PERÄLÄ Perälän radan varteen ammuttiin osana kansalaissodan tapahtumia huhtikuisena iltana vuonna 1918 kolme ähtäriläistä, joista kaksi oli aikuisia ja yksi vasta 16-vuotias poika. Heidät oli haettu Närpiön Finbyn kylässä sijainneelta vankileiriltä. Närpiön vankileirillä oli vangittuna myös yli 70 teuvalaista, joista suurin osa oli viety leirille, koska he olivat kieltäytyneet valkoisen armeijan pakollisista kutsunnoista. Koko Etelä-Pohjanmaan alueella eniten aseistakieltäytyjiä olikin juuri Teuvalla.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄA-
A+
PERÄLÄ Perälän radan varteen ammuttiin osana kansalaissodan tapahtumia huhtikuisena iltana vuonna 1918 kolme ähtäriläistä, joista kaksi oli aikuisia ja yksi vasta 16-vuotias poika. Heidät oli haettu Närpiön Finbyn kylässä sijainneelta vankileiriltä. Närpiön vankileirillä oli vangittuna myös yli 70 teuvalaista, joista suurin osa oli viety leirille, koska he olivat kieltäytyneet valkoisen armeijan pakollisista kutsunnoista. Koko Etelä-Pohjanmaan alueella eniten aseistakieltäytyjiä olikin juuri Teuvalla.
Teuvan kirkonkylän työväenyhdistyksen johtomies Jalmari Teirilä on muistellut, että ähtäriläisiä vankileiriltä haettaessa näille oli kerrottu, että heidät viedään kotiin. Heidät vietiin Närpiön asemalle junaan, jossa he eivät kuitenkaan päässeet matkustamaan Perälän kylää pidemmälle. Kun juna saapui Perälän asemalle, sitä peruutettiin hetken matkaa Kaskisten rataa Närpiöön päin, minkä jälkeen ähtäriläiset komennettiin ulos vaunusta. Heidät ammuttiin heti junasta noustua ja juna palasi takaisin asemalle.
Yksi ammutuista ei kuitenkaan kuollut. Hän lähti metsikön ja peltojen läpi kylään hakemaan apua. Mies saatiin kuitenkin kiinni ja kuljetettiin takaisin teloituspaikalle, jossa hänet ammuttiin uudestaan, tällä kertaa kuolettavasti. Teloitetut haudattiin ampumispaikalle. Vuoden päästä ruumiit kaivettiin ylös ja vietiin haudattavaksi Teuvan kirkonkylän hautausmaan lähelle, ja ajan myötä hautapaikka on tullut hautausmaan laajentuessa sen sisäpuolelle. Sekä hauta- että teloituspaikalle pystytettiin muistomerkit 1960-luvulla. Tämän vuoksi esimerkiksi Perälän kylässä rautatien varrella sijaitsee teloituksesta kertova muistolaatta.
Kirjoittaja on yliopistonlehtori, FT, dos. Otto Latva, joka kirjoitti kulttuurihistorian pro gradu -tutkielmansa rautatien vaikutuksesta Perälän kylän elämään vuonna 2012.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
PERÄLÄ Perälän radan varteen ammuttiin osana kansalaissodan tapahtumia huhtikuisena iltana vuonna 1918 kolme ähtäriläistä, joista kaksi oli aikuisia ja yksi vasta 16-vuotias poika. Heidät oli haettu Närpiön Finbyn kylässä sijainneelta vankileiriltä. Närpiön vankileirillä oli vangittuna myös yli 70 teuvalaista, joista suurin osa oli viety leirille, koska he olivat kieltäytyneet valkoisen armeijan pakollisista kutsunnoista. Koko Etelä-Pohjanmaan alueella eniten aseistakieltäytyjiä olikin juuri Teuvalla.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄAjankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
PERÄLÄ Perälän radan varteen ammuttiin osana kansalaissodan tapahtumia huhtikuisena iltana vuonna 1918 kolme ähtäriläistä, joista kaksi oli aikuisia ja yksi vasta 16-vuotias poika. Heidät oli haettu Närpiön Finbyn kylässä sijainneelta vankileiriltä. Närpiön vankileirillä oli vangittuna myös yli 70 teuvalaista, joista suurin osa oli viety leirille, koska he olivat kieltäytyneet valkoisen armeijan pakollisista kutsunnoista. Koko Etelä-Pohjanmaan alueella eniten aseistakieltäytyjiä olikin juuri Teuvalla.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄAjankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide