Keitintehtaan juhlavuosi huipentui Maakunnalliseen yrittäjäpalkintoon

Juhani Pajunen

TEUVA Teuvan Keitintehdas on saanut tämän vuoden Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Se myönnettiin Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien Itsenäisyyden juhlassa viime perjantaina Framilla Seinäjoella.

– Palkinto on mahtava huipennus tällaiselle juhlavuodelle, kiittelee toimitusjohtaja Henri Penttilä.

Ajatuksen 100-vuotiaan Keitintehtaan ehdottamisesta vuoden 2025 maakunnalliseksi yritykseksi sai Teuvan Yrittäjien puheenjohtaja Lasse Leppäniemi. Penttilä teki Leppäniemen kanssa hakemuksen asiasta nopealla aikataululla.

Keitintehtaan suurin asiakas on Suomen Puolustusvoimat. Tämä antaa yritykselle pitkäjänteistä näkymää tulevaisuuteen.

– Heidän ansiostaan meidän tuotekehityksemme pysyy ja paranee, Penttilä toteaa.

Vientiä Keitintehtaalla on Ruotsiin, Viroon, Saksaan ja Puolaan. Puola on tullut uudeksi vientikohteeksi tänä vuonna.

– Jos näiden maiden markkinoiden kasvu on meille sellainen kuin ennustetaan, niin emme tarvitse vientiä enää muualle.

Kysynnän kasvaessa yritys on pystynyt kasvattamaan tuotantokapasiteettiaan. Tänä vuonna Keitintehdas on remontoinut keskustassa olevan vanhan tilansa, jossa valmistetaan nyt pienemmät kenttäkeittiöt. Näin tehtaalle on saatu enemmän tilaa isojen kenttäkeittiöiden valmistukseen.

Kenttäkeittiöt sopivat sekä siviilikäyttöön eli yhteiskunnan varautumiseen että sotilaskäyttöön armeijalle. Yleensä siviilikäyttöön menee kevyempiä ja sotilaskäyttöön raskaampia keittiöitä.

Sanonnan mukaan yhteiskunta on kolmen aterian päässä anarkiasta.

– Jos kolmekin ateriaa jää välistä, alkaa kiukku pian lisääntyä. Siltä kannalta kenttäkeittiökin on yhteiskunnallisen vakauden kannalta aika olennainen, Penttilä painottaa.

Kiukaita Keitintehdas on valmistanut 1950–60-lukujen taitteesta alkaen. Ensin ne kulkivat nimellä Teuva-kiuas, mutta 1970-luvulla nimeksi vakiintui Parra-kiuas.

Tänä vuonna yrityksessä on kuitenkin tehty päätös kiukaiden tuotannon lopettamisesta. Keitintehdas ei siis enää valmista Parra-kiukaita.

– Kiukaiden tekeminen on jälkikäteen ajateltuna ollut kallis harrastus. Markkina on sellainen, ettei siellä helposti pärjätä, Penttilä kertoo.

Kiuastuotanto on ollut taloudellisesti nollatuloksen rajamailla ja rajoittanut yrityksen muiden tuotteiden valmistusta.

– Se oli vaikea päätös lopettaa kiukaiden tekeminen, mutta kenttäkeittiöpuolella kasvu kuitenkin on.

Työntekijöitä yritykseen on vielä toistaiseksi löytynyt. Keitintehtaalle on palkattu yleensä aina yksi työntekijä kerrallaan sitä mukaa, kun tarvetta on ilmennyt. Penttilä pitää paikallisena vahvuutena sitä, että Teuvan kaltaisessa pienessä kunnassa työntekijät todennäköisemmin pysyvät samassa työpaikassa eivätkä siirry hetikohta toiseen työpaikkaan.

Pienissä kunnassa toimivat yritykset kohtaavat myös tiettyjä haasteita. Esimerkiksi kynnys rakentaa teollisuuskiinteistöjä vaikkapa Teuvalle on suhteellisen korkealla, koska niiden jälleenmyyntiarvo on täällä kertaluokkaa pienempi kuin esimerkiksi Seinäjoella.

Vuosien aikana yrityksiin on kohdistunut lisää erilaisia vaatimuksia ja säätelyä. Vaatimusten täyttäminen ei kuitenkaan aina välttämättä johda mihinkään konkreettisesti parempaan.

– Yrityksillä on jo nyt paljon byrokratiaa. Tässä maassa pitäisi pystyä keventämään pienelle yrittäjälle tulevaa byrokratiaa, koska se on pois siitä tekemisestä, Penttilä toivoo.

Tuotantotyötä ja perinteisiä töitä yleensäkin tulisi Penttilän mielestä arvostaa.

– Siihen nähden, kuinka merkittäviä ne ovat, niistä puhutaan liian vähän. On hienoa, että softa- ja it-ala kehittyy Suomessa, mutta ei kaikista meistä ole softakehittäjäksi Supercellille. Kaikki työt, mitä yhteiskunnassa tehdään, ovat arvokkaita.

Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon lisäksi Keitintehtaan sataa vuotta juhlistaa vielä toimittaja Toni Viljanmaan tekemä kirja "Puolustuksen pataässä: Teuvan keitintehtaan 100-vuotias tie puolustusalan kärkeen". Kirja on tullut juuri painosta.