Teuvan KRELLI yhteiskristillisellä asialla jo parikymmentä vuotta

Anu Rinne

TEUVA Teuvan Kristilliset eläkeläiset ry:n eli puhekielessä tutummin KRELLIn aloittajana ovat olleet opettajapariskunta Elisa ja Esa Keltto vuonna 2006. Sarennon Markku Kauhajoelta oli soittanut heille Kristillisten eläkeläisten puheenjohtajan pyynnöstä, että eikö Teuvalta löytyisi ketään aloittamaan toimintaa. Elisa oli sanonut, että jos tämä on Jumalasta, niin se tulee menestymään.

Alussa puheenjohtajana toimi Esa Keltto. Mukaan tuli heidän lisäkseen Anneli ja Artti Järvistö sekä Leena Peura. Puheenjohtajana Kelton jälkeen toiminut Artti Järvistö nukkui pois 2023, jolloin toimittiin evankelis-luterilaisen seurakunnan Nuorisotalolla. Puhujina olivat vuorotellen jokaisen seurakunnan pastorit. Seuraavana vuonna kokoonnuttiin Toivon Ovelle, jolloin mukaan tuli edustajat kaikista seurakunnista.

Tällä hetkellä puheenjohtajana toimii Ari Tuokkola Toivon Ovelta, sihteerinä Tarvo Vallineva helluntaiseurakunnasta ja rahastonhoitajana Raija Peltoniemi luterilaisesta kirkosta. Jäseniä on viitisenkymmentä. Joka kuukauden viimeisenä maanantaina kokoonnutaan vapaa-, helluntai-, Toivon Ovi-, evankelis-luterilaisen seurakunnan ja nyt myös Norin vapaaseurakunnan tiloissa. Tapaamisissa nautitaan ensin mukavasta yhdessäolosta kahvittelun merkeissä, minkä jälkeen kuullaan raamatun sanaa ja lauletaan yhdessä. Jokainen seurakunta vuorollaan hoitaa puhujavastuun. Yhteistyötä tehdään Ikäkipinän ja vammaisneuvoston kanssa. Vuonna 1980 alettiin julkaista jäsenlehteä Kristillinen eläkeläinen, jonka nimeksi nelisen vuotta sitten muutettiin Kristelli.

KRELLIn missiona on ikäihmisten mielekäs ja turvallinen arki. Arvoina ovat lähimmäisenrakkaus ja oikeudenmukaisuus, tavoitteena nähdä ikäihmiset yhteiskuntamme voimavarana.

Jäsenyhdistykset järjestävät muun muassa kokoontumisia, kerhoja, tilaisuuksia ja retkiä. Tilaisuuksissa vierailee asiantuntijoita ikäihmisiä koskettavista ajankohtaisista aiheista, muun muassa viimeisin vierailija oli Minna Huhtamäki-Kuoppala Muistiyhdistyksestä.

Lisäksi yhdistyksissä tehdään ikääntyvien syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa, joka tavoittaa myös jäsenistön ulkopuoliset. Tällaisia ovat muun muassa vapaaehtoinen lähimmäispalvelu (kaupassakäyntiapu ja keskusteluseura), hoivakotivierailut sekä edunvalvonta vanhus- ja ikäneuvostojen kautta. Liitto toimii kristilliseltä arvopohjalta, eivätkä Kristilliset eläkeläiset kuulu minkään hengellisen liikkeen tai puolueen alaisuuteen.

Kristilliset eläkeläiset on vuonna 1976 perustettu valtakunnallinen eläkeläisjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää eläkeläisten hyvinvointia ja terveyttä sekä toimia heidän edunvalvojanaan. Piiriyhdistyksiä on kolme ja paikallisyhdistyksiä 42. Pohjanmaan piiriin kuuluvat Teuvan lisäksi Alavus, Kauhava, Kurikka, Kyrönmaa ja Lapua. Jäsenmäärä piirissä on noin 3 000. Edunvalvontaa toteutetaan Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kautta, ja kuntatasolla sitä tehdään vanhusneuvoston puitteissa. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.

Muistipäivä muistutti muistipulmista

Anu Rinne

NORINKYLÄ Norinkylän vapaaseurakunnan tiloissa kokoontui Krellin eli Kristillisten eläkeläisten väki Muistipäivän merkeissä maaliskuun viimeisenä maanantaina. Asiasta saapui kertomaan ensi vuonna 40 vuotta täyttävän Etelä-Pohjanmaan muistiluotsin toiminnanjohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppala, joka kertoi toimineensa asioiden parissa jo pian 35 vuotta. Muistisairaita on tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla noin 8000 ja joka vuosi tulee noin tuhat lisää eli töitä tehdään isojen ihmismäärien kanssa. Minna Huhtamäki-Kuoppala kertoo viime vuonna olleen noin 15 000 kohtaamista ja toiminta lisääntyy sitä mukaa kun ihmiset ikääntyvät. Muistisairaudet lisääntyvät ja riski sairastua kasvaa mitä vanhemmaksi ihmiset tulevat. Suomessa kartoitettiin 2024, kuinka asiakkaat kokevat tutkimuksiin ja hoitoihin pääsyn. Etelä-Pohjanmaa oli listan kärjessä. Hyvinvointistrategioiden ja muistisairaiden palveluketju laajenee.

Toimintaa rahoittaa STEA, entinen Raha-automaattiyhdistys.

– Muisti on monimutkainen ja ihmeellinen. Se on vähän niinkuin laatikko, johon laitetaan asioita, siellä pidetään ja otetaan niitä pois. Missä hyvänsä toiminnan vaiheessa saattaa muistiin tulla joku vika, tiivistää Minna Huhtamäki-Kuoppala.

Iso merkitys on sillä kuinka nukumme. Uni järjestää asiat päähän, se huoltaa, suojaa ja ravitsee aivoja. Aivosolujen välitila väljenee, aivoneste lisääntyy ja kiertää paremmin aivosolujen välissä puhdistaen ja raviten aivosoluja. Soluja on useita miljardeja. Järjestelmä on herkkä, tehokas, viisas ja ihmeellinen. Muistia tarvitaan joka asiassa ja yksinkertaisimmatkin asiat ovat muistissa. Emme koskaan voi polttaa aivoja loppuun eikä koskaan ole myöhäistä opetella uusia asioita. Aivot ja ihminen tarvitsevat tekemistä, sosiaalisia kontakteja, puuhaa ja uuden oppimista. Kun aivoja käyttää, niin ne vahvistuvat, eivätkä pienet rapistumat tee niin suurta vahinkoa. Päässä ovat tietyt asiat tietyllä alueella. Sanaristikoiden tekeminen vahvistaa, mutta pitää tehdä muutakin. Tulee toki taitavaksi sanaristikontekijäksi, jos tekee ristikoita aamusta iltaan, mutta aivot tarvitsevat muutakin. Lukemista, laulamista, toisten seurassa olemista, liikkumista, syömistä ja kaiken ihmettelyä. Kannattaa mennä vaikka pihalle hetkeksi, kiertää vaikka tupa, Huhtamäki-Kuoppala suosittelee.

– Huonosti nukuttu yö vaikuttaa. Jos on murheita, kipuja, kolotuksia, sairauksia, vessahätää, puhelin piippaa tai kissa tahtoo pihalle, niin seuraava päivä on kuin toisen asialla. Paljon huonosti nukuttuja öitä, niin kannattaa jo lääkärille käydä juttelemassa, mikä auttaisi rentoutumaan. Lisäksi vaikuttavat elämänvalinnat ja -tavat, liikunta, ravinto, aivojumppa ja sosiaalisuus, Huhtamäki-Kuoppala tietää.

Uni on tärkeä osa muistia, samoin kuulo ja näkö. Kuulon alenemassa voi kuulla huonosti tai kuulee väärin, silloin ei voi keskustella oikein ja se vaikuttaa sosiaalisiin tilanteisiin. Hyvään muistiin vaikuttavat myös hampaat. Hampaiden reikiintymistä aiheuttaa bakteeri, joka jäytää hampaita ja voi levitä muuallekin elimistöön, myös aivoihin. Aivoinfarktien tukokset ovat usein niiden aiheuttamat. Kannattaa siis monipuolisesti pitää itsestään huoltaa sekä muistaa myös sydän- ja verisuonitautien hoitaminen ja ennalta ehkäiseminen.

– Se että te olette tänne lähteneet, on monipuolinen aivoterveellinen tapahtuma; tapaatte tuttuja, saatte teille tärkeää tietoa, hartautta, kahvia. On pitänyt monella lailla ennakkoon suunnitella tämä päivä. Olette käyttäneet prospektiivista eli ennakkomuistianne. Ja illalla muistelette että mitä ja ketä kaikkia siellä oli. Kaikki on omista aivoista ja ajatuksista lähtöisin.

Aivoja virkistää tehdä tuttuja asioita eri lailla kuin ennen, vaikkapa juoda kahvia eri mukista.

– Myrnat perikunta myy kuitenkin kirpputorilla, käyttäkää niitä itse. Tehkää jotain uudella lailla. Jos teillä on joku tietty paikka kyökin pöydän ääressä, niin vaihtakaa paikkaa. Vaikka sängyssäkin toiselle puolen nukkumaan. Peskää hampaita väärällä kädellä, menkää eri paikkaan soffalle istumaan. Jos toimintakyky heikentyy, tekee asioita joita ei voi pistää hajamielisyyden piikkiin, kannattaa sanoa ääneen laittaneensa auton oven lukkoon ja että ideaparkin parkkipaikalla jättää sen sinne B-ovelle, niin tieto menee perille kun kuulee sen ääneen sanottuna. Kannattaa käyttää muistivinkkejä, ettei auto katoa ja ovet ovatkin auki. Asioita opitaan kuten ennen, mutta niiden opetteleminen kestää kauemmin. Nimettömiä tuttuja on meillä kaikilla, mutta jos lähipiirin nimet unohtuu tai tulee hahmottamisen vaikeuksia tai jos perustaidot hiipuvat, kannattaa hakeutua hyvinvointialueen muistihoitajan tutkimuksiin.

Minna Huhtamäki-Kuoppala jätti erilasia esitteitä kotiin vietäväksi, antaen silti ilmaisia vinkkejä muistin hoitamiseksi. Kannattaa monipuolisesti huoltaa aivojansa, suojata niitä, käyttää ja antaa lepotaukoja, nauttia toistensa seurasta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Ja jos jotakin muistihuolta tulee, niin ottaa yhteyttä muistihoitajaan. Varhainen diagnoosi ja varhainen lääkityksen aloittaminen voi parantaa tilannetta.