Yksi Perälän koulun linnoista on Eero Simasen tekemä. Seinissä on kätevästi käytetty hyväksi maassa olevia traktorinrenkaanpuolikkaita. Kattoa linnoissa ei ole lainkaan sortumisvaaran vuoksi.
Henry Aho
Alkuvuoden aikana Perälän koulun pihaan on noussut kuusi komeaa lumilinnaa. Linnojen rakentaminen on ollut koko koulun oppilaiden yhteinen ponnistus ja niissä on kiva leikkiä välituntisin.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄA-
A+
Henry Aho
PERÄLÄ Moni varttuneempi lukija muistaa omasta lapsuudestaan lumileikit ja lumilinnojen rakentamisen. Vaikka nykyään ovat olemassa kännykät ja kaiken maailman somet, ovat lumilinnat silti vielä kovassa huudossa, ainakin Perälän koulussa.
– Oppilaat alkoivat aivan omasta aloitteestaan tehdä lumilinnoja. He kysyivät onko lapioita ja kun lapiot saatiin, he alkoivat irrotella lumipaakkuja ja tekemään linnojen seiniä, Perälän koulun rehtori Soile Mäntymäki kertoo.
Jutuntekohetkellä koulun pihassa oli viisi lumilinnaa. Kuudes, kaikkein isoin, linna oli romahtanut edellisenä päivänä.
– Seinät oli niin kovaa kallellaan sisälle päin, niin sitten se meni kasaan koko linna, rakennusporukka kertoo.
Vaikka oppilaat ovat tehneet linnoja itse, on turvallisuus kuitenkin huomioitu.
– Kattoja ei saa rakentaa, eli linnoissa on ainoastaan seinät. Näin linna ei voi romahtaa siten, että sinne alle jäisi loukkuun, Mäntymäki tietää.
Koska Perälän koulussa on kuusi luokka-astetta, voisi ajatella, että jokaisella on oma linnansa. Asia ei kuitenkaan ole näin.
– Kaikki ovat tehneet yhdessä kaikkia. Mukana ovat olleet niin tytöt kuin pojatkin, Mäntymäki sanoo.
– Tämän yhden olen minä tehnyt yksin, kuudesluokkalainen Eero Simanen tarkentaa.
Koulun välitunnilla on tiettyjä sääntöjä, joita tulee noudattaa. Lumisota on nykyisin koulussa kielletty ja hyvä niin. Kieltoa onkin Perälässä noudatettu hyvin, eikä linnojen välille ole syntynyt isompia lumikahakoita.
– Kaikkein kivointa tässä on ollut se, kun linnoja on tehty yhteistyöllä, 2.-luokkalainen Wilma Kauranen tuumaa.
– Ollaan tehty niitä joka välitunti, jos ei ole ollut liian kylmä, 4.-luokkalainen Vilma Salo jatkaa.
Perälän koulussa pakkasraja on välituntisin -20 astetta ja liikuntatuntisin -15. Silloin, jos on kylmempää, ei ulos mennä.
Lumilinnat eivät ole ikuisia, vaan tuhoutuvat luonnollisesti keväällä.
– Ei se niin harmita, kun ne sulavat. Se harmittaa, kun se isoin romahti, 2.-luokkalainen Iivari Hietanen toteaa.
Opettajat ovat olleet tyytyväisiä oppilaiden välituntiurakkaan.
– Se aivan hellii mieltä tänä digiähkyn aikana, kun huomaa, että lapset tahtovat tehdä itse ja yhdessä käsillään jotain, Mäntymäki hymyilee.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Yksi Perälän koulun linnoista on Eero Simasen tekemä. Seinissä on kätevästi käytetty hyväksi maassa olevia traktorinrenkaanpuolikkaita. Kattoa linnoissa ei ole lainkaan sortumisvaaran vuoksi.
Henry Aho
Alkuvuoden aikana Perälän koulun pihaan on noussut kuusi komeaa lumilinnaa. Linnojen rakentaminen on ollut koko koulun oppilaiden yhteinen ponnistus ja niissä on kiva leikkiä välituntisin.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄAjankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Yksi Perälän koulun linnoista on Eero Simasen tekemä. Seinissä on kätevästi käytetty hyväksi maassa olevia traktorinrenkaanpuolikkaita. Kattoa linnoissa ei ole lainkaan sortumisvaaran vuoksi.
Henry Aho
Alkuvuoden aikana Perälän koulun pihaan on noussut kuusi komeaa lumilinnaa. Linnojen rakentaminen on ollut koko koulun oppilaiden yhteinen ponnistus ja niissä on kiva leikkiä välituntisin.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄAjankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide