin tehdyt muutosesitykset kirvoittivat valtuustossa myös vastakommentteja.

– Minusta tuntuu, ettemme ole tämän koko alueen edustajia, vaan jokainen meistä on oman alueensa edustaja ja pitää sen eduista kiinni, Sirkka Penttilä (sdp) totesi peräänkuuluttaen yhteisen edun ajattelemista.

– Olemmeko me aluevaltuutettuja vai emme? Tällä hetkellä puolustamme omia kuntiamme ja jopa kyliämme, kritisoi Lasse Anttila (kesk).

Monessa puheenvuorossa otettiin esille ammattitaitoisen terveydenhoitohenkilöstön saatavuus ja henkilöstön jaksaminen. Paula Sihto (kesk) tiesi kertoa henkilöstön etuisuuksia karsitun Etelä-Pohjanmaalla enemmän kuin melkein millään muulla hyvinvointialueella.

Puheenvuoroissa myös todettiin, että koska valtiolta ei ole tulossa lisärahoitusta hyvinvointialueille, on niiden pakko tehdä vaikeita säästöpäätöksiä.

– Varsinaiselle ongelmalle eli rahoitusjärjestelmän valuvialle ei haluta tehdä mitään, harmitteli Aki Ylinen keskustan ryhmäpuheenvuorossa.

Tänä vuonna hyvinvointialueelle kertyy alijäämää syyskuun tilanteen perusteella 54 miljoonaa euroa. Yhteensä alijäämää on vuoden lopussa lähes sata miljoonaa euroa.

– Minä en ole nähnyt tässä valtuustossa tahtotilaa haluta laittaa talous kuntoon, Tapio Varmola (sdp) moitti.

Tero Järvinen sanoi ensi kevään työmarkkinaratkaisun olevan tärkeä hyvinvointialueiden talouden näkökulmasta. Hänen mielestään nyt tarvittaisiin kilpailukykysopimuksen kaltaista tai vähintäänkin maltillista palkkaratkaisua.

Olavi Kandolin totesi valtuuston olevan absurdin tilanteen edessä.

– Puhutaan sadan miljoonan euron vajeesta. Millä päätöksillä me täällä saadaan se katettua? Saammeko peruspalveluja alas ajamalla katettua edes uusien M-talon ja Aallokon kiinteistöveroja Seinäjoen kaupungille, jotka kasvavat yli neljä miljoonaa euroa?

Antti Joensuun (kesk) mukaan aluevaltuustolta puuttuu kokonaiskäsitys siitä vajaasta miljardista eurosta, jota se hallinnoi.

– Meillä ei ole mitään käsitystä siitä, minkälaisia summia ja miten erikoissairaanhoidossa liikkuu. Emme seuraa tarpeeksi sitä kokonaisuutta, Joensuu huomautti.

– Kokonaisuuden hallinta meillä on puutteellista, ja se johtuu paha kyllä siitä, ettei meille ole tuotu sitä kokonaisuutta tarkasteltavaksi, Sirja Hiironniemi (kesk) komppasi.

Parissa puheenvuorossa epäiltiin, ettei hyvinvointialue tule alijäämäänsä lain vaatimassa ajassa kattamaan. Järvinen sanoi, että säästöt tulevat miljoona kerrallansa.

– Kyllä me se 50 miljoonaakin sieltä tehdään, mutta se vaatii, että menemme tätä ruljanssia säännönmukaisesti eteenpäin.

Risto Mattila esitti, että koko palveluverkostoasia palautetaan valmisteluun. Esitys kuitenkin raukesi kannattamattomana.

Ennen kuin valtuutettujen tekemistä muutosesityksistä aluehallituksen esitykseen alettiin äänestää, Tero Järvinen huomautti vaarana olevan, että palveluverkosta tulee täydellinen kaaos.

– Tässä on kaikki ongelman mahdollisuudet, jos päätökset alkavat mennä ristiin sen kanssa, mitä aluehallitus esittää.

Aiemmin mainittujen äänestysten lisäksi Janne Sankelo (kok) teki esityksen siitä, että kouluterveydenhuoltoon kuuluva hammashoito irrotetaan aluehallituksen esityksestä niiden kuntien osalta, joissa hammashoidon järjestäminen muuttuisi. Yhtenä perusteluna oli se, että kun terveysasemia lakkautetaan ja hammashoitoa keskitetään isompiin terveyskeskuksiin, vanhempien täytyy alkaa kuljettaa lapsiaan kesken työpäivän kauemmas hammastarkastuksiin.

Antti Knuuttila halusi tietää, mitä hammashoidon irrottaminen käytännössä tarkoittaisi palveluverkkouudistuksen kannalta.

– Kukaan ei ole enää selvillä siitä. Sen minä tiedän, että säästöohjelma on nurin. Hyvinvointialueella on huomenna lainanottovaltuusneuvottelut. Kerrotaanko siellä, että Etelä-Pohjanmaalla ei ole säästöohjelmaa? turhautuneen oloinen Järvinen kysyi.

Äänestyksessä Sankelon esitys kuitenkin hävisi äänin 31–24 yhden valtuutetun äänestäessä tyhjää.