Isovanhempiensa konnuilla Äystönkylällä Teuvalla lomaileva suurlähettiläs Mikko Hautala harkitsee harkitsevansa presidenttiehdokkuutta

ÄYSTÖ Etelä-Pohjanmaalla Teuvalla Äystönkylällä lomaansa viettävän suurlähettiläs Mikko Hautalan kanssa oli sovittu lehtihaastattelusta viime viikon maanantaille. Sunnuntaina Hautala viestittää, että haastattelua täytyy siirtää sillä hänen täytyy piipahtaa etelässä. Myöhemmin selvisi, että miehen matka suuntautui Yhdysvaltoihin Washingtoniin Valkoiseen taloon. Siellä Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden asiakirjat tiistaina.

Takaisin Äystön tukikohtaansa Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs palasi torstaina. Haastattelu toteutui perjantaina, jolloin oli mahdollisuus kerrata tuoreeltaan historiallisen viikon tapahtumia.

Paikalla Valkoisessa talossa ollut suurlähettiläs kuvaa allekirjoitustilaisuuden virallisen merkityksen olevan se, että Yhdysvallat haluaa Suomen Nato-kumppanikseen.

Samalla se merkitsee sitä, että Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat tiiviimmät kuin mitä ne ovat koskaan aikaisemmin olleet.

– Niin sotilaallisesti kuin taloudellisesti unohtamatta sitä, että Yhdysvallat on ollut jo pitkään Suomelle tärkein yksittäinen markkina-alue ulkomailla, Hautala tiivistää.

Yhdysvaltain Senaatti käsitteli Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden nopealla aikataululla. Normaalisti republikaanit ja demokraatit ovat asiasta kuin asiasta hyvinkin eri mieltä, mutta nyt rajalinjat pysyivät yhtenäisinä. Satajäsenisen parlamentin 95 jäsentä liputti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta.

Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs toteaa yksimielisen ja nopean käsittelyn johtuvan osaltaan siitä, että Suomen Nato-jäsenyys hyödyttää myös Yhdysvaltoja.

– Suomi on sekä ulkopoliittisesti että puolustuskyvyltään uskottava. Meillä on eurooppalaisittain hyvin harvinaisella tavalla kyetty säilyttämään ja kehittämään puolustusvoimia. Sen lisäksi Suomi nähdään myös teknologisesti kyvykkäänä maana.

– Yhdysvalloissa Suomea pidetään demokraattisena maana. Kevään ja kesän aikana useiden senaattoreiden kanssa käymissäni keskusteluissa välittyi myönteinen Suomi-kuva, jota myös keskusteluissa vahvistimme. Suomi ja Ruotsi nähdään ongelmattomina kansakuntina, joilla on paljon vahvuuksia, Hautala tiivistää.

Suomen Nato-jäsenyys pitää vahvistaa kaikissa puolustusliiton jäsenmaissa. Kovimmaksi kannoksi kaskessa on veikattu Turkkia, jonka kanssa Suomi ja Ruotsi sinetöivät yhteisymmärrysasiakirjan nimellä tunnetun sopimuksen kesäkuussa.

– Lähikuukausina nähdään, että miten Turkin kanssa neuvottelut jatkuvat ja onnistuvat. Pidämme keskusteluyhteyttä yllä. Omalta osaltaan Suomi noudattaa asiakirjan kirjauksia. Turkin parlamentti on parhaillaan kesätauolla. Oma veikkaukseni Suomen Nato-jäsenyyden toteutumisesta on kuukausia ei vuosia, Hautala toteaa.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden luovutti Nato-jäsenyyden allekirjoittamisessa käyttämänsä mustekynän Mikko Hautalalle.

– Presidentin nimellä ja logolla varustetun kynän jätin Washingtonin lähetystöön. Syksyllä täytyy katsoa, että sijoitetaanko kynä vitriiniin suurlähetystössä vai tuodaanko se Suomeen.

Suomen Venäjän suurlähettiläänä vuosina 2016–2020 toimiessaan Mikko Hautala tapasi Vladimir Putinin useaan otteeseen. Suomi-suhteitaan Putin hoiti asiallisen tiiviisti keskittyen käytännön asioihin.

