Ekana työpäivänä mölkky-kisaan

Juhani Pajunen

TEUVA Viimeinen Tejukan Kesäkisa pidetään 1. syyskuuta, joten kyseessä ei teknisesti ottaen ole enää kesäkisa, mutta koska ollaan vasta päivän verran syksyn puolella, synti ei ole liian suuri. Juuri samaisena päivänä Rami Mattila on aloittanut työnsä Teuvan kunnassa johtamisen asiantuntijan nimikkeellä, jonka alla hän työskentelee marraskuun loppuun asti. Kun Veli Nummela jää joulukuun alussa eläkkeelle, Mattilasta tulee kunnanjohtaja.

No, miten ensi tunnit kunnan palveluksessa ovat sujuneet?

– Ihan hyviä kokemuksia tällä puolen päivän näkökulmalla. En ole ennen tainnutkaan kokea tilannetta, että työpaikalla olisi kännykkä ja tietokone valmiina. Muutenkin on hyvä tuntuma Teuvan kunnan organisaatiosta: asiat ovat täällä järjestyksessä, Mattila kehuu.

Peli alkaa. Mattila ottaa taktiikakseen normaalista poikkeavan ylhäältäpäin heittämisen. Se tuottaa tulosta: ensimmäisellä heitolla kaatuu yhdeksän, toisella kymmenen ja kolmannella viisi keilaa. Ollaan 24 pisteessä. Ei huonosti henkilöltä, joka ei ole koskaan pelannut mölkkyä.

Kun tulee uuteen työpaikkaan, asioita pystyy aina tarkastelemaan ulkopuolisen silmin. Puolen päivän aikana pari asiaa onkin jo pistänyt Mattilan silmään. Toinen on se, että Rasintiellä Teakin risteyksessä olevassa tienviitassa tulisi lukea ’kunnantalo’.

– Se kertoo lukijalle, mikä talo on kyseessä.

Toinen asia on se, että kunnan työntekijöiden huoneiden ovenpielessä tulisi lukea henkilön nimi ja titteli. Nyt monen oven pielestä sellaiset puuttuvat.

Mitä johtamisen asiantuntija oikeastaan tekee? Mattilan mukaan kuntastrategiaan, yrityskuvioihin ja yhtiöittämiseen liittyviä asioita. Lisäksi hän tutustuu organisaation toimintaympäristöön ja -kulttuuriin.

– On hyvä, kun Veli on yhtä aikaa paikalla, niin hän pystyy kertomaan perimätietoa asioista.

Edellisenä perjantaina Mattila on vielä laatinut vetämänsä hankkeen ”Aktivoinnilla ja tiedolla elinvoimaa Lakeuden metsiin” loppuraporttia. Sen tekeminen jatkuu vielä syksyllä, minkä takia Mattila on syys-marraskuussa Teuvalla töissä 80 prosentin työajalla.

– On helpompi hoitaa se itse valmiiksi kuin opastaa puhelimessa jotakuta.

Mattila on ollut kolmisen vuotta virkavapaalla Ilmajoen elinkeinojohtajan tehtävästä hanketta varten ja metsätalousinsinööriksi opiskellakseen. Hänen ensimmäinen tutkintonsa oli kauppatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, jossa hän on sen jälkeen opiskellut myös hallintotieteitä. Nyt hän olisi halunnut poimia vielä yksittäisiä hallinto- ja kauppatieteiden opintoja, mutta yliopistomaailma oli ehtinyt muuttua niin, ettei niiden opiskelu ole enää mahdollista ilman kokonaisen perustutkinnon suorittamista. Mattila oli ilmoittautunut liki 25 vuoden ajan poissaolevaksi opiskelijaksi yliopistoon aina lukuvuoden alussa, mutta tänä syksynä hän ei enää ilmoittautunut.

– Toki koko ikänsä on hyvä opiskella, mutta nyt ei ole enää tutkintoon johtavan opiskelun aika.

Yliopistosta irtautumisen lisäksi Mattila irtisanoutui heinäkuussa Ilmajoen elinkeinojohtajan tehtävästä. Teuvan kunnanjohtajan tehtävässä on puolen vuoden koeaika.

– Monestihan koeajaksi pyydetään virkavapaata, mutta minä irtisanouduin, että he pääsevät rekrytoimaan siihen heti pysyvää viranhaltijaa.

Nyt irtisanoudutaan hetkeksi keskustelusta ja jatketaan peliä, joka ei kuitenkaan jatku niin vahvasti. Mattilan kaksi seuraavaa heittoa menevät jos eivät metsään, niin ohi ainakin. Sen jälkeen kuitenkin kaatuu kahdeksan pisteen keila. Ennen seuraavaa heittoaan Mattila miettii ja empii: tehdäkö näin vain noin? Kun heitto lähtee, nurin menee kaksi keilaa. Ollaan 34 pisteessä.

