Neuvottelut sote-kiinteistöistä yhä kesken

Juhani Pajunen

HYVINVOINTIALUE Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on irtisanonut vuokrasopimukset vuokraamistaan sote-kiinteistöistä ensi vuoden alusta alkaen eikä ole vieläkään tehnyt kuntien kanssa uusia sopimuksia. Asiassa hiertävät vuokran suuruus ja irtisanomisajan pituus.

Nykyisellään sote-kiinteistöjen pääomavuokrien niin sanottu tuottoprosentti on kuusi. Hyvinvointialueen esityksen mukaan pääomavuokra olisi jatkossa neljä prosenttia kiinteistöjen uudelleen määritellystä teknisestä arvosta, jossa on huomioitu ikävähennys ja lineaarinen kuluminen eli kiinteistön arvon alaneminen. Lisäksi hyvinvointialue haluaa vuokrata kiinteistöistä pelkästään tarvitsemansa tilat. Vuokrasopimukset olisivat jatkossa ainoastaan toistaiseksi voimassa olevia enintään vuoden irtisanomisajalla.

Vuokrasopimusneuvottelut Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa käynnistettiin Karijoen tapauksessa kesäkuussa ja Teuvan tapauksessa elokuussa. Neuvotteluissa sovittiin, että kunnat toimittavat pääomavuokralaskelmat ja muut mahdolliset asiaan liittyvät kommentit hyvinvointialueelle.

Teuvan ja Karijoen kunnanhallitukset käsittelivät hyvinvointialueen vuokrasopimusehdotusta kokouksissaan syyskuussa. Karijoki ei hyväksynyt esityksiä vuoden irtisanomisehdosta ja neljän prosentin pääomavuokran tasosta. Teuva totesi, että vuokraustoiminnan tulee olla siinä määrin terveellä pohjalla, että se kattaa omat kulunsa. Samankaltaisen lausunnon antoivat myös useat muut eteläpohjalaiset kunnat.

Kuuden prosentin tuottoprosentin alittaminen aiheuttaa haasteita vuokraustoiminnan kannattavuudelle, varsinkin jos siihen yhdistetään tilojen vajaa käyttö. Vuokrattavien kokonaisuuksien tulee olla sellaisia, että mahdollisesti tyhjiksi jäävät tilat on mahdollista ottaa tarvittaessa muuhun käyttöön, Teuvan ja Karijoen kunnanhallitukset totesivat. Karijoki huomautti myös, että kunnan mahdollisesti tekemien sote-kiinteistöjen peruskorjausinvestointien kustannukset tulee huomioida vuokriin yhdessä sovitulle ajanjaksolle. Jos niitä ei ole vuokrasopimuksen päättyessä katettu, hyvinvointialueen tulee korvata jäljellä oleva osuus kunnalle.

Hyvinvointialueen hallitus käsitteli lokakuun alussa kuntien lausuntoja ja muokkasi ehdotustaan kunnilta vuokrattavien kiinteistöjen vuokratasosta. Aluehallituksen päätöksessä esitettiin, että pääomavuokra olisi neljä prosenttia muissa kuin asumispalveluissa, joissa se olisi kuusi prosenttia. Irtisanomisaika olisi yksi vuosi.

Hyvinvointialue kutsui Etelä-Pohjanmaan kuntajohtajat ja tekniset johtajat neuvotteluun Seinäjoelle lokakuun lopussa. Neuvottelussa hyvinvointialue toisti aikaisemmat perustelut vuokratason laskulle, mutta yhteistä näkemystä vuokratasosta ei löydetty.

Karijoen kunnan ensi vuoden budjettitarkastelua tehtiin sekä kuuden että neljän prosentin pääomavuokrilla. Kyseisten laskelmien erotus on terveysaseman ja tehostetun palveluasumisen yksikön Saliininkodin osalta vuositasolla noin 79 000 euroa.

Saliininkodin hyvinvointialue olisi kesäkuussa käytyjen neuvottelujen perusteella vuokraamassa jatkossakin kokonaan. Karijoen terveysaseman tiloista se on sen sijaan alustavasti ilmoittanut vuokraavansa jatkossa vain noin 20–40 prosenttia. Niiden tilojen vuokra, joista hyvinvointialue luopuu, on tänä vuonna ollut noin 62 000 euroa. Tämän verran kunta siis menettäisi vuokratuloja.

Karijoen kunnanhallitus keskusteli sote-kiinteistöjen vuokrista marraskuun alussa. Hallitus valtuutti kunnanjohtajan ja teknisen johtajan neuvottelemaan hyvinvointialueen kanssa vuokratasosta ja hyväksymään sovittavan vuokratason.

Lokakuun jälkeen mitään uusia neuvotteluja vuokratasosta tai vuokrattavista tiloista ei ole kuitenkaan ollut, vaikka vuokrasopimukset sote-tiloista ovat päättymässä tämän vuoden lopussa.

– Asia on täysin avoin. Seuraavasta neuvottelusta ei ole minkäännäköistä tietoa, kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä kertoo.

Onko Karijoen kunnan tavoitteena yhä kuuden prosentin pääomavuokra?

– Me mielellään haluaisimme keskustella asiasta hyvinvointialueen kanssa. Kuntien lähtökohta on se kuusi prosenttia ollut, mutta kun emme oikein tiedä, mitä he vuokraavatkaan, niin vaikea on keskustella, Keski-Sikkilä toteaa.

Hyvinvointialue ei ole keskustellut myöskään Teuvan kunnan kanssa lokakuun neuvottelun jälkeen, joka sekin oli kunnanjohtaja Rami Mattilan mukaan enemmänkin tilannekatsaustyyppinen palaveri. Näin ollen ei ole varmuutta siitä, mitä sote-tiloja hyvinvointialue Teuvalta ensi vuodesta alkaen vuokraa.

– Ajatus varmasti olisi, että terveyskeskuksen alue tulisi sillä tavalla käyttöön, että siinä olisi selkeitä tilakokonaisuuksia käytössä.

– Se on iso kysymys, mitä vuodenvaihteessa tapahtuu. Se lienee tällä hetkellä selvää, ettei asia valmistu siihen mennessä. Kyllähän sieltä pitäisi tulla selkeitä esityksiä, joihin kunta voi ottaa kantaa, Mattila huomauttaa.

Tänä vuonna hyvinvointialue maksaa Teuvalle noin 1,5 miljoonaa euroa vuokraamistaan sote-kiinteistöistä. Jos pääomavuokra putoaa kuudesta neljään prosenttiin, kunnan vuokratuotto putoaa teknisen johtajan Tommi Korven arvion mukaan todennäköisesti selvästi alle miljoonan euron eli yli puoli miljoonaa euroa.

Mattila ei ota suoraan kantaa siihen, haluaako Teuvan kunta kuuden prosentin pääomavuokraa sote-kiinteistöistään. Keskeistä on hänen mukaansa se, mistä luvusta prosenttiluku lasketaan eli mikä kiinteistöjen arvoksi määritetään.

– Jos se prosentti menee kovin matalaksi, niin joissain tilanteissa vaadittavan yhtiöittämisen edellytykset ovat hyvin heikot. Sitten jos laskentaprosentti on korkeampi, yhtiöittäminen on paremmin mahdollista.

Vuoden irtisanomisaika on Mattilan mukaan haastava lähtökohta vuokrasopimuksille. Jos kunta laittaa jonkin sote-kiinteistön korjaamiseen esimerkiksi miljoona euroa, myös vuokralaisen tulisi olla sitoutunut kiinteistöön vähintään muutamaksi vuodeksi.

– On tehotonta julkisten varojen käyttöä, jos teetetyt investoinnit uhkaavat jäädä kohta investoinnin jälkeen vähälle käytölle. Voisi kuitenkin ajatella, että asiakkaita riittää sote-palveluihin entiseen tapaan keskuskaupunkien ulkopuolellakin, kun esimerkiksi ikäihmisten määrä nousee seuraavan kymmenen vuoden aikana selvästi.

Mattila kyseli pari viikkoa sitten muilta maakunnan kunnanjohtajilta sote-kiinteistöjensä yhtiöittämisestä. Suurin osa kunnista aikoo jättää ne yhtiöittämättä, ja osa on hakenut lausunnon ulkopuoliselta asiantuntijalta yhtiöittämisvelvoitteen välttämiseksi.

– Teuvalla katsomme nyt ensin ennen lopullista yhtiöittämispäätöstä Kuntaliitosta saamamme ohjeen mukaisesti, mitä vuokrataan ja millä hinnalla. Sen jälkeen meillä on riittävät tiedot tehdä ratkaisuja.