Peter Vesterbacka: toisen asteen koulutus ylivertainen tapa kotouttaa ihmisiä Suomeen

TEUVA Peter Vesterbacka haluaa tuoda suomalaisiin lukioihin niin paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, että he paitsi lisäisivät pienten lukioiden elinvoimaa myös paikkaisivat pitkällä tähtäimellä Suomen työvoimapulaa.

Tunnettu yrittäjä kävi maanantaina Teuvalla kertomassa Finest Future -hankkeesta, joka tuo suomalaisiin lukioihin opiskelijoita ulkomailta. Nuoret opiskelevat suomen kielen lähtömaassaan tasolla B1.1, minkä jälkeen he hakevat Suomen lukioihin suomenkieliseen koulutukseen. Lukion jälkeen nuoret tähtäävät suomalaisiin korkeakouluihin.

Finest Future Oy:n oma ansainta tulee suomen kielen kurssien pitämisestä nuorten kotimaassa. Vuoden kurssin hinta on oppilaalle 3 200 euroa.

– Se motivaatio lukea suomen kieli on siinä, että sitten saa ilmaisen lukion ja korkeakoulun Suomessa, Vesterbacka selitti Teuvan kunnanvaltuuston iltakoulun aluksi pidetyssä infotilaisuudessa.

Kunnanjohtaja Veli Nummela arveli, että Suomeen tulevat opiskelijat ovat todennäköisesti lahjakkaita ja motivoituneita. Vesterbacka kertoi suurimman eron ulkomailta tulevien ja suomalaisten opiskelijoiden välillä olevan, että ulkomaalaiset tietävät tasan tarkkaan, mitä haluavat tehdä lukion jälkeen.

– Se on ihan selvä, että totta kai ohjelmaan valikoituu nuoria, jotka ovat keskivertoa suuremmalla motivaatiolla varustettuja. Eihän kukaan heistä tule Suomeen korjaamaan kestävyysvajettamme. He tulevat, koska heillä on oma unelma siitä, mitä haluavat tehdä, Vesterbacka muistutti.

FINEST FUTURE -hankkeessa opetetaan nuorille suomea 45 opettajan voimin yli 20 maassa, muun muassa Malesiassa, Indonesiassa, Brasiliassa, Meksikossa, Iranissa, Vietnamissa, Myanmarissa, Kiinassa, Uzbekistanissa, Namibiassa, Kamerunissa, Nigeriassa, Keniassa ja Ruandassa. Ohjelmassa on tällä hetkellä mukana noin 40 suomalaista lukiota.

Teuvan kunnanhallituksen seuraavassa kokouksessa on määrä päättää hankkeeseen mukaan lähtemisestä. Tavoitteena on, että Teuvalle tulisi jo ensi syksynä muutama ulkomainen opiskelija. Kunta saa normaalia valtionosuutta jokaisesta opiskelijasta.

Ari Ollikkala kysyi vinkkejä siihen, miten nuoria saataisiin juuri Teuvalle.

– Kyllähän teidän pitäisi osata kertoa se, miksi tänne Teuvalle kannattaa tulla, vastasi Vesterbacka ja kehotti konsultoimaan asiassa myös paikkakunnan nuoria.

Ollikkala kysyi myös, kuka maksaa opiskelijoiden asumisen ja elämisen Suomessa. Vastaus: nuoret tai heidän vanhempansa.

– He eivät saa yhtään tukea meiltä veronmaksajilta, Vesterbacka tähdensi.

Ensimmäisenä vuonna 2021 Suomessa aloitti Finest Futuren kautta opiskelut 15 nuorta, tänä vuonna jo 120 nuorta yli 20 lukiossa. Tavoitteena on, että ensi vuonna niin suomalaisiin lukioihin kuin ammattikouluihinkin tulisi 1 500 kansainvälistä opiskelijaa. Viiden vuoden päästä tavoitteena on jo 15 000 opiskelijaa.

Toni Nevanperä halusi tietää, miten suomalaiset lukiolaiset ovat suhtautuneet ulkomaisiin opiskelijoihin.

– Kyllähän se lisää sitä paikkakunnan pitovoimaa. Paikalliset nuoret jäävät, kun tulee uusia kavereita, Vesterbacka sanoi.

TOIVEENA on, että ulkomaiset nuoret jäisivät lukio- ja korkeakouluopintojen jälkeen Suomeen myös töihin. Tekijöitä Suomessa tarvitaan, esimerkiksi teknologiateollisuuteen tarvitaan joka vuosi 13 000 uutta osaajaa.

– Osaajapula on vain pientä esimaksua siitä, mitä tuleman pitää. Tämä toisen asteen koulutus on ylivertainen tapa kotiuttaa ja integroida ihmisiä, Vesterbacka hehkutti.

Hän totesi, että Suomeen tarvittaisiin vuosittain 60 000 uutta maahanmuuttajaa. Tämä ei kansainvälisesti vertailtuna ole kuitenkaan paljon.

– Koko EU:han kärsii ihan valtavasta osaajapulasta. Onneksi nämä meidän määrämme ovat näin pieniä.

Juhani Pajunen