Asiasta toiseen: Mattila kertoo maalanneensa noin 30 vuotta sitten kunnantalon puiston laidalla sijaitsevan rivitalon peltikaton. Hän oli tuolloin kesätöissä isänsä maalausliikkeessä. Perheyrityksessä vierähti yhteensä kymmenkunta kesää, joina hän teki lisäksi maa- ja metsätaloustöitä. Yliopistosta valmistuttuaan Mattila työskenteli tutkijana Teuvan kunnassa, tehtävänään analysoida yritystukien vaikuttavuutta. Sen jälkeen hän työskenteli Tampereen Seudun Osuuspankissa.

Vuonna 2003 Mattila haki Laihian elinkeinoasiamiehen paikkaa.

– Sain tiedon valituksi tulemisesta sanomalehti Ilkasta.

Mattila toimi elinkeinoasiamiehenä 3,5 vuotta. Loppuvaiheessa vuonna 2006 hän haki myös avoinna ollutta Laihian kunnanjohtajan paikkaa ja pääsi hakuprosessissa kahden kärkeen. Valtuuston äänestäessä kunnanjohtajaa Mattila sai muutamia ääniä.

Haun Ilmajoen yritysasiamieheksi Mattila kuitenkin voitti.

– Olisin voinut Laihialla hyvin jatkaakin, mutta sattui tuollainen paikka tulemaan auki. Ilmajoella ja Laihialla on eroa. Laihia on pienempi kunta ja tukeutuu pendelöintiin. Ilmajoella on enemmän säpinää.

Laihialla on pari kolme isoa yritystä ja lisäksi pieniä yrityksiä. Ilmajoella on huomattavasti Laihiaa enemmän 5–30 henkeä työllistäviä pk-yrityksiä. Teuvalla puolestaan kyseisen kokoluokan yrityksiä on lähes yhtä suuri määrä kuin Ilmajoella.

– Vaikka Teuva on asukasluvultaan pienempi, täällä on yllättävän paljon työllistäviä yrityksiä. Täällä ollaan enemmän oman kunnan työpaikkojen varassa. Teuva on kokoaan suurempi yritysten volyymissa.

Vuonna 2011 Laihian kunnanjohtajan paikka oli jälleen auki. Tuolloin Mattila työskenteli jo Ilmajoella.

– Meinasin, että en hae, mutta kunnanhallituksen ja Yrittäjien hallituksen puheenjohtajat ja suurimman perheyrityksen yrittäjä soittivat ja pyysivät hakemaan paikkaa.

Mattila ylsi kunnanjohtajakisassa jälleen kahden kärkeen. Valtuustossa hän sai viiden vuoden takaista enemmän ääniä, mutta jäi siitä huolimatta jälleen kakkoseksi.

Ennen kyseistä hakuprosessia Mattila oli sopinut vaimonsa Jaanan kanssa, että jos hän ei tule valituksi, pariskunta rakentaa Ilmajoelle omakotitalon. Näin tapahtui.

Nyt vuorossa on mölkkypisteiden hakuprosessi. Analyyttisena miehenä Mattila pyörittelee mielessään strategisia kuvioita. Sitten heitto lähtee ja kaksi keilaa tulee kaadetuksi. Seuraavaksi nurin menee neljä keilaa. Pistemäärä on nyt 40. Kymmenen pisteen keila odottaa kentällä kaikista vasemmaisimpana ottajaansa.

Draaman kaaren – ja tämän lehtijutun – venyttämiseksi istahdamme juttelemaan ennen seuraavaa heittoa. Mattila on ajatellut kiertävänsä teuvalaisia pk-yrityksiä laajasti syksyllä.

– Haluan tietää, minkälaisia ajatuksia kärkiyrityksillä ja muillakin on Teuvan kuntastrategian suhteen ja mihin kannattaisi keskittyä. Näin saisin vähän ympäristöoppia pohjalle. Mielelläni lähden kuulemaan ajatuksia.

Tällainen toiminta auttaa paikkakunnan tulevaisuuden kehityssuuntien hahmottamiseen.

– Tällä sijainnilla ollaan aika paljon riippuvaisia siitä, että kunta on vireä. Täällä ei valtion työpaikoilla tai kaupan suuryksiköillä juhlita. Yrityksillä on yrityskohtaisia intressejä, mutta moni yrittäjä on liiketoiminnassaan riippuvainen siitä, että paikkakunta menestyy. Asia toimii siis toisinkin päin, kun on yhteinen maali ja näkemys siitä, mihin pitää pyrkiä.

– Sitä minä olen vähän miettinyt, että sitten kun seuraava nousukausi toivon mukaan tulee, niin on mietittävä, kuinka yrityksillä ensinnäkin riittää työvoima ja toiseksi onko sellaisille vaativille työntekijöille asuntoja tarpeeksi. Sitä on hyvä pohtia.

Vaikka Teuvan kunnalla onkin takanaan muutama taloudellisesti hyvä vuosi, sen tulisi välttää tietynlainen taloudellinen vauhtisokeus.

– On tärkeää, että menokehitys ei sopeutuisi liikaa vallinneeseen hyvään kuntatalouteen. Esimerkiksi poistot ja käyttömenot saattavat jatkossa lisääntyä rakentamisen myötä ja kiinteistöjen vuokratulot vähentyä sote-puolella.

Yksi tärkeä asia olisi Mattilan mukaan lisätä systemaattisesti Kärppiön alueeseen liittyvää osaamista ja asiantuntemusta.

– Ymmärretään puhtaan siirtymän teollisuuden edellytykset, että mitä se tarvitsee. Ne ovat niin isoja kaloja, että niitä kannattaa pyytää, vaikka varmuutta saaliista ei olisikaan.

Tähän asiaan linkittyy myös Mattilan vastaus kysymykseen, mitä hän haluaisi eniten Teuvalle.

– Todella iso puhtaan siirtymän investointi, jonka tekijä haluaisi olla vahvistamassa paikallisyhteisöä ja sen hyvinvointia, vaikka yrityksen omistus olisikin kauempana.

Nyt suoritamme puhtaan siirtymän mölkyn pelaamiseen. Kympin keila olisi vasemmalla otettavissa. Mattila keskittyy. Heitto lähtee. Osui ja kaatui! Tuleva kunnanjohtaja pääsee kymmenennellä heitollaan 50 pisteeseen ja peli päättyy.

Mattila myöntää olevansa jossakin määrin kilpailuhenkinen.

– Olen yllytettävänä kilpailuihin.

Nuorena miehenä Mattila keskusteli kerran kaveriensa kanssa siitä, pystyykö normaalikuntoinen henkilö suorittamaan triathloniin. Mattila lupasi yrittävänsä haastetta, jos hänen ystävänsä tulisivat mukaan pyöräilyosuudelle. Mattila ui Teuvan uimahallissa vähän ylimääräistäkin eli 252 kertaa päästä päähän, juoksi sitten maratonin ja pyöräili lopuksi 180 kilometriä kaveriensa kanssa. Triathlon tuli täyteen.

– Kyllä varmaankin puolimatka voisi vieläkin mennä.

Viimeisten 2–3 vuoden aikana Mattila on satsannut liikuntaan esimerkiksi käymällä juoksulenkeillä ja punttisalilla. Sitä ennen hänelle on kertynyt hyötyliikuntaa aina metsätöiden yhteydessä.

Kun miestä pyytää kertomaan sellaista, mitä kukaan muu ei hänestä tiedä, esiin nousevat Tšernobyl ja painiminen. Mattila on vieraillut 50 metrin päässä Tšernobylin 4-reaktorista ennen kuin se katettiin uudella suojarakenteella. Lisäksi Mattila on osallistunut kahteen painiotteluun, joista toinen oli Lauri Tähkää vastaan Laurin päiväpaineissa Isokyrössä kesällä 2005 ja toinen sumopainijaa vastaan Tokiossa päättyneenä kesänä.

Mitä Mattila pitää suurimpina saavutuksinaan? Työelämästä puhuttaessa esiin nousee kaksi asiaa, joista toinen oli kahden kymmeniä ihmisiä työllistävän yrityksen houkuttelu Ilmajoelle. Toinen oli avata ilmajokisten silmät sille, että Ilmajoen keskustaajama oli vaarassa tulla kokonaan tärvellyksi huonoilla tiesuunnitelmilla, jotka olisivat pilanneet taajamarakenteen. Valtion konsultin laatimassa suunnitelmassa liikenteen poikittaissuunta olisi pilattu ja uusi asiointisuunta ohjannut ihmisiä Seinäjoelle. Mattilan vaikuttamistyön tuloksena tiesuunnitelmia muutettiin.

– Toteutuneilla suunnitelmilla tiestö tukee päivittäisen asiointiliikenteen toimivuutta ja suuntautumista paikallisiin palveluihin.

Henkilökohtaisessa elämässä Mattilan suurimpana saavutuksena ovat 16- ja 10-vuotiaat pojat.

– Uskoisin, että heistä tulee fiksuja ja kunniallisia kansalaisia.

Tejukan Kesäkisa on nyt ohi. Mölkkyä pelasi seitsemän kilpailijaa yhteensä 102 heiton verran. Ensi vuonna on jälleen uusi kesä ja uudet kujeet.

Kesäkisan lopulliset tulokset:

1) Aki Rossi 8 heittoa.

2) Lauri Annala 9 heittoa.

3) Kaisa Isomäki 10 heittoa.

3) Rami Mattila 10 heittoa.

5) Eija Koskela 12 heittoa.

6) Veli Nummela 25 heittoa.

7) Riitta Kulmala 28 heittoa.