Melkein kuin oikeita vauvoja

Henry Aho

TEUVA Reborn-nuket ovat nukkeja, jotka näyttävät mahdollisimman paljon vastasyntyneiltä vauvoilta tai taaperoilta. Reborn-nuket saivat alkunsa 1990-luvulla Yhdysvalloissa, kun joku päätti purkaa teollisesti tehdyn nuken ja tehdä siitä enemmän vauvannäköisen ja -tuntuisen. Sana reborn tarkoittaa uudestisyntynyttä.

– Minulla tämä harrastus alkoi viitisen vuotta sitten. Täytin 50 vuotta ja ystäväni oli mieheni kanssa juoninut minulle yllätyksen. Istuin autoon ja ajattelin, että olimme menossa risteilylle, kun ajoimme Turun suuntaan. Menimmekin Saloon nukkekurssille, Sanna Kaihovirta kertoo.

Siitä sai alkunsa harrastus, jonka hedelmät ovat nyt olleet näytillä Teakin tiloissa.

– Tällä hetkellä olen tehnyt 16 nukkea. Seitsemästoistakin piti jo valmistua, mutta sen kanssa sattui kaikki onnettomuudet, mitä nukenteossa voi sattua, Kaihovirta nauraa.

Se ensimmäinen kurssi viisi vuotta sitten ei jäänyt ainoaksi, vaan Kaihovirta käy yhä opettelemassa lisää.

– Olen käynyt kursseilla Salossa, Ulvilassa sekä Kaipiaisissa.

Reborn-nuken teko alkaa aihiosta.

– Ensimmäiseksi valitaan nuken aihio. Kriteerinä on yleensä se, että aihio puhuttelee tekijää. Näkee jo ennalta, että millainen nukesta voisi tulla. Ensimmäisellä kurssilla oli iso laatikko, josta aihio valittiin. Valitsin aihion, ja lopulta nukesta tuli aivan samannäköinen kuin poikani oli pienenä. Näin syntyi ensimmäinen nukke, Veeti. Rosannen taas tein siltä kantilta, että miltä itse näytin pienenä.

Jos ei käytä lähipiiriään mallina, voi esimerkkejä ottaa tutkimalla muiden tekijöiden nukkeja netistä. Lähialueelta ei kovin paljoa alan harrastajia löydy.

– En tiedä, tekeekö näitä kukaan muu Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoella saattaa olla yksi tekijä, Kaihovirta tuumaa.

Reborn-nuken teko ei ole hätäisen ihmisen hommaa.

– Nopeimmillaan nuken tekee viikonlopun aikana, jos venyttää päivät 12-tuntisiksi. Rebornit täytetään eri materiaaleilla eri kohdista, lasihiekkaa, silikonipellettiä, vanua, teräskuulaa eri kohtiin, että se saadaan mahdollisimman aidon vauvan tuntuiseksi. Se on vähän niin, että mitä enemmän nukkeja tekee, sen tarkemmaksi tulee ja sitä enemmän menee aikaa.

Työtuntien lisäksi nukkeihin kuluu myös jonkin verran rahaa.

– Aihioiden hinnat ovat satasesta ylöspäin. Lisäksi hiukset ja silmät ovat aika kalliita. Karkeasti voisi sanoa, että halvimmillaan nuken voi tehdä kahdella sadalla eurolla, Kaihovirta ynnää.

Kaihovirta ei ole koskaan aiemmin laittanut nukkejaan näytille.

– Nämä ovat täällä nyt vielä ensi viikon loppuun saakka. Kaikki nuket ovat omia, paitsi yhden tein isälleni lahjaksi. Sen nimi on Sisu Tapio. Nimensä se sai siitä, että isän toinen nimi on Tapio ja hän on erittäin sisukas.

Nukke, joka näyttää Kaihovirralta itseltään, sai niin ikään nimensä elävästä elämästä.

– Vanhempani miettivät aikoinaan minulle nimeä Sanne Maaria, joten väänsin sen muotoon Rosanne Maaren. Ylipäätään nukkejen nimet ovat välillä helppoja ja välillä vaikea keksiä. Jotkut nimet tulevat kuin itsestään mutta toisia pitää tuumata kauemman.

Harrastukseen kuuluu myös valokuvaus.

– Valokuvaamisen kannalta on tärkeää saada reborn asettumaan useisiin erilaisiin luonnollisiin asentoihin.

Kaihovirta ei ole koskaan tehnyt tilauksesta nukkea kenellekään.

– Ei siihen mitään syytä ole. Voisin kyllä tehdäkin tilaustöitä, jos joku haluaisi.

Kaihovirta harrastaa myös muita käsitöitä.

– Kaikenlaisia perinteisiä käsitöitä tulee tehtyä ja nukkejen lisäksi toinen erikoisempi harrastus on antiikkinallet.

Mikä reborn-nukeissa kiehtoo?

– Yllätyksellisyys viehättää ja se, että miten onnistuu saamaan nuken mahdollisimman aidon näköiseksi. Iho, kynnet, hiukset, verisuonet... kaikki täytyy tehdä mahdollisimman tarkasti, Kaihovirta tietää.