Rautatieyhdistys kritisoi: raportti sivuuttaa Suupohjan radan aluetaloudelliset hyödyt

SUUPOHJA Suupohjan radan peruskorjaus ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa. Näin todetaan joulukuisessa Väyläviraston hankeselvityksessä. Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen mukaan junaradan aluetaloudelliset vaikutukset on kuitenkin jätetty selvityksessä kokonaan huomiotta.

Aluetaloudellisen näkökulman puuttuminen näkyy hankeselvityksen kannattavuuslaskelmien tuloksissa. Kattavan peruskorjauksen vaihtoehto olisi laskelmien mukaan kannattava vasta silloin, kun Teuvan liikennepaikan kuormausmäärä on vähintään noin kuusi miljoonaa kuutiota eli noin 5,1 miljoonaa tonnia vuodessa. Kevennetyn peruskorjausvaihtoehdon kannattavuus edellyttäisi kuormausmäärän kasvua 4,1 miljoonaan kuutioon eli noin 3,5 miljoonaan tonniin vuodessa.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteenlasketut teollisuuspuun hakkuut ovat rautatieyhdistyksen mukaan noin 4,8–5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vaikka koko tämä puumäärä lastattaisiin junaan Teuvalta, sekään ei vielä riittäisi tuomaan kannattavuutta radan kattavaan peruskorjaukseen. Kuuden miljoonan kuutiometrin lastaaminen tarkoittaisi sitä, että Teuvalta lastattaisiin vuoden jokaisena päivänä 11 kokojunaa puuta. Määrä olisi nykyiseen verrattuna 20-kertainen.

– Tämähän on tietenkin täysin pois kaikista mahdollisuuksista, mutta tulos olisi toisenlainen, jos otettaisiin huomioon aluetalouden vaikutukset, Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Vierula peräänkuuluttaa.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti julkaisi vuosi sitten tutkimuksen Suupohjan radan aluetaloudellisista vaikutuksista. Siinä tarkasteltiin radan realistisen kasvun ja optimistisen kasvun vaihtoehtoja: realistinen kasvu tarkoittaisi noin 400 000 tonnin vuotuista kuljetusmäärää ja toisi alueen BKT:hen 12 miljoonan euron lisäyksen vuositasolla; optimistinen kasvu tarkoittaisi noin 800 000 tonnin kuljetusmäärää ja toisi alueen BKT:hen 24 miljoonaa euroa.

HANKESELVITYKSESSÄ ei rautatieyhdistyksen mukaan nähdä mahdollisuuksia vaan pikemminkin suljetaan niitä pois. Selvityksessä on tehty linjaus, jossa Suupohjan radalla ei ole tulevaisuudessa lainkaan tuotekuljetuksia. Niiden poissulkemisella on lähtökohtaisesti heikennetty merkittävästi radan peruskorjauksen kannattavuutta.

Radalla on aiemmin ollut tuotekuljetuksia, ja esimerkiksi 2010-luvun alussa Kaskisten satamaan kulki rautateitse kolme sahatavaraletkaa viikossa. Rautatieyhdistyksen mielestä syy tuotekuljetusten vähäiseen nykymäärään on epäselvä tilanne radan jatkuvuudesta.

– On ihan selvää, että kun radan tulevaisuus on tällainen, yritykset eivät uskalla laittaa tuotteitaan radalle. Radan tulevaisuuden pitäisi olla kirkas. Jos rata korjataan ja sen tulevaisuus on turvattu, kaikki edellytykset tuotekuljetusten paluulle olisivat olemassa, Vierula uskoo.

Suupohjan alueen metsien hyödyntäminen on 2010-luvulla jäänyt 65–67 prosenttiin suurimmasta hakattavissa olevasta aines- ja energiapuun hakkuukertymäarviosta. Yhtä pientä metsien hyödyntämisastetta ei Vierulan tietojen mukaan ole Kokkola–Joensuu-akselin eteläpuolisessa osassa maata. Merkittävin syy tähän on ollut puun riittämätön kysyntä, mikä on johtunut etenkin havukuitupuun pitkistä kuljetusmatkoista, jotka ovat olleet 170–350 kilometriä ja siten ylittäneet selvästi rautatiekuljetuksen kannattavuusrajana pidetyn 150 kilometriä. Hyvässä suhdanteessa Suupohjan puullakin on ollut kysyntää, mutta suhdanteiden heikentyessä puu on hankittu lähempää tehtaita.

– Jos käy niin, että puutavarakuljetukset häviävät Suupohjan radalta, Suupohja palaa puunkorjuun katvealueeksi, Vierula varoittaa.

RAUTATIEYHDISTYKSEN mielestä hankeselvityksessä horjutetaan Kaskisten sataman tulevaisuutta luettelemalla, mihin muihin satamiin tavaravirtoja voidaan ohjata.

– Ihmettelen suuresti sitä, että kirjoittajat ottavat kantaa siihen, miten kuljetukset pitäisi tässä maassa hoitaa. Satama ilman rataa on aika ontuva järjestelmä. Ei Suomessa ole montaa sellaista satamaa. Kaskisten sataman kilpailukyky heikentyy merkittävästi, jos rata lakkautetaan, Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman painottaa.

Vierulan arvion mukaan tämän vuoden tavaraliikenne Suupohjan radalla on 375 000–400 000 tonnia. Vielä vuonna 2020 määrä oli 250 000 tonnia: suuri kasvu johtuu Vierulan mukaan Teuvan lastausraiteen pidennyksestä, jonka valmistuttua syksyllä 2020 Teuvalla on voitu lastata 24 vaunun täysjunia.

– Nyt noin 100 000 tonnilla siis ylitetään vähäliikenteisten ratojen raja. Tällä hetkellä alkaa olla useita ratoja, joilla kuljetusmäärät ovat pienemmät.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa paraikaa biotuotetehdasta Kemiin ja mäntysahaa Raumalle.

– Kemin investointihan muuttaa rautatieliikenteen virrat ihan merkittävästi, Vierula toteaa. Hänen arvionsa mukaan Suupohjan raakapuun kuljetusmäärät Teuvalta voisivat kasvaa nykyisestä vielä 40–50 prosenttia.

Juhani Pajunen