Kankalonselän hankkeen vaikutuksista kannettiin huolta

Juhani Pajunen

KAUHAJOKI Pohjaveden laatu, mikromuovi ja kiinteistöjen arvo olivat asioita, jotka huolestuttivat ihmisiä suunnitteilla olevassa Kankalonselän tuulivoimahankkeessa. Kauhajoen kaupungintalolla pidetyssä yleisötilaisuudessa käytiin läpi Kankalonselän tuulivoimaosayleiskaavan luonnosta ja ympäristövaikutusten arviointiselostusta.

Elements Suomi Oy suunnittelee 35 tai 21 tuulivoimalan hanketta 3 600 hehtaarin suuruiselle alueelle. Voimaloista 2–3 tulisi Karijoen puolelle ja loput Kauhajoelle.

Hanke käynnistyi vuonna 2023 Kauhajoen puolella ja laajeni vuonna 2024 Karijoelle. Hankealue sijoittuu Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan rajalle, lähelle Luovankylää. Alueen eteläosassa on Kankalojärvi ja länsiosassa Kankalonkeidas, joka on ojittamaton avosuo. Rajamäenkylän tuulivoima-alue sijoittuu Kankalon eteläpuolelle.

Hankkeen kaavaluonnos oli nähtävillä touko-kesäkuussa. Mielipiteitä yva-selostuksesta voi jättää ensi maanantaihin 14. heinäkuuta saakka. Kaavaehdotusvaihe on vuorossa loppuvuonna, ja kaavojen hyväksymiskäsittelyt Kauhajoen ja Karijoen valtuustoissa ovat alkuvuonna 2026.

Voimaloiden kokonaiskorkeus on enimmillään 350 metriä ja roottorin halkaisija 250 metriä. Sitowise Oy:n konsultin Elise Lohmanin mukaan niin isoja voimaloita ei ole Suomessa vielä tehty eikä rakenteillakaan. Sitowise on laatinut Kankalonselän kaavaluonnoksen ja tehnyt useimmat selvitykset.

Yleisöstä kysyttiin, kuinka todennäköisesti voimaloiden korkeus on 350 metriä. Elements Suomi Oy:n kehityspäällikkö Jakov Chavez Vega ei osannut sanoa sitä. Tällä hetkellä voimaloiden kokonaiskorkeus Suomessa on noin 270 metriä.

– Nyt varaudutaan tavallaan kaikkein pahimpaan, kaikkein suurimpaan vaihtoehtoon.

Kauhajoella on asetettu kahden kilometrin raja vakituisen asutuksen ja voimaloiden välille. Yleisössä ollut norinkyläläinen Pekka Murto-Koivisto huomautti, että Kankalonselän hankkeessa on kuitenkin kyse selvästi nykyistä korkeammista voimaloista. Kolmen kilometrin säteellä Kankalonselän voimaloista on Murto-Koiviston mukaan jo runsaasti asutusta.

Murto-Koivisto kertoi tuulivoimatoimijan ilmoittaneen Teuvalla, että se maksaa sähkölinjojen alta ostettavasta maasta 10 000 euroa hehtaarilta. Hän painotti, että maita ei saisi yhtään pakkolunastaa.

– Pakkolunastus on ainoa tapa luvittaa sähkölinjoja tällä hetkellä Suomessa, totesi Jakov Chavez Vega. Hän tosin myönsi, että on olemassa myös vaihtoehto neuvotella maanomistajien kanssa, ja silloin maista voidaan maksaa enemmän kuin mitä laissa määrätään.

Yleisö otti puheeksi tuulivoimaloiden lavoista irtoavan mikromuovin. Muun muassa Murto-Koivisto puhui kyseisen epoksimuovin vaikutuksesta ja arveli voimaloista lähtevän epoksin kulkeutuvan luovankyläläisten pohjaveteen.

– Tämän koko alueen pohjavesi tulee saastumaan.

Elise Lohman sanoi virheellistä tietoa olevan liikkeellä paljon. Kyseessä on hänen mukaansa aivan normaali muovi, jota irtoaa suhteessa pieni määrä. Sitowise Oy:n johtava konsultti Timo Huhtinen kertoi tuulivoimalavalmistaja Vestasin todenneen, että yhden voiman lavoista irtoaa vuodessa noin 150 grammaa mikromuovia, joka on lapojen epoksipinnoitetta.

Luovankyläinen Jaakko Ketomäki halusi tietää, millainen etäisyys voimaloista on kylän vedenottamoon. Luovankylällä on ottamo Kauhajoen puolella.

– Maasto kaataa koko matkalta Luovankylään päin. Jos jotain vuotaa, se vuotaa meidän vedenottamolle.

Kauhajoen kaupungin osalta hankkeen yhteyshenkilönä toimiva kehittämispäällikkö, kaavoittaja Marketta Nummijärvi totesi kuntien rajoilla olevia tuulivoimapuistoja olevan paljon, koska ne ovat syrjäisyytensä takia siihen yleensä parhaiten soveltuvia.

– Siinä mielessä parhaat alueet ovat kuntien raja-alueilla. Niistä pitää sitten yhdessä neuvotella.

Yleisöstä kysyttiin, paljonko esimerkiksi 21 myllyä tuottaisi Kauhajoen kaupungille verotuloja. Yhteensä noin puoli miljoonaa euroa vuodessa, Marketta Nummijärvi vastasi. Kyseinen summa tosin pienenee vuosien saatossa, koska voimaloiden verotusarvokin pienenee.

Teuvalainen Jonna Uusi-Hakala huomautti, että voimaloiden melumallinnuksessa ei ole otettu lainkaan huomioon matalia infraääniä. Timo Huhtinen vastasi, että infraääniä ei ihminen voi tutkimusten perusteella havaita.

Yleisöstä kommentoitiin myös, että kiinteistöjen arvo laskee tuulivoimaloiden takia.

– Minä ymmärrän, että nämä ylikansalliset yhtiöt tulevat. Niillä ei ole mitään tunnesiteitä tänne. Miten niihin voidaan luottaa? Ne haluavat tuoda tänne meille voimalat, koska eivät halua niitä omille mailleen, yksi yleisössä ollut henkilö kritisoi.

Vaikutusta metsoon, viirupöllöön ja liito-oravaan

Juhani Pajunen

KAUHAJOKI Kankalonselän tuulivoimahankkeelle on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka aikana on laadittu useita erillisselvityksiä. Melumallinnuksen mukaan 35 voimalan vaihtoehdossa 40 desibelin alueelle jää yksi lomarakennus. 21 voimalan vaihtoehdossa ohjearvo alittuu selvästi kaikissa rakennuksissa.

Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen tuulivoima-alueella on 35 voimalan vaihtoehdossa suuri kielteinen vaikutus ja 21 voimalan vaihtoehdossa kohtalaisen kielteinen. Metson soidinpaikalle ja viirupöllön reviirille aiheutuu 35 voimalan vaihtoehdossa merkittävää ja 21 voimalan vaihtoehdossa kohtalaista häiriötä.

Hankkeella ei ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Lutakkonevan Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille tai lajeille. Liito-oravaan voi sen sijaan kohdistua vähäisiä välillisiä vaikutuksia rakennettavien tuulivoimaloiden sijainnin takia. Lisäksi kaikkien voimajohtoreittivaihtoehtojen arvioidaan aiheuttavan vähäisiä kielteisiä vaikutuksia liito-oravan mahdollisille elinympäristöille niiden pirstoutumisen vuoksi. Reittivaihtoehtoja on neljä: kahdessa vaihtoehdossa voimalinja vedettäisiin Teuvan Kärppiön asemalle, kolmannessa Karijoen läpi Kristiinan Åbackin asemalle ja neljännessä Karijoen läpi Isojoen Lähteenkylän asemalle.

Hankkeella ei ole vaikutuksia Iso-Kakkoriin, mikäli sähkönsiirtoreitit kiertävät kyseisen kallioalueen.

Luovankylän pohjavesialueeseen voi kohdistua tuulivoimapuiston rakentamisen aikana veden laadun tai määrän heikkenemistä, jos tuulivoima-alueelta on 1–2 voimalan osalta yhteys pohjavesialueelle. Asiaan liittyy kuitenkin epävarmuuksia, sillä pohjaveden nykytilasta eli sen pinnantasoista tai virtaussuunnista ei ole kattavaa tietoa.

Teuva huolissaan melusta ja välkkeestä

Juhani Pajunen

TEUVA/karijoki Teuvan kunnanhallitus on antanut kesäkuun puolivälissä lausunnon Kankalonselän tuulivoimahankkeen yva-selostuksesta. Kunta vaatii, että kaava-alueen raja tulee olla sama kuin 40 desibelin raja: Kauhajoki ja Karijoki eivät voi rajoittaa kaavoillaan rakentamista Teuvan puolella. 40 desibelin raja nimittäin tulee Kauhajoen ja Karijoen rajan yli Teuvan puolelle noin 200–500 metriä, ja kyseiselle alueelle ei voisi rakentaa asuin- ja vapaa-ajan rakennuksia.

Mitä sähkölinjoihin tulee, Teuvan kunta pitää ainoana hyväksyttävänä vaihtoehtona kaavaluonnoksessa esitettyä sähkönsiirtoreittiä, jossa tuulivoimapuisto yhdistettäisiin maakaapelilla Rajamäenkylän tuulivoima-alueeseen. Lisäksi Luovankylän vesiosuuskunnan vedensaanti Kauhajoen puolelta tulee turvata.

Asiaa valmistellut rakennustarkastaja oli esittänyt lausuntoon vaatimusta siitä, että mikäli tuulivoimapuiston voimajohto vastoin Teuvan vaatimusta tuotaisiin Kärppiöön, vaatii Teuva voimajohtoalueen maanomistajille oikeudenmukaisen korvauksen, joka on metsänpohjasta 11 500 ja pellosta 15 000 euroa hehtaarilta, minkä lisäksi pelloille tulisi maksaa 290 euron vuosivuokra hehtaarilta. Kunnanjohtajan hallitukselle tekemässä esityksessä kyseistä vaatimusta ei enää kuitenkaan ollut, joten siitä ei tullut mainintaa lausuntoon.

Samansuuntaisia huolia Teuvan kunta ilmaisi jo osayleiskaavaluonnosta koskevassa lausunnossaan, jonka se antoi kesäkuun alussa Kauhajoelle ja Karijoelle. Luovankylän talot ovat lähimmillään alle 1 500 metrin päässä Kauhajoen rajasta ja alle 700 metrin päässä Karijoen rajasta. Jos lisäksi Lautamäen hanke Teuvan ja Karijoen rajalla toteutuisi suunnitellusti, nähdään desibelikartan yhteisvaikutuksista, että Luovankylä joutuisi puristuksiin lännestä, etelästä ja idästä.

Kesäkuun alun lausunnossa käsiteltiin myös sitä, millainen tuulivoimapuiston välkevaikutus olisi Luovankylässä. Yli kymmenen tuntia vuodessa kestävä välke ulottuu lähimmillään noin 200 metrin päähän Luovankylän taloista ja 0–8 tuntia vuodessa kestävä välke taloihin saakka. Melusta ja välkkeestä onkin odotettavissa ongelmia kaavaluonnoksen mukaisessa tuulivoimaloiden sijoittamisessa. On huomioitava myös, että voimalat olisivat suuritehoisempia ja korkeampia kuin nykyiset tuulivoimalat ja tulisivat näkymään huomattavasti laajemmalle alueelle.

Myös Karijoen kunta on antanut lausunnon tuulivoimahankkeen yva-selostuksesta ja osayleiskaavaluonnoksesta. Kunta ei hyväksy niitä kahta sähkönsiirron vaihtoehtoa, jotka sijaitsevat Karijoelle matkailullisesti tärkeällä Kakkorin alueella ja kulkevat suoraan Kärmesharjun pohjavesialueen läpi.

Kyseiset reittivaihtoehdot sijoittuvat Kärmesharjun pohjavesialuerajauksen sisään noin 540 metrin matkalta ja 70 metrin etäisyydelle sen eteläreunasta noin 700 metrin matkalta. Pohjaveden varsinainen muodostumisalue sijoittuu reittivaihtoehdoista lähimmillään 115 metrin etäisyydelle. Kärmesharjun pohjaveden pinta on vedenottamon lähialueella lähellä maanpintaa alle metrissä ja varavedenottamolla ihan pinnassa.

Karijoen kunnan näkemys on, että Lähteenkylän sähköasemalle Isojoelle kulkeva reittivaihtoehto on vaikutuksiltaan vähäisin, mikäli se toteutetaan yhteistyössä Rajamäen alueelle jo rakentuvan tuulipuiston kanssa ja tarvittavin osin maajohdoin.