Koululaiset kulkivat oman kulttuurikävelynsä

Juhani Pajunen

TEUVA Yhtenäiskoulun alakoulun oppilaat ottivat varaslähdön Teuvan kulttuurin superkesään suorittamalla oman kulttuurikävelynsä toissa torstaina. Päivän tavoitteena oli kertoa teuvalaisille lapsille heidän kotikunnastaan taiteen ja historian näkökulmasta. Kohteita oli neljä: kappeli, rauniokirkko, kirkkon ja Kulttuuritalo Orrela.

– Meillä koululla ajatellaan, että on tärkeää kertoa oman kotikunnan historiasta ja kulttuurista. Se kasvattaa lapsille juuret, joista voi ponnistaa aikanaan elämässä eteenpäin. Vaikka nämä lapset olisivat aikuisina missä päin maailmaa tahansa, he voivat ylpeydellä kertoa omasta syntymäpaikastaan ja sen erityislaatuisuudesta. Vahvat juuret antavat aikanaan siivet toteuttaa omia unelmiaan, sanoo kulttuurikävelyllä mukana 1B-luokan opettaja Satu Kallio-Kujala.

Vanhaa siunauskappelia esitellyt kirkkoherra Lauri Annala kertoi koululaisille Teuvan historian ulottuvan 200 vuoden päähän. Kappelin huipulla olevassa viirissä on vuosiluku 1828. Aiemmin kappelista saattoi kulkea läpi, koska sen toisellakin puolella oli oviaukko.

– Teuva on alun perin ollut Närpiön kappeliseurakunta. Teuvan nimi ruotsin kielellä on Östermark, itämaa. Se maa, joka oli Närpiöstä katsottuna idässä.

Teuvan ensimmäiset talot perustettiin 1500-luvun puolivälissä. Kirkkoherra luetteli koululaisille vanhoja teuvalaisia sukuja: Filppula, Säntti, Suksi, Perttula ja Tuokkola. Koska Teuvalla ei ollut kalaisia järviä, teuvalaiset metsästivät ruokaa. Myöhemmin he alkoivat myydä tervaa, josta he saivat rahaa ruokatarvikkeisiin. Lisäksi teuvalaiset harjoittivat kaskiviljelyä.

Kaikkein vanhimmat haudat Teuvalla ovat vanhan hautausmaan reunalla. Niistä kuuluisimpia on Lauri Ingmanin isän, Teuvan kirkkoherran Wilhelm Ingmanin hauta.

Kun Teuvan vanha kirkko valmistui vuonna 1863, pitäjässä oli noin 3 500 asukasta. Annala kertoi koululaisille tammikuussa 1950 tapahtuneesta vanhan kirkon palosta, joka alkoi katosta. Koska tuolloin oli itätuuli, sakasti ja kirkon etuosa säästyivät tuholta.

Kulttuuritalo Orrelan tontilla on ollut aikoinaan rippikoulusali, joka toimi myös lukusalina.

– Periaatteessa Teuvan kirjasto on alkanut siitä lukusalista.

Kirkossa opetusneuvos Kalervo Niemelä kertoi koululaisille alttaritaulusta, jonka Tove Jansson maalasi 39-vuotiaana.

– Hän alkoi sitä tekemään vailla minkäänlaista kokemusta alttaritauluista. Sen takia urakka häntä aluksi vähän jännitti.

Talvella 1953 taiteilija teki monta hahmotelmaa taulusta.

– Viime vuosina on selvinnyt, että kukaan ei ole varsinaisesti hänen mallinaan istunut, mutta hän kyllä hahmotteli muutaman nuoren naisen piirteitä tuohon tauluun.

Taulun maalaaminen alkoi toukokuussa 1953 ja jatkui juhannukseen asti, jolloin Janssonin käyttämä lehtikulta loppui. Kun sitä saatiin elokuussa lisää, maalaustyö jatkui. Jansson kävi viimeistelemässä työtä Teuvalla vielä syksyllä, aivan uuden kirkon vihkiäisiin saakka.

– Tämä Tove Janssonin maalaama Teuvan kirkon alttaritaulu on ainutlaatuinen ja arvokas, sanoi Niemelä koululaisille.