Turvallisuuspöydässä keskusteltiin kyläradiosta ja kyläturvatiimeistä

Henry Aho

TEUVA Kyläturvallisuuspöydän tavoitteena oli selkeyttää varautumis- ja toimintamallia häiriö- ja onnettomuustilanteissa sekä varmistaa tiedonkulku myös yhteyskatkoissa. Tiistaina 18. helmikuuta pidetyn tilaisuuden veti Leader Suupohjan kehittämisasiantuntija Tuija Takamäki ja pelastustoimen asiantuntijana toimi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Juha Turkulainen, jonka vastuualueena on muun muassa varautuminen.

– Varautuminen on monitahoista. Puhutaan niin sanotusta pehmeästä ja kovasta turvallisuudesta. Pehmeään turvallisuuteen kuuluvat normaaliolot sekä lyhytkestoiset häiriöt ja kovaan turvallisuuteen pidempiaikaiset häiriöt sekä poikkeusolot, Takamäki kertoo.

Normaalioloissakin tarvitaan varautumista. Naapuriapu ja haavoittuvassa asemassa olevien kyläläisten huolenpito on tärkeää. Lisäksi kyläyhteisöt tuovat turvallisuuden tunnetta. Lyhytkestoinen häiriö voi olla vaikka sähkökatko tai vesihuollon häiriö. Kylissä on varauduttu erilaisiin tilanteisiin vaihtelevasti. Suomen Kylät ry järjesti valtakunnallisen kylätalokartoituksen, jossa kartoitettiin kylätalojen käytettävyyttä esimerkiksi evakuointitarkoituksiin.

Kyläturvallisuuspöytä on uusi yhteistyöfoorumi, jossa kylät ja turvallisuusketjun toimijat sopivat roolit ja käytännöt häiriötilanteisiin.

– Pöydässä ei vain jaeta tietoa, vaan rakennetaan yhteistä toimintamallia: kuka tekee mitä, miten tieto kulkee ja miten kylä kytkeytyy kunnan ja viranomaisten tilannejohtoon, Takamäki kuvaa.

Konseptia on kokeiltu jo Kurikassa, ja siellä selvisi, että yksi keskeinen haaste on tiedonkulku. Tähän ratkaisua haetaan muun muassa kyläradiosta sekä kyläturvatiimeistä, joita käynnistetään kylissä. Kyläradio voi tuoda vastauksen siihen, miten tiedonkulku turvataan tilanteissa, joissa tavalliset viestintäverkot eivät toimi.

– Se on luotettava ja tehokas tapa varmistaa tiedonkulku silloin, kun tavalliset viestintäverkot eivät syystä tai toisesta toimi. Radiojärjestelmä ei ole riippuvainen Internet-yhteydestä ja sitä voidaan käyttää myös sähkökatkoissa varavirralla, Takamäki sanoo.

Ajatus on, että viranomaisten radioasema olisi esimerkiksi kunnantalolla tai paloasemalla. Kylissä olisi omat radioasemat ja radiot, joilla voi vastaanottaa ja lähettää viestejä.

– Onnettomuustilanteissa tiedonkulku on elintärkeää ja kyläradio on siihen oiva keino. Tarkoitus olisi se, että laitteistoja käytettäisiin myös arjessa, jotta ne pysyvät käyttökuntoisina ja niitä opitaan käyttämään. Radioita voisivat käyttää esimerkiksi radiokerhot tai partiolaiset, palopäällikkö Turkulainen valaisee.

Kyläradioverkoston onnistumisessa kunnan rooli on tärkeä. Kun kunnat sitoutuvat yhteiseen malliin ja tukevat järjestelmän rakentamista, saavutetaan hyvä yhteensopivuus ja toimivuus. Tämä edellyttää taloudellista panostusta ja organisatorista tukea hankkeen kaikissa vaiheissa. Yhden kyläradioaseman hinta asennettuna on noin tuhat euroa. Tähän on mahdollista saada myös hankerahaa Leaderin kautta.

Millainen on tilanne, jossa kyläradiota tarvitaan?

– Esimerkiksi pitkäaikainen tai paljon tuhoa aiheuttava myrsky. Pääsimme Hannes-myrskyn kanssa aika vähällä, mutta voi käydä niinkin, että myrsky poikkaisee laajalta alueelta sähköt pitkäksi aikaa. Silloin ei voi ladata puhelinta ja vedensaantikin saattaa lakata. Kyläradiolla voidaan välittää tietoa siitä, millainen tilanne kylässä on ja ketkä tarvitsevat kipeimmin apua, Turkulainen kertoo.

Kyläradiokonsepti on vasta alkuvaiheessa, mutta esimerkiksi Kaustisella siitä on saatu hyviä kokemuksia.

Kyläturvatiimi on kylän oma vapaaehtoinen toimijaryhmä, joka koostuu kylän asukkaista ja toimijoista, ja se on kylän omaa vapaaehtoista varautumista häiriötilanteisiin. Kyläturvatiimi tukee kylän sisäistä koordinaatiota, auttaa välittämään tilannekuvaa kylästä eteenpäin sekä huolehtii siitä, että sovitut käytännöt toimivat myös käytännössä.

– Kylistä nimetään henkilöitä keskeisiin rooleihin. Tiimissä tarvitaan erilaista osaamista, joten siihen voi kuulua kylästä riippuen esimerkiksi kyläyhdistyksen väkeä, metsästäjiä, vapepalaisia, reserviläisiä ja terveydenhoidon ammattilaisia, Takamäki kertoo.

Tiimin tehtävä on toimia onnettomuus- ja häiriötilanteissa tilannejohdon apuna sekä välittää paikallistuntemusta ja ajantasaista tilannekuvaa kylästä. Yhteydenpitoa voidaan tukea Vapepan OHTO-järjestelmän kautta, jolloin häiriötilanteissa kylään saadaan nopeasti yhteys ja tarvittavat yhteystiedot ovat koottuna.

Kyläturvatiimissä voi olla useita eri rooleja, joista tärkeimmät ovat koordinaattori, viestintävastaava ja kylätalovastaava. Koordinaattori koordinoi toimintaa ja kutsuu kyläturvatiimin koolle. Hän pitää yhteyttä kuntaan ja tarvittaessa viranomaisiin sekä kumppaneihin. Viestintävastaava hoitaa tiedottamisen esimerkiksi WhatsAppilla, tekstiviesteillä, sähköpostilla ja kylätalon ilmoitustaululla sekä ylläpitää yhteyslistoja. Kylätalovastaava valmistelee kylätaloa esimerkiksi kokoontumis-, jakelu- tai majoituskäyttöön tilanteen mukaan.

– Ei ole kuitenkaan tarkoitus, että yksi ihminen hoitaa yksin kaiken, vaan yksi toimii vastaavana, Takamäki muistuttaa.

– Kylissä on jo nyt mahtavasti naapuriapua. Nyt tarkoitus on organisoida toimintaa niin, että vastuuhenkilöt ja yhteydenpitokäytännöt ovat selvät myös häiriötilanteissa. Kyläyhdistykset ja nuorisoseurat ovat tärkeässä roolissa, koska kylissä tunnetaan asukkaat ja tiedetään, kuka mahdollisesti kaipaa apua eniten. Kylätalo on keskeinen paikka, joka voi toimia vaikka vedenjakelupisteenä, Turkulainen sanoo.

– Ongelma on, että miten kunta saa tiedon perille johtokeskuksesta kylän laitimmaiseenkin taloon. Tässä tarvitaan kylien ja kyläläisten apua, Teuvan kunnan osallisuusjohtaja Miika Kataja jatkaa.

Takamäki aikoo seuraavaksi olla yhteydessä Teuvan kyliin ja sopia kokoontumiset, joissa asiaa viedään eteenpäin.

– Pääasia on, että organisoidutaan, Takamäki summaa.