Ukrainan sota Krimillä oli jo tuolloin käynnissä, ja Suomi seisoi jo yhteisiä pakotteita luodussa rintamassa, joka osaltaan heijastui naapurimaiden suhteisiin.

– Moskovan vuosinani kahden välisiä ongelmia maidemme välillä ei juurikaan esiintynyt.

Suomen liittyessä Natoon maallamme on edelleen noin 1300 yhteistä rajaa Venäjän kanssa.

– Raja on ja pysyy. Jatkossakin on syytä pitää yhteydet auki Venäjälle. Tätä meiltä muutkin odottavat Yhdysvallat mukaan lukien. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on perustavaa laatua oleva muutos, joten entiselleen maidemme suhteet tuskin koskaan palaavat. Tähän vaikuttaa myös se, että Venäjä on muuttumassa yhteiskuntana poliittisesti yhä tiukemmin autoritääriseksi jopa totalitääriseksi. Yhteiskuntana se on kääntymässä yhä rajummin sisäänpäin ja sen talous on menossa valtiojohtoisen kontrolloiduksi. Nämä isot trendimuutokset vievät maata todella huonoon suuntaan. En usko, että kehitystä pystyy ulkoapäin juurikaan pidättelemään. Vaikeita aikoja on jatkossakin edessä, Hautala pohtii.

Suomen presidentinvaalit järjestetään 28.1.2024.

– Ai, tuolloinko ne jo pidetään, Hautala naurahtaa.

Presidenttiehdokkaiden joukossa Mikko Hautalan nimi on noussut toistuvasti esille.

– Tämä on tätä vaalienalusspekulaatiota. Ilmassa on sitä henkeä, että esille kaivetaan uusia nimiä ja kasvoja. Nimeni on näissä yhteyksissä esiintynyt ja toki kannustavia yhteydenottoja olen saanut.

– Tällä hetkellä fokus on täysillä nykyisessä työssä. Päivän tunnit eivät tahdo sen hoitamiseen riittää. Siinä valossa en ole ehtinyt miettimään presidenttiehdokkuutta. Jossain kohdin varmasti harkitsen, että kannattaako sitä ruveta edes harkitsemaan, kuuluu diplomaattinen vastaus.

Työtään suurlähettiläänä Hautala luonnehtii 24/7-hommaksi.

– Paine on kova, ja päivät venyvät pitkiksi. Jaksamisen kannalta on ensiarvoista, että kokee tekevänsä merkityksellistä työtä. Nuoresta pitäen minulle on ollut selvä, että tykkään tehdä töitä Suomelle.

– Perheen tuki auttaa jaksamaan. Lähetystöneuvoksena työskentelevä Heli-vaimo on vastannut arjen pyörittämisestä. Ilman järjestelyjä homma ei olisi toiminut.

Keskeytynyttä kesälomaansa Mikko Hautala jatkoi perheineen tovin Äystön mummolassa. Vapaa-ajanasunnoksi entisöidyn talon omistivat aikoinaan hänen isovanhempansa Veikko ja Laura Hautala.

Viime viikolla torstaina illan suussa Äystöä kohti ajellessa suurlähettiläs sanoo ihailleensa Kainaston paikkeille pellolta kajastaneen puimurin valoja. Samalla hän sanoo pohtineensa kuinka arvokasta työtä maaseudulla tehdään. Hänen mukaansa Suomelle keskeisiä asioita jatkossakin ovat ruuan ja energian omavaraisuus. Maaseudun elivoimaisena pitäminen on yhtä tärkeää kuin puolustusvoimista huolehtiminen.

– Päällä olevat konfliktit osoittavat vanhan viisauden todeksi, jonka mukaan ruoan- ja energian toimitusketjut sekä puolustus pitää olla omissa käsissä.

Käyntiä Äystön tukikohdassa Mikko Hautala vertaa tietokoneen asetusten päivittämiseen.

– Lapsuudessa täällä olen saanut niin sanotut tehdasasetukset. Jos vuoden aikana joku menee vinoon, niin täällä olevalla pajalla asetukset saadaan takaisin kuntoon. Olen onnekas, että vaimo ja pojat viihtyvät myös täällä. Arvostan juuria ja minulle näihin maisemiin liittyy paljon muistoja, Hautala toteaa.

Teijo Mäki