Kiili korjaa autoja ja hoitaa metsää

Henry Aho

PERÄLÄ Jarkko Kiili asuu Salonpäässä Perälässä vaimonsa Satu Jokipelto-Kiilin kanssa. Perheeseen kuuluu myös kaksi lasta, kissa ja koira.

– Ensimmäisen vuoden elämästäni asuin Kirkonkylällä meijerin yläkerrassa. Siltä sitten muutettiin Perälään.

Kiilin kotitila on vain vajaan kilometrin päässä hänen nykyisestä kodistaan. Kiilillä on kolme nuorempaa sisarusta, kaksi siskoa ja veli.

– Isäni oli maanviljelijä ja se oli minunkin lapsuuden haaveammatti. Nyt isä on jo eläkkeellä ja maat vuokralla.

Asia, mikä määritteli Kiilin elämän jo lapsena, oli kiinnostus erilaisiin koneisiin.

– Kyllä koneet ja laitteet ovat kiinnostaneet niin kauan kuin muistan. Ensimmäinen autoni taisi olla joku Lada, joka isältä jäi talonnurkalle. Sillä ajeltiin pellolla ja toki sitä myös korjattiin. Olin silloin noin kymmenvuotias, Kiili muistelee.

Peruskoulun jälkeen Kiili meni ammattikouluun Kauhajoelle. Autopuolelle, kuinkas muutenkaan.

Kiilin ensimmäinen työpaikka ei kuitenkaan liittynyt autoihin.

– Olin Panttilan Tapiolla sirkkelihommissa. Se oli sellaista viikonloppu- ja kesätyötä. Kyllä silloinkin myös korjailtiin koneita Tapion hallissa.

Vuonna 1996 Kiili siirtyi työskentelemään autojen pariin.

– Silloin menin töihin Autobotnialle Närpiöön.

Kun kymmenen vuotta oli kulunut, Kiili perusti toiminimen ja alkoi korjata autoja myös omassa tallissaan.

– Se oli aluksi sellaista sivuhommaa vaan.

Töitä kuitenkin riitti kotonakin jopa siinä määrin, että vuonna 2014 täytyi tehdä iso päätös.

– Alkoi olla jo niin paljon asiakkaita, että irtisanouduin Autobotnialta. Se päätös otti tosi lujille ja olin miettinyt sitä jo kauan. Autobotnia oli tosi hyvä työpaikka ja siellä oli hyvät työkaverit. En ole tosin koskaan katunut sitä päätöstä, vaikka totta kai yrittäjälläkin on välillä niitä huonoja päiviä, Kiili kertoo.

Vuonna 2015 Kiili siirsi korjaamon kotoaan kotitilalleen.

– Kun isä lopetti maanviljelyksen, niin konesuoja jäi tyhjilleen. Siihen oli hyvä tehdä korjaamo.

Samana vuonna Toni Haanpää aloitti työskentelyn Kiilin yrityksessä. Vuonna 2017 Haanpäästä tuli osakas ja yritys muutti nimensä nykyiseen muotoon, KooHoo-Autokorjaamo Oy:ksi.

– Meillä on kaksi työntekijää ja nelistään on pyöritetty tätä hommaa jo pitkän aikaa. Juuri tällä hetkellä kaikki on hyvällä mallilla eikä suunnitelmissa ole laajentaa toimintaa. Asiakkaita on sopiva määrä ja aika harvoin täytyy sanoa, ettei jotain ehdittäisi tekemään. Hyvä, kun myös Långin Timillä on Kirkonkylällä korjaamo. Teemme paljon yhteistyötä keskenämme.

Entä millaista autoa autoalan ammattilainen itse ajaa?

– Pihasta löytyy vuosimallin 2008 Mercedes-Benz Vito ja 2011 -mallin Volkswagen Passat. Minulla ei koskaan ole ollut mitään sellaista unelma-autoa, ei edes lapsena.

Kiilin haaveet ovat olleet aivan jossain muualla kuin autoissa.

– Haaveena on kauan ollut, että kun saisi joskus omistaa oman pläntin metsää ja nyt se tuossa jokin aika sitten toteutui.

Metsänhoito onkin yksi Kiilin harrastuksista. Toinen on pienet remonttihommat, joita hän tekee kotonaan. Harrastukseksi voidaan laskea myös aktiivinen toiminta kyläyhdistyksessä. Kiili on Perälän kyläyhdistyksen puheenjohtaja.

– Olenkohan ollut mukana toiminnassa jotain 15 vuotta. Puheenjohtajana olen ollut viitisen vuotta, Kiili tuumaa.

Perälän kyläyhdistys on aktiivinen ja se tunnetaan isoista tapahtumista. Tänä vuonna tapahtumia on tulossa ainakin kolme; Rompe 67, Pohjanmaa Classic Motor Show ja Perälän Mopomiitti.

– Yhdistys on pysynyt aktiivisena, kun on sopivasti tullut uusia naamoja mukaan toimintaan. Väillä itsestä tuntuu, että on vähän jo liikaakin kaikenlaista, Kiili nauraa.

Kyläyhdistys aikoo tänä vuonna laittaa myös tilojaan kuntoon. Kylätalo Kemulan remontti alkaa pian ja sen jälkeen on vuorossa palloiluhalli Junula. Myös kesäteatteri Tanulaa ja sen ympäristöä aiotaan parantaa.

Kiili on tällä hetkellä erittäin tyytyväinen elämäänsä.

– Jos saisi uudelleen aloittaa, niin en tekisi mitään toisin. Nyt kun tätä ikää alkaa jo olla vähän enemmän, niin ehkä vähän himmaan työntekoa niin jää enemmän aikaa harrastuksille.

Viittäkymmentä elettyä vuotta juhlistettiin Kylätalo Kemulassa viime lauantaina. Paikalle saapui noin 150 juhlijaa.

– Ajattelin, että kerran elämässä täytyy pitää isot juhlat. Nyt oli siihen hyvä hetki, Kiili hymyilee.