Ikäihmisten ravinto on tärkeä osa ennaltaehkäisyä

Henry Aho

TEUVA Tietoisuus ravinnosta on kasvanut paljon viime vuosikymmeninä. Nykyisin tiedetään mitä ja miten pitäisi syödä. Silti moni ei saa ruoastaan tarvittavia ravinteita. Tämä pätee ihan kaikkiin, mutta etenkin ikäihmisille monipuolinen ravinto on tärkeää.

– Kun puhutaan ikäihmisten asumisesta, niin ravinto on tärkeä tekijä siinä, miten kauan ihmiset voivat asua itsenäisesti kotonaan. On elintärkeää, että luusto ja lihakset saavat tarvittavia aineita, niin silloin paikat kestävät paremmin, jos sattuu vaikka kaatumaan, Teuvan kunnan Muistikökkä-hankekoordinaattori Kaisa Isomäki toteaa.

Isomäki on toiminut ikäihmisten parissa vuodesta 2015 saakka. Hän ei ole toiminut varsinaisesti ravinnon parissa, mutta on tehnyt yleisiä huomioita asiasta.

– Moni tietää kyllä ohjeet, mutta on eri asia noudattaako niitä. Monella yksin asuvalla se ravinto saattaa koostua pelkästään kahvista ja voileivistä. Saatetaan toki sanoa, että pärjätään hyvin itsekseen, mutta pärjätäänkö oikeasti? Lisäksi, jos ei käytä ateriapalveluita, niin saattaa olla, että tulee ostettua aina samaa ruokaa, jolloin se on liian yksipuolista Isomäki pähkäilee.

Teuvalla kunnalliset ateriapalvelut tulevat Teuvan terveyskeskuksen keittiöltä. Siellä valmistetaan päivässä yhteensä 330–400 annosta, sisältäen aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Aterioita valmistetaan kuuteen eri yksikköön, henkilöstöruokailuun sekä kotiin toimitettaviksi aterioiksi. Kotiin toimitettavien aterioiden määrä vaihtelee päivästä riippuen 25–50 aterian välillä.

– Ikääntyvien ruokailutottumuksissa ei ole viime vuosina ollut merkittäviä muutoksia. Tavallinen kotiruoka sekä perinneruoat, puurot sekä kiisselit ovat edelleen ikääntyville mieluisia ruokia, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ruokapalvelupäällikkö Hannele Kivikangas kertoo.

Teuvan terveyskeskuksen keittiöllä ollaan hyvin selvillä ravinnon monipuolisuudesta.

– Ruokapalveluiden toimintaa ohjaavat ikääntyvien ravitsemussuositus sekä ravitsemushoitosuositus. Noudattamalla suosituksia voimme edistää ja tukea asiakkaiden ravitsemusta, Kivikangas tietää.

Hyvinvointialueet ovat olleet olemassa vasta vähän aikaa. Myös ateriapalveluihin on vielä tulossa muutoksia.

– Ruokapalvelut tulevat yhtenäistämään ateriapalveluita ja sen myötä osaan keittiöistä tulee tuotannollisiin toimintatapoihin liittyviä muutoksia. Muutoksien avulla edistämme ja tuemme asiakkaiden ravitsemusta sekä vahvistamme elintarviketurvallista toimintaa, Kivikangas valaisee.

Ateriapalvelun tarpeen tullessa eteen, tulee olla yhteydessä Suupohjan alueen ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Ikäluotsiin. Yksikön työntekijät neuvovat ja ohjaavat asiassa.

Yhden aterian hinta pyörii kymmenen euron paikkeilla.

Onko hintoihin tulossa muutoksia?

– Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto on määritellyt vuoden 2023 asiakasmaksujen hinnaston. Eli tälle vuodelle ei asiakasmaksuihin ole tulossa muutoksia. Loppuvuodesta 2023 asia käydään läpi ja valmistellaan mahdolliset muutosesitykset asiakasmaksuihin, kertoo Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen toimialuejohtaja Tarja Palomäki.

Yksityisiä ateriapalveluita Teuvalla tarjoaa ainakin Ruokapirtti 67 sekä Kulmakirppis, joka toimittaa ruoan ilmaiseksi keskustan alueelle ja pienestä lisämaksusta muuallekin Teuvalla.

– Olen toimittanut ruokaa vuodesta 1985 saakka. Täytyy sanoa, että nykyisin ikäihmiset syövät paljon monipuolisemmin kuin ennen. Aiemmin teuvalaiset eivät oikein tunteneet muuta kalaa kuin silakka, Ruokapirtti 67 toimitusjohtaja Ilpo Saksa tuumaa.

