Ruusuja henkilöstön kuulemisesta, risuja päätöksenteon kankeudesta ja säästökurimuksesta

Juhani Pajunen

HYVINVOINTIALUE Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toiminta saa työntekijäosapuolelta sekä risuja että ruusuja. Tejuka kysyi Tehyn, Superin, JHL:n ja Jytyn luottamusmiehiltä, miten hyvinvointialueen ensimmäinen vuosi 2023 ja toisen vuoden 2024 alku on heidän näkökulmastaan mennyt. Kyselyyn vastasivat Tehy ja JHL.

– Ruusuja antaisin aidosta pyrkimyksestä tasapuolisuuteen ja siitä, että henkilöstöä on omien työnkuviensa muutoksissa kuunneltu. Risuja tulee päätöksenteon hitaudesta ja kankeudesta sekä siitä, että tasapuolisuus tarkoittaa monessa kohtaa sitä, että työnantajan jousto työntekijöitä kohtaan on vähentynyt, sanoo Outi Ulvila. Hän toimii hyvinvointialueella Tehyn pääluottamusmiehenä vastuualueenaan Seinäjoen ulkopuolinen maakunta.

– Työntekijät ja työnantaja ovat olleet hyvin kärsivällisiä muutosten osalta, vaikka kaikki ei ole lähtenyt heti toimimaan ja ohjeissa on ollut hakemista sekä tulkintaepäselvyyttä. Risut voidaan yksiselitteisesti osoittaa toimenpiteisiin, joiden ympäröiminä nyt ollaan. Työntekijät eivät olisi ansainneet tällaisia toimenpiteitä varsin vaativan ja rankan vuoden 2023 päätteeksi. Työntekijät ovat tehneet parhaansa ja toimineet hyvin joustavasti näissä muutospaineissa, toteaa säästötoimiin viitaten Reijo Keski-Hynnilä, joka toimii hyvinvointialueella JHL:n pääluottamusmiehenä.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella käytiin joulu-tammikuussa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena toteutetaan erinäisiä säästötoimenpiteitä. Niitä ovat työntekijöiden lomautukset, jotka ovat pituudeltaan 3, 7 tai 14 päivää (säästö 1,6 miljoonaa euroa), määräaikaisten ja eläköitymisten yhteydessä vapautuvien työsuhteiden täyttämättä jättämisiä (säästö 660 000 euroa), irtisanomisia tietohallinnossa (säästö 240 000 euroa), koulutusmäärärahaleikkauksia (säästö 800 000 euroa) sekä liikunta- ja kulttuuriseteliedun jäädyttäminen täksi vuodeksi (säästö 1,4 miljoonaa euroa). Näillä toimilla saadaan yhteensä 4,7 miljoonan euron säästöt.

– Mittavan kassavajeen vuoksi on toimenpiteitä pakko tehdä, ja tässä mielessä toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Määräaikaisuuksien ja eläköitymisten täyttämisten huolellinen tarkastelu on hyvä säästökeino, kunhan kampa ei ole liian tiheä ja tyhjiksi jäävät vakanssit eivät kuormita muuta henkilöstöä, Ulvila muistuttaa.

– Mielestäni toimet ovat tässä taloudellisessa tilanteessa hyvin lyhytaikaisia, nopeasti kehitettyjä säästötoimenpiteitä. Nämäkin leikkaukset vaikuttavat työhön ja työntekijöihin epätasaisesti. Ymmärrettävimmästä päästä on eläkkeelle jäävän työntekijän paikan täyttämättä jättäminen tai tarkastelu, tarvitaanko uutta työntekijää juuri tähän tehtävään ja tällä nimikkeellä. Näin on toimittu aiemminkin, sanoo puolestaan Keski-Hynnilä.

Hän uskoo ostopalveluiden hinnan suuruuden tulleen yllätyksenä hyvinvointialueelle. Vajaata työntekijämäärää on jouduttu paikkamaan hyvin runsaalla vuokratyövoimalla.

– Toivon, ettei tämä pakon ajama säästövimma ja taloudellisen tilanteen ongelma aiheuta lisääntyvää työvoimakatoa hyvinvointialueelle, joka on kuitenkin alueemme suurin työllistäjä.

Keski-Hynnilä pitää liikunta- ja kulttuuriseteliedun jäädyttämistä tasapuolisena toimenpiteenä: sen vaihtoehtona olisi ollut kaksi lomautuspäivää enemmän lomautuksen kohteena oleville työntekijöille. Koulutusmäärärahojen osalta pysytään Keski-Hynnilän mukaan leikkausten jälkeenkin periaatteessa nykyisen koulutukseen käytetyn summan tasolla.

Myös Ulvilalla on ymmärrystä henkilöstön kulttuuriedun jäädyttämistä kohtaan, vaikka hän ei itse sitä kannattanutkaan.

– Lomautukset sen sijaan koen hankaliksi järjestää. Niistä on tullut myös henkilöstöltä eniten kysymyksiä.

Ulvila uskoo digitaalisten palveluiden osaltaan helpottavan hyvinvointialueen taloudellisia paineita, ja niitä ollaankin hänen mukaansa kehittämässä kovaa vauhtia useilla sektoreilla.

– Koen ne hyväksi vaihtoehdoksi joissakin tapauksissa, mutta ne eivät voi kokonaan korvata kasvokkain tapahtuvaa asiakas- ja potilastyötä.

Keski-Hynnilä toteaa digipalveluiden olevan tulevaisuutta, mutta pelkästään niitä kehittämällä ei taloutta pelasteta.

– Uskon, että hyvinvointialueilla tarvitaan valtion rahoituksen puolelta lisäaikaa, että pystyttäisiin katsomaan kokonaisuutta. On hyvin erikoinen tilanne, että palveluverkkoa supistamalla saadaan alueilla tulosta aikaan ja maksajaksi laitetaan Kela asukkaiden palveluihin kuljettamisen osalta. Samasta kassastahan tässä lopuksi eletään.

Ulvila korostaa henkilöstön hyvinvointiin panostamista.

– Hyvinvoiva henkilöstö sairastaa vähemmän ja on halukkaampi joustamaan, mikä taas vähentää ostopalveluiden tarvetta. Hyvinvointialueen sisäinen keikkailu pitäisi muutenkin saada sujuvammaksi: tähän ovat kaikki liitot yhdessä esittäneet ratkaisuksi paikallista sopimusta asiasta.

Hän myös kartoittaisi hyvinvointialueella käytössä olevat lukuisat tietokoneohjelmistot.

– Ovatko kaikki todella tarpeellisia? Ohjelmistojen ylläpitämisestä syntyy suuret kustannukset.

Tarve vuoden 2023 alussa voimaan astuneelle sote-uudistukselle oli Ulvilan mukaan todellinen.

– Olisin silti suonut sille lisää valmisteluaikaa ja taloudellisia resursseja sen toteuttamiseen, vaikka monen mielestä varmasti vaikuttaa siltä, että valmisteluaikaa oli vuosikymmeniä. Aika keskeneräisin eväin kuitenkin jouduimme matkaan lähtemään ja budjetti on täysin alimitoitettu, Ulvila huomauttaa.

– Sote-uudistuksen tullessa ei varmasti uskottu, että pääteemaksi muodostuvat pelkästään taloudelliset asiat tässä mittakaavassa. Huomattavan tärkeää olisi ollut antaa aikaa alkuperäisille teemoille, jotka liittyivät oikeamuotoisiin palveluihin ja niiden saatavuuteen. Uudistuksen valmisteluvaiheessa tiedettiin, että taloudelliset ja terveyteen vaikuttavat hyödyt tulevat aikanaan – nyt tämä aika on leikattu pois, Keski-Hynnilä harmittelee.