Iita taktikoi seitsemän ainetta kolmeen kirjoituskertaan

TEUVA Tuore ylioppilas Iita Viitanen taktikoi ylioppilaskirjoituksissa. Hän kirjoitti kolmessa erässä, koska halusi jakaa sekä kielet että reaaliaineet eri kirjoituskertoihin.

Viitanen kirjoitti toisen luokan keväällä psykologian. Kolmannen syksyllä olivat vuorossa ruotsi ja terveystieto ja keväällä pitkä matematiikka, äidinkieli, englanti ja yhteiskuntaoppi.

Seitsemää ainetta ei Teuvan lukiossa kirjoittanut kukaan muu abeista. Viitaselle ei ollut alusta asti selvää, että hän kirjoittaisi niin paljon.

– Aluksi oli kuusi varmaa ainetta. Yhteiskuntaoppi oli sellainen, jota mietin aika kauan, että kirjoitanko sen vai en. Päätin sen sitten lopuksi kirjoittaa, kun piti ilmoittautua ylioppilaskokeisiin.

Hajauttaminen kantoi hedelmää.

– Kun sen jakoi niin hyvin, ei se ollut niin raskas urakka. Nyt keväällä matikka oli helpompi kirjoittaa, kun sai valmistautua siihen paremmin. Matikkaan minun pitää käyttää aina eniten aikaa.

Oliko ylioppilas tyytyväinen saamiinsa arvosanoihin?

– Kyllä tavallaan olin, mutta englanti jäi parin pisteen päähän magnasta. Se on ainoa, josta olisin halunnut vähän paremman arvosanan.

LUKIO-OPISKELUJEN rankkuus riippui aina jaksosta.

– Varsinkin ykkösellä oli rankempia jaksoja, kun koulua oli joka päivä kahdeksasta kolmeen. Pakollisissa kursseissa oli isompia kirjallisia esseitä ja esitelmiä, joihin meni aika paljon aikaa. Ja sitten kun se piti rytmittää harrastusteni kanssa, niin välillä rupesi loppumaan aika kesken. Kolmosella oli sitten keveämpiä jaksoja ja muutenkin enemmän kertausta.

Viitanen harrastaa salibandyä, jota hän pelasi lukion 1–2-luokilla Seinäjoen Peliveljissä ja kolmosella FBC Remixissä Isokyrössä. Viitanen pelasi SPV:ssä ensin A-tyttöjen ykkösdivarissa ja sitten naisten ykkösdivarissa, jossa hän pelaa nyt myös FBC Remixissä. SPV pääsi jopa liigakarsintoihin, mutta häviö viimeisessä karsintapelissä ratkaisi sen, ettei joukkue päässyt liigaan.

Seinäjoella Viitasella oli kahden tunnin harjoitukset kolmesti viikossa, Isokyrössä kahdesti viikossa. Tämän päälle tulivat vielä varsinaiset pelit viikonloppuisin. Harjoitukset ja pelit veivät matkoineen kaikkineen runsaasti aikaa.

Viitanen aikoo jatkaa salibandyn pelaamista.

– On se minulle tosi tärkeää. Aika lailla sen perusteella nytkin valitsin opiskelukaupungit joihin hain.

Viitanen pyrkii lukemaan kasvatustieteitä Tampereen, Jyväskylän, Turun ja Oulun yliopistoihin. Lisäksi hän hakee opiskelemaan liikuntapedagogiikkaa Jyväskylään. Hän haluaa tosissaan luokanopettajaksi.

– Se on oikeastaan ainut ammatti, mikä minulla on pysynyt pienestä asti. Matkan varrella on toki ollut muita, poliiseja ja palomiehiä, mutta luokanopettaja on aina pysynyt.

– Minä olen tykännyt lapsista pienestä asti ja tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä. Luokanopettajana saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Olen kokeillut futiksen vetämistä ja uimakoulussa opena olemista, Viitanen kertoo.

Hän valmentaa 6–7-vuotiaita tyttöjä ja poikia Teuvan Pallossa. Aiemmin hän itsekin harrasti futista 11 vuotta, mutta harrastus loppui yläasteella, kun joukkuetta ei saatu kasaan.

TEUVAN lukiosta naiselle jäi hyvät muistot.

– Minun mielestäni meillä oli ihan hyvä ryhmähenki, saatiin esimerkiksi tehtyä kaikki projektit, jotka piti tehdä luokan kesken. Kaikki tulivat kaikkien kanssa toimeen aina.

– Teuvan lukiossa joustetaan hyvin jos tarvii. Minulla oli monta pelireissua, jolloin tulin yöllä kotiin, ja sain opettajien kanssa sellaiset sovittua.

Viitanen on ollut töissä Närpiössä Helsingin Myllyssä siitä asti, kun yo-kirjoitukset loppuivat. Hän sekoittaa ja pakkaa puuroja ja mysliä.

Tulevana lauantaina ovat vuorossa ylioppilasjuhlat.

– Tässä on nyt leivottu viime viikko ja tämä viikko, ja siivottu. Kyllä niitä juhlia on kovaa valmisteltu, Viitanen hymyilee.

Juhani Pajunen