Lätkää pelataan Teuvallakin

Henry Aho

TEUVA Jää rahisee luistinten alla, mailat kolahtelevat yhteen ja kiekko iskeytyy kaukalon laitaan lämärin mennessä vain aavistuksen maalin ohi. Välillä kuuluu metallinen kumahdus, kun kiekko osuu maalirautoihin. Yhtenäiskoulun kaukalolla pelaillee viisi Kristiinan Kärpäset -joukkueen teuvalaisjäsentä muutaman nuoremman vahvistuksen kanssa. Harva teuvalainen voi sanoa olevansa NHL-mestari, mutta he voivat. Kärpäset nimittäin voittivat kuluvalla kaudella mestaruuden Närpes Hockey Leaguessa.

– Olen harrastanut jääkiekkoa kolmannelta luokalta lähtien, eli sellaiset 15 vuotta, porukan johtajaksi nimetty Jonne Uitto toteaa.

Hän teki myös eniten maaleja menneellä kaudella. Uiton lisäksi Kärpäsistä jäällä ovat Jussi Lehto, Marko Annala, Jari Simanen ja Ville Kälviäinen. Heidän lisäkseen Teuvalta joukkueessa pelaa Tuomas Niemi.

Mikä jääkiekossa kiehtoo?

– Tämä on mielekästä kuntoilua. Mieluummin pelaa puolitoista tuntia jääkiekkoa kuin lenkkeilee varttitunnin, Simanen tuumaa.

Hänellä ei ole jääkiekkotaustaa, vaan hän on ajatunut lajin pariin lastensa kautta. 47-vuotias Annala on porukan seniori. Hän on pelannut kiekkoa koko ikänsä, tosin vain ulkojäillä.

Miten liki viisikymppinen mies pysyy nuorempien pelaajien vauhdissa?

– Ne eivät meinaa pysyä minun vauhdissani. No, toki ikä vähän jo näkyy, mutta aivan hyvin on vielä pärjätty, Annala nauraa.

Entä pelottaako loukkaantuminen?

– Toki vähän varottua tulee, mutta ei pelota, hän jatkaa.

– Me pelaamme matseissa höntsäsäännöillä, joten esimerkiksi taklaaminen on kiellettyä, Uitto kertoo.

– Jos olisi oikeat jääkiekkosäännöt käytössä, niin meitä vanhoilta menisi paikat rikki, Lehto lisää.

Lehto on pelannut jääkiekkoa parisenkymmentä vuotta.

Moni poika ja tyttö haaveilee urasta jääkiekkoammatilaisena.

Oliko teuvalaisilla pelaajilla aikoinaan sellaisia unelmia?

– Kaikkihan siitä lapsena haaveilivat, Uitto sanoo.

– Minä en kyllä haaveillut. Ala-asteella kerättiin jääkiekkokortteja, Simanen tokaisee.

Jääkiekossa voi olla hyökkääjä, puolustaja tai maalivahti.

Mikä on vaikein homma näistä kolmesta?

– Maalivahdin osa on vaikein ja rankin, Lehto kertoo.

Kärpäset koostuu eri ikäisistä ja kokoisista jääkiekon harrastajista ja harjoittelee perjantaisin Närpiön jäähallilla. Kisakautena he pelaavat sunnuntaisin puulaakisarjaa samaisessa jäähallissa.

Mahtuuko joukkoon vielä lisää pelaajia ja kenelle lajia voisi suositella?

– Mahtuu toki ja olisi hyvä, jos tulisi lisää pelaajia. Pelit ovat aika raskaita, jos on vähän vaihtomiehiä, Kälviäinen sanoo.

20-vuotias Kälviäinen on porukan nuorin. Ennen Kärpäsiä hänelläkin oli kokemusta vain ulkojäiltä.

– Jääkiekkoa voi suositella kaikille, joilla pysyy luistimet jalassa, Simanen kannustaa.

Kärpäset vastaan minkä tahansa SM-liigan ketju, kummat voittavat?

– Kyllä se olisi aivan yhteen päätyy pelaamista. Sitten voisi voittaa, jos saisi jalat tekemään sitä mitä ajatukset käskevät, Lehto nauraa.

– Ne ovat ammattilaisia, Uitto toteaa.

– Muksuilla jääkiekko on vuosi vuodelta vakavampaa touhua. Harrastus on ammattimaisempaa yhä nuoremmilla ja se näkyy sitten aikuisena, Lehto jatkaa.

Koska Kärpäset ovat tuoreita mestareita, tavoite ensi kaudelle on mestaruuden uusiminen.

– Oikeastaan tavoite on se, että pelit jatkuvat. Pelaaminen on se pääasia, ei voitot, Simanen toteaa.

Pelataanko Teuvalla paljon kiekkoa? Tai ylipäätään vietetään aikaa jäällä?

– Aika huonosti on ollut ulkojäillä porukaa tänä talvena. Jäät ovat välillä aika huonossa kunnossakin, kun menee keli plussan puolelle, Simanen toteaa.

– Joku vuosi takaperin ei tarvinnut erikseen kysyä pelikaveria. Aina oli joku jäällä pelaamassa. Nykyään ei ole, Kälviäinen sanoo.

Pelit jatkuvat vaikka ilta alkaa hämärtyä. Onneksi kaukalolla on hyvä valaistus. Kärpäset jatkavat treenejään ja kannustavat kaikkia muitakin mukaan hienon harrastuksen pariin.