Vauhtia ja ikimuistoisia hetkiä huskyjen matkassa

TEUVA/JURVA

Juhani Pajunen

Teuvalainen Marjo Mäntylä ja jurvalainen Mari Neva-Keturi ovat oppineet tuntemaan huskyjen sielunmaiseman vuosinaan rekikoiraharrastajina. Kyseessä on tosin enemmänkin elämäntapa, ja vuosien aikana naisille on kertynyt huskyistä monia mukavia muistoja.

Mäntylällä on viisi huskyä: Taika, Lumo, Hirmu, Nero ja Lysti. Hän hankki ensimmäisen huskynsä Taikan pentuna kahdeksan vuotta sitten.

– Ja sitten kävi samoin kuin käy aika monelle huskyharrastajalle: ensin tulee yksi lisää ja sitten vielä yksi ja vielä yksi. Koska aika on rajallista, tällä hetkellä tuo viisi huskyä on minulla maksimi.

– Tavallaan nälkä on kasvanut syödessä. Kun on innostunut harrastuksesta, niin on kaivannut siihen reen tai pyörän eteen lisää koiria, lisää potkua.

Rekikoira on vetämiseen jalostettu koira, jota käytetään tyypillisesti vetämään rekeä lumisessa maastossa. Rekikoirien kanssa voidaan harjoitella myös muiden kevyiden menopelien, kuten mönkijän, vetämistä.

Mäntylän valjakon johtaja on 7,5-vuotias Hirmu, jonka hän hankki aikuisena. Johtajakoira on tavallaan porukan järki, joka opettaa nuorempia huskyja vetoharjoittelussa. Hirmu on Mäntylän lempihusky.

– Vaikka se on aikuisena tullut minulle, niin silti se on kaikkein tärkein. Se on kaikista rauhallisin ja kuuliaisin. Se on paljon minun perääni.

Juuri haastattelupäivänä Mäntylä oli menossa Hirmunsa kanssa eläinlääkäriin.

– Aina tulee loukkaantumisia tai haaveria. Homma ei aina suju niin kuin suunnittelee, eli aina eivät kaikki koirat syystä tai toisesta pääsekään treeniin mukaan.

Joissain isoissa rekikoirakenneleissä koiria saatetaan laittaa vanhemmasta päästä pois etsimällä niille uusia koteja. Mäntylä ei ole näin tehnyt.

– Kun koira on meille tullut, niin täytyy olla todella hyvä syy, jos siitä jostain syystä joutuisi luopumaan. Meillä koirat ovat tavallaan perheenjäseniä, linjaa nainen periaatteensa kasvattajana.

NEVA-KETURILLA on 8-vuotias Halla ja 6-vuotias Toto, jotka ovat molemmat tulleet hänelle aikuisina. Toto osasi aluksi vain vetää, mutta Neva-Keturin opissa se on oppinut jopa täyskäännökset. Nainen on harjoitellut koiriensa kanssa myös agilityä ja Hallan kanssa kisannutkin siinä. Hallan emä ja isä olivat käyttölinjaisia huskeja.

– Agility on meidän kesälajimme. Olen käynyt sen puitteissa pitämässä hauskaa koirien kanssa.

Halla ei pärjää toisten narttujen kanssa paitsi vetoliinoissa ollessaan.

– Sille on sama, kuka vieressä juoksee, kunhan edetään eikä laiteta leikiksi.

Toto puolestaan tulee toimeen kaikkien paitsi pienten koirien kanssa.

– Olen vähän varovainen, kun kokoeroakin on ja se on riistaviettinen koira, joka ei ole tottunut leikkimään pienten koirien kanssa.

Huskyt ovat emännälleen rakkaita.

– Käveleviä halinalleja ne ovat molemmat, Neva-Keturi sanoo.

Lue lisää ensi keskiviikkona 25. tammikuuta ilmestyvästä Tejukasta.