Viimeinen kouluverkkokeskustelutilaisuus pidettiin Äystöllä

Henry Aho

ÄYSTÖ Viimeinen neljästä kouluverkkoa koskevasta keskustelutilaisuudesta käytiin tiistaina 21. huhtikuuta lakkautusuhan olla olevalla Äystön koululla. Samoin kuin aiemmissa tilaisuuksissa, alustajana toimi Teuvan kunnan sivistysjohtaja Pia Valtonen. Paikalla olivat niin ikään kunnanjohtaja Rami Mattila, kunnanhallituksen puheenjohtaja Toni Nevanperä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Lehtimäki, yhtenäiskoulun rehtori Reijo Sjöblom ja hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Ville Heikkilä, joka myös jakoi puheenvuorot.

Alustuksessa Valtonen kertasi syyt siihen, miksi FCG:n selvitys on päätynyt siihen lopputulokseen, että kyläkoulut tulisi lakkauttaa.

– Tämä ei ole pelkästään Teuvan ongelma, vaan koko maan. Lapsia ei ole syntynyt tarpeeksi.

Syntyvyys kääntyi laskuun vuonna 2010. Siihen saakka lapsia syntyi Suomeen vuosittain noin 60 000. Viime vuonna Suomessa syntyi lapsia yhteensä 45 835.

– Teuvalle on tänä vuonna syntynyt kolme lasta, Valtonen toteaa.

Tällä hetkellä Teuvalla on 268 alakouluikäistä lasta. Lukuvuonna 2032–2033 niitä tulee ennusteen mukaan olemaan 169 henkeä.

– Tänä lukuvuonna Äystön koulussa on 46 oppilasta. 2032–2033 oppilaita olisi ennusteen mukaan enää 26.

Mitä vähemmän on lapsia, sitä vähemmän kunta saa valtionosuuksia.

– Peruspalveluiden valtionosuuksilla korvataan osaltaan valtion kunnille määräämien tehtävien kustannuksia. Perusopetus on yksi isoimmista tehtävistä.

Valtionosuudet määräytyvät pitkälti 0–15-vuotiaiden määrän ja suhteellisen osuuden mukaisesti. Karkeasti sanottuna 0–12-vuotiaasta kuntalaisesta tulee noin 9 000 euroa valtionosuuksia. Kaikkein eniten valtionosuutta saa ikäluokka 13–15-vuotiaat, noin 14 000 euroa. Täysi-ikäisten valtionosuus on tällä hetkellä hiukan yli 86 euroa.

– Ennusteen mukaan Teuvan kunnan lapsimäärän muutos vuoteen 2034 mennessä on 160 lasta nykyistä vähemmän. Se taas tarkoittaa noin -454 000 euron muutosta valtionosuuksiin, Valtonen summaa.

Arvio on laskettu tämän hetken valtionosuuksilla.

– Täytyy muistaa, että valtakunnan tasolla yhtä puoluetta lukuun ottamatta kaikki muut ovat sitoutuneet velkajarruun. Se taas suurella todennäköisyydellä tarkoittaa sitä, että valtionosuuksia muutetaan, Lehtimäki muistuttaa.

Summa summarum, lapset ja rahat vähenevät mutta kustannukset pysyvät samoina.

Äystön kouluun oli saapunut kymmenittäin huolestuneita vanhempia ja kyläläisiä, joille Heikkilä jakoi puheenvuorot.

– Mitä koulujen lakkauttaminen tarkoittaisi Teuvan taloudessa?

– FCG:n kouluverkkoselvityksen mukaan koulujen lakkauttamisesta tulisi vuosittain noin 399 000 euron säästö, Valtonen vastaa.

– Teuvan kunnan verotulot ovat noin 10 miljoonaa. Jos haluamme ottaa kiinni puuttuvat valtionosuudet, se tarkoittaa noin puolen prosentin nostoa kunnallisveroon. Rahallisesti se tarkoittaa, että 2500 euroa kuukaudessa tienaava maksaisi noin 160 euroa vuodessa enemmän veroa. Toki, tämä summa on tämän hetkisillä valtionosuuksilla arvioitu. Todellisuudessa summa tulisi olemaan mitä luultavimmin isompi, Lehtimäki jatkaa.

– Kyllä kunnalla rahaa on. Teuvan kunta on tehnyt ja on tekemässä isoja investointeja. Se on valintakysymys, mihin sen rahan haluaa käyttää, yleisöstä todetaan.

– Onko tässä mietitty mitään muita vaihtoehtoja ja löytyykö kunnalta tahtotilaa pitää kylät hengissä? Nimittäin jos on tahtoa, niin yleensä löytyy myös varoja.

– Tämä on yksi syy siihen, että näitä kuulemistilaisuuksia pidetään. Kaikki kirjataan ylös ja otetaan huomioon valmisteluissa, Valtonen kertoo.

– Tätä tahtotilaa jokainen kuntapäättäjä sitten kesäkuun kokouksessa pähkäilee, Heikkilä jatkaa.

Yleisöstä myös muistutettiin, että kyläkoulu voi olla myös markkinointivaltti.

– Kun joku on etsinyt ja miettinyt asuinpaikkaa, niin on aina voinut sanoa, että meillä on hieno päiväkoti, kyläkoulu ja upea yhteisö. Miten uusia asukkaita houkutellaan kylään, jos ei ole kyläkoulua? Koulu on myös vetovoimatekijä.

Äystöläiset muistuttivat myös siitä, että nyt ei ole kyse pelkästä koulusta.

– Tässä samassa paikassa on myös päiväkoti, liikuntasali ja kaukalo. Miten niille käy, jos koulu lakkautetaan?

– Päiväkoti kyllä säilyy. Sitä en osaa suoralta kädeltä sanoa, miten kytköksissä esimerkiksi sähkö ja lämmitys koulun ja päiväkodin kesken on, Valtonen vastaa

– Eikö enemmin kuin että lakkautetaan kouluja, pitäisi saada kunnan väkiluku kasvamaan? Onko tosiaan niin, ettei tänne saada muuttamaan ketään ja vain tuudittaudutaan siihen, että väki vähenee. Kunnan pitäisi luoda tulevaisuudentoivoa. Kunnassa tulisi olla toiveikas ilmapiiri.

– Tällä hetkellä kunnan väkiluku vähenee noin 80 hengellä vuodessa. Niin kauan, kun olen ollut mukana kuntapolitiikassa, uusia asukkaita on yritetty houkutella Teuvalle, eikä siinä ole kovin hyvin onnistuttu. Tämä sama ongelma on koko Etelä-Pohjanmaan alueella muutamaa kasvukeskusta lukuun ottamatta, Nevanperä toteaa.

Jos koulut lakkautetaan, lapset siirtyvät yhtenäiskouluun, jonka sisäilman tilanne on puhuttanut jo jonkin aikaa.

– Teuvan kunta on ottanut hyvin kiinni tähän asiaan ja asian eteen on tehty paljon. Tällä hetkellä mittaustuloksien perusteella ei voi todeta mitään ongelmaa. Toiset ihmiset ovat kuitenkin herkempiä kuin toiset ja aistivat asioita eri tavalla, Sjöblom kertoo.

Lisäksi se arvelutti, että mahtuvatko kaikki oppilaat yhtenäiskoulun tiloihin.

– Silloin, kun edellisen kerran lakkautettiin kouluja, yhtenäiskoulussa oli noin 450 oppilasta ja nyt määrä olisi aika lailla sama. Tosin nykyään tarvitaan pienempiä ryhmiä, koska lapset ovat muuttuneet siten, että yhä enemmän tarvitaan yksilöllistä tukea. Mutta lyhyt vastaus on, että mahtuu, Sjöblom jatkaa.

Äystön koulun kuulemis- ja keskustelutilaisuuden aikana kuultiin kymmeniä kysymyksiä ja huomioita, jotka kirjattiin ylös asian valmistelun tukemiseksi. Seuraavaksi asia siirtyy toukokuussa hyvinvointivaliokunnalle, josta se menee kunnanhallitukseen. Tarkoitus on, että lopulliset päätökset tekee kunnanvaltuusto kesäkuun kokouksessaan.

Kuntalaiset ovat kommentoineet kouluverkkosuunnitelmaa kiitettävästi

Henry Aho

TEUVA Teuvan kouluverkkosuunnitelmaa sai kommentoida ja lähettää kysymyksiä viime sunnuntaihin saakka. Perjantai-iltapäivään mennessä kuntaan oli tullut kaksi lausuntoa ja 73 vastausta kuntalaiskyselyyn.

– Tässä on vielä muutama päivä aikaa ja tiedän, että lausuntoja on tulossa vielä lisääkin, Teuvan kunnan sivistysjohtaja Pia Valtonen kertoi.

Lausunnot olivat tulleet Perälän kyläyhdistykseltä sekä Teuvan Nuorisovaltuustolta.

– Nyt seuraavaksi alkaa lausuntojen ja kysymysten käsittely. Lausunnoista ja kyselyistä kootaan yksi vaikutusten arviointi, joka toimii kunnanvaltuutettujen päätöksen tukena. Vaikutusten arviointi tulee myös julkiseksi.

Kysymyksiin Valtonen on vastannut myös suoraan kunnan nettisivuille.

– Teuvan kunnan sivuilla on osio, jossa on esitettyjä kysymyksiä ja niihin vastauksia.

Kysymykset ja vastaukset löytyvät osoitteesta: https://teuva.fi/kouluverkko/usein-kysytyt-kysymykset/

Myös Facebookissa on noussut esiin muutamia kysymyksiä, jotka askarruttavat useampaa kysyjää. Yksi niistä on se, että kun kouluja viimeksi lakkautettiin, oli koululaisten vähimmäisraja 16 oppilasta, niin miksi se on nyt korkeampi?

– Nyt meillä ei ole olemassa samanlaista vähimmäisrajaa. Valmistelua ei nyt tehdä saman vähimmäisoppilasrajan pohjalta kuin aiemmin, vaan asiaa arvioidaan koko kouluverkon, oppilasmäärän kehityksen ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta. Siihen aikaan puhuimme kahden opettajan kouluista ja nyt emme ole pienentämässä koulujen opettajamääriä. Maailma on muuttunut siitä, kun viimeksi tehtiin kouluverkkomuutoksia.

Keskusteluissa on noussut esiin myös mahdollisuus, että jos kunnallisveroa nostetaan, voisi koulut säilyttää.

– Tämä on sellainen asia, jonka valtuusto sitten päättää. Näillä kuulemisilla nyt etsitään mahdollisimman paljon tietoa heidän tulevan päätöksensä tueksi.

Jotkut ovat kummastelleet sitä, miten paljon kyläkoulujen remontointi maksaisi.

– FCG, joka on tehnyt kouluverkkoselvityksen, ei ole tuottanut sitä tietoa, vaan ne ovat kunnan omia tietoja. Kunnan kiinteistöistä on tehty ulkopuolisen toimijan laatima kiinteistöselvitys, jossa olivat mukana myös koulurakennukset. FCG on käyttänyt raportissaan näitä kunnan käytössä olevia tietoja. Selvityksessä on otettu huomioon kaksi erillistä asiaa. Puhutaan peruskorjauksen sekä perusparantamisen tarpeesta. Perusparantaminen on aina kalliimpaa, sillä siinä rakennus parannetaan niin että se täyttää nykyvaatimukset.

Vielä on esiin noussut mahdollisuus, että Äystön oppilaat siirtyisivät Kainaston kouluun.

– Se on tietysti jokaisen vanhemman päätös. Teuvan kunta järjestää koulukuljetuksen oppilaan lähikouluun. Mahdolliseen muuhun koulupaikkaan liittyviä kuljetuksia ei arvioida tässä valmistelussa Teuvan kunnan lähikouluratkaisuna.

Toisin sanoen Kainaston koulun kuljetukset ja niiden kustannukset jäisivät perheiden itse hoidettavaksi.

– Siihen en ota kantaa, mitä Kauhajoen kaupunki mahdollisesti linjaa. Ainakaan tällä hetkellä siellä ei ole tehty sellaista ratkaisua, että he hoitaisivat äystöläisten kuljetuksia, Valtonen toteaa.