Perälänkylän sankarivainajat saivat kunniataulun

Henry Aho

TEUVA Kulttuuritalo Orrelan seinät saavat kuudennen sankarivainajalaatan, kun Perälänkylän sotasankarit ikuistettiin kiveen.

– Olen jo muutaman vuoden ajan ajatellut, että on aivan häpeä, kun perälänkyläläisillä sankarivainajilla ei ole omaa kunniataulua, projektin isä Martti Raittila kertoo.

Raittilan isoisä on yksi 39 talvi- ja jatkosodassa kaatuneesta sankarivainajasta, jotka on kaiverrettu tauluun. Lisäksi laatassa on kahden vapaussodassa kaatuneen nimet.

– Kun nykyaikaa miettii, niin tuntuu että taas tehdään samaa. Ukrainan tilanne tuo mieleen asiat, mitä Suomikin aikoinaan koki. Oma äitini oli lähtöisin Karjalasta, josta hän joutui lähtemään evakkoon. Hän päätyi Tiukkaan, mikä on ruotsinkielinen paikka. Kulttuuriero oli varmaankin valtava, Raittila jatkaa.

Laatan hankki Perälän kyläyhdistys. Sen kustannuksiin saatiin myös Leader Suupohjan pienhankeavustusta.

– Olin tässä projektissa sillä tavalla mukana, että avustin hakemuksen teossa. Avustin vapaaehtoisena ja kiitollisena siitä, mitä nämä nuoret miehet silloin tekivät isänmaamme ja itsenäisyytemme eteen, ja lisäksi äidin puolen juuret ovat Perälässä. Oman mammani kaksi veljeä kaatui sodassa, heistä toinen katosi. Olen siis itsekin varttikarjainen, Marjo Kiuru-Sundberg kertoo.

Kivi tehtiin Tervajoen kiviveistämössä.

– Veistämön johtaja on osittain evakkojen lapsi ja hän sanoi, että kiveä oli vaikuttava tehdä. Näitä ei enää nykyään juuri tehdä, Raittila tietää.

Kulttuuritalo Orrelaan alettiin laittaa sankarivainajalaattoja 2010-luvulla.

– Meillä oli silloin työryhmä, joka päätti laattojen paikoista. Aluksi vaihtoehtona oli myös kirkko, mutta päädyimme Orrelaan, koska kaikki eivät käy kirkossa. Orrela on ikään kuin neutraali paikka, Aulis Ranta-Muotio valottaa historiaa.

Aivan jokaisesta Teuvan kylästä ei Orrelassa laattoja ole. Horonkylän laatta on Horon nuorisoseuralla ja Äystön laatta Äystön nuorisosseuralla. Myös Perälän laattaa kaavailtiin aluksi muualle.

– Mietimme ensin kylätalo Kemulaa sekä Perälän koulua, mutta kyllä laatan paras paikka on täällä Orrelassa, Raittila tuumaa.

– Onhan se vaikuttavaa, kun samassa paikassa on useampi laatta, Kiuru-Sundberg jatkaa.

Mukana laattaa vastaanottamassa oli myös Teuvan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Erkki Nevanperä.

– Olin 2010-luvulla päättämässä työryhmän perustamisesta ja toimeksiannosta. Kyllä se aina sykähdyttää, kun näkee kunniataulut ja niihin kaiverretut nimet. Sen, miten paljon jouduttiin itsenäisyyden vuoksi uhraamaan. Yhtenäisyys Suomen pelasti silloin sota-aikana, Nevanperä sanoo.

Projektissa oli apuna myös sukutukijoita.

– Raimo Pihlaja, Risto Kauppinen ja Kauko Salo olivat suurena apuna, kun selvitimme nimiä, Raittila kiittää.

Kunniataulun paljastamisen juhlallisuuksista ei ole vielä tarkempia suunnitelmia.

– Pitää miettiä, mikä olisi sopiva ajankohta, Ranta-Muotio tuumaa.