Ympäristörikokseen voi syyllistyä tahallisesti tai huolimattomuuttaan

Leena Kurikka

TEUVA Ympäristörikokseen johtaa ahneus tai laiskuus. Talon remonttijätteet viedään metsään kaatopaikan sijaan, roskat jätetään tontin kulmalle puun alle tai käytöstä poistetun koneen annetaan jäädä ruostumaan paikalleen. Myös eläinten hautaaminen tontille voi olla rikos. Periaatteessa on rikollista heittää roska ulos auton ikkunasta.

– Moni ei miellä, ettei ympäristörikos vaadi tahallisuutta, huolimattomuus riittää, sanoo päätyönään ympäristörikoksia tutkiva vanhempi rikoskonstaapeli Tiina Taivaljärvi Pohjanmaan poliisista.

Hänen mukaansa ympäristön turmelemisen kohdalla puhutaan vaarantamisrikoksesta.

– Eli riittää, että teko saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista, haitallista muuttumista tai roskaantumista taikka vaaraa terveydelle. Ei tarvita konkreettista jälkiseurausta, riittää, että sellainen voi aiheutua.

Ympäristörikosten tutkinnassa Taivaljärven ja rikoskomisario Sakari Palomäen alueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaa. Tutkittavaksi tulee vuosittain noin 15 vaativaa ympäristörikosta, joista törkeitä on vuodessa yhdestä kahteen. Talousrikostutkinnassa tutkitaan ympäristörikokset, joissa on osapuolena yhtiö tai niissä on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä. Ympäristörikollisuus on piilorikollisuutta ja viranomaisille ilmoitetut ympäristörikokset vain jäävuoren huippu.

Pohjanmaan alueella toimii alueellinen ympäristöyhteistyöryhmä, joka muun muassa kehittää keinoja ympäristörikollisuuden paljastamiseksi sekä ennalta ehkäisemiseksi. Ryhmässä on poliisi, tulli, rajavartiolaitos, pelastuslaitos, syyttäjä, ELY-keskus ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia.

Ilmoituksia ympäristörikosepäilyistä tulee viranomaisilta ja yksittäisiltä kansalaisilta. Suurin osa on jätteisiin liittyvää rikollisuutta, kuten luvattomia kaatopaikkoja.

– Pitkälti kyse on jätteiden läjityksistä, joissa voi olla esimerkiksi rakennusjätteitä, asbestia, talousjätteitä tai romuautoja, listaa Palomäki.

Ympäristörikoksiin luokitellaan myös luvaton turvetuotanto tai maa-ainesrikkomukset, kun maa-aineksia otetaan enemmän tai syvemmältä kuin on luvissa myönnetty tai lupaa ei ole ollenkaan. Turvetuotannon vähennyttyä, turvealueiden tutkinnatkin ovat vähentyneet.

Haitallisia päästöjä tapahtuu ajoittain yritystoiminnassa.

– Mikäli kemikaaleja pääsee ympäristöön, voi se aiheuttaa suuria ja kalliita toimenpiteitä. Näistä kulut lankeavat usein toiminnanharjoittajalle.

Myös maatiloilla voi tapahtua ympäristörikoksia.

– Maatiloilla on vuosittain öljypäästöjä ja puristenestepäästöjä. Vanhat öljysäiliöt täytyisi tarkistuttaa. Puristenestepäästöt ovat todella kuormittavia ja voivat tappaa kilometrien matkalla kaiken elollisen vesistöön päästessään. Vahingon sattuessa jälkiraivuu tulee kalliiksi. Romuajoneuvoja ei saa varastoida, niistä voi vuotaa maaperään öljyä ja muita nesteitä.

Tilastollisesti Etelä-Pohjanmaalla tehdään enemmän ympäristörikoksia kuin Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla. Usein tapausten takana on pienteollisuus tai maatilat. Poliisia työllistävät varsinkin pienemmät yritykset, joissa on noudatettu tiettyä käytäntöä vuodesta tai vuosikymmenestä toiseen. Ongelmia on myös kotitalouksien jätehuollossa. Kiinteistön omistajiakin koskee laki.

– Haudataan esimerkiksi jätteitä omalle kiinteistölle ”saan tehdä mitä tykkään” -mentaliteetilla. Totuttua tapaa jatketaan vaikka tiedetään, ettei niin saa enää tehdä. Se on osa talousrikollisuutta, jolla haetaan hyötyä. Kaikessa mahdollisessa säästetään. Kyseessä voi olla myös iso firma, joka palkkaa urakoitsijan. Jos ei ole selkeästi sovittu esimerkiksi jätteistä, vastuu kaatuu pääfirmalle. Epäiltynä kuullaan urakoitsijan lisäksi myös urakan tilaaja, kertoo Taivaljärvi.

Käräjäoikeuden tuomiot teoista eivät ole kovin tuntuvia, mutta kun rangaistukseen lisätään rikoksella saadun taloudellisen hyödyn korvaus valtiolle tai aiheutetun vahingon korvaus sekä mahdolliset jäteverot, tulisi edullisemmaksi toimia lain mukaan ja toimittaa jätteet kaatopaikalle tai vaarallinen jäte oikeaan paikkaansa. Lisäksi yritys voidaan tuomita yhteissakkoon, joka on summaltaan 850- 850 000 euron väliltä.

– Ympäristörikoksessa takana on aina taloudellisen hyödyn tavoittelu. Valtiolle tuomitaan henkilön tai yrityksen rikoksella saatu hyöty. Usein puhutaan kymmenistätuhansista jopa sadoistatuhansista euroista, huomauttaa Taivaljärvi.

Ympäristörikokseen voi siis syyllistyä huolimattomuuttaan.

– Esitutkinnassa selvitetään vastuutahot ja aiheutetut vahingot. Yhteistyötä tehdään ympäristörikoksiin erikoistuneen syyttäjän kanssa.

Poliisit nostavat esiin huolen pohjavedestä.

– Etelä-Pohjanmaalla on monta tärkeäksi luokiteltua pohjavesialuetta, joista otetaan talousvettä. Pohjavesialueillakin on tapahtunut vakavia, jopa törkeitä ympäristörikoksia sillä seurauksella, että pohjaveden laatua täytyy tarkkailla pitkäkestoisesti ja jälkitoimet vaativat useamman eri viranomaisen yhteistyötä. Suomessa on puhdas vesi, mikä ei ole itsestään selvyys. On kiinnitettävä huomiota siihen, että se säilyisi. Roskaaminen ja muu aiheuttaa sille vaaran.

Joidenkin ihmisten nurja suhtautuminen luontoon harmittaa.

– Kun on vain yksi luonto, siitä pitää pitää parempaa huolta. Kun jokainen katsoo, että roskat menevät oikeisiin paikkoihin, on kaikkien mukavampi elää, tuumaa Sakari Palomäki.

– Luonto kestää vain tietyn kuormituksen. Jokainen voi parantaa luonnon tilaa omalla tekemisellään. Itseä ihmetyttää välinpitämättömyys luontoa kohtaan. Luonnon pitäisi olla yksi ihmisen perusarvosta. Ilman luontoa ei ole meitäkään, muistuttaa Tiina Taivaljärvi.

Jos havaitsee mahdollisen epäillyn ympäristörikoksen, kannattaa ottaa yhteyttä ensisijaisesti kunnan ympäristöviranomaiseen tai akuutissa tilanteessa soittaa 112-numeroon.