Yksityiset tarjoajat kuljettavat ruokaa muillekin kuin ikäihmisille, esimerkiksi eri firmojen työntekijöille. Ruokapirtti 67 tarjoaa joka päivälle kaksi eri ruokavaihtoehtoa. Ruoat ovat samoja, joita on tarjolla myös Teakilla sijaitsevassa ravintolassa.

– Aina keskiviikkoisin viemme seuraavan viikon ruokalistan, josta voi valita mitä ottaa. Lounaaseen kuuluu lihaa, kalaa tai keittoja. Kasviksia on kaksi annosta, eli lämmin annos sekä salaatti. Leivät ja juomat kuuluvat myös pakettiin, Saksa kertoo.

Myös hän toteaa, että tilanne saattaa olla hankala ikäihmiselle, joka ei käytä jotain ateriapalvelua.

– Yksinään asuvan ikäihmisen käy helposti niin, että ravinto koostuu kaurapuurosta ja valmisaterioista, Saksa toteaa.

Raaka-aineiden hinnat nousevat ja se tuo painetta myös ateriapalveluihin.

– Kun kaikki kallistuu, se tuo tarvetta korottaa hintoja. Vielä olemme pärjänneet vanhalla hinnalla, Saksa sanoo.

Hinta voi olla yksi este, miksi ikäihminen ei käytä ateriapalveluita.

– Joillekin viemme aterian joka arkipäivä, osalle joka toinen. Ehkä he jakavat aterian kahdelle päivälle. Kyllä hinta on varmasti yksi tärkeä tekijä, Saksa miettii.

Mitä jos ikäihmisellä ei yksinkertaisesti ole rahaa tilata itselleen ateriaa?

– Kelan perustoimeentulotuki on ensisijaista. Vaikka perustoimeentulotuen siirto Kelaan on tehty jo vuonna 2017, etenkin ikääntyneet asiakkaat ovat usein vanhasta tottumuksesta ensiksi yhteydessä sosiaalipalveluihin, josta opastamme olemaan yhteydessä ensin Kelaan, Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen työikäisten palvelujen ja aikuissosiaalityön sekä -ohjauksen vastuuyksikköjohtaja Taija Rantamäki kertoo.

Onko ikäihmisten avuntarve lisääntynyt viime vuosina?

– Kustannusten nousu on vaikuttanut koko väestön toimeentuloon ja taloudelliseen avuntarpeeseen, erityisesti pienituloisilla. Suurta nousua ikääntyneiden asioinnissa en ole havainnut. Yleisellä tasolla ikääntynyt väestönosa on haavoittuvaisemmassa asemassa siitä syystä, että usein iän myötä terveydentila jossain määrin heikkenee, mistä syystä heillä on keskimääräistä enemmän lääke- ja terveydenhoitomenoja.

Entä jos kela ei hyväksy toimeentulohakemusta, saako teiltä anoa harkinnanvaraista tukea?

– Automaattisesti hakemus ei aina siirry hyvinvointialueelle, vaikka päätös olisi hylkäävä. Asiakkaan kannattaa pyytää siirtoa hakemusta jättäessään. Mikäli hakemus ei ole siirtynyt hyvinvointialueelle, asiakas voi pyytää siirtämistä jälkikäteen Kelasta, tai se voidaan asiakkaan yhteydenoton perusteella pyytää hyvinvointialueeltakin käsin. Hakemusasiakirjat siirtyvät sähköisesti, joten se tapahtuu hyvin nopeasti.

Onko paljon sellaisia ikäihmisiä, jotka selvästi tarvitsisivat apua, mutta luonne ei anna periksi pyytää?

– Kyllä sellaisia ikääntyneitä on, totta kai. Taloudelliseen avuntarpeeseen liittyy stigmaa ja häpeää, etenkin ikääntyneiden kohdalla elää vahvana ajatus niin sanotusta huoltoavusta. Tämä on kuitenkin hyvin yksilöllistä, joku pyytää apua hyvinkin helposti, toinen sinnittelee viimeiseen asti, pahimmassa tapauksessa on ilman sähköä kuukausikaupalla, kun ei kehtaa kenellekään kertoa, että ne on katkaistu maksamattomien laskujen vuoksi. Toivoisin, että ikääntyneet ottaisivat aiemmin yhteyttä ja antaisivat myös omaisten ja muiden läheisten avustaa ja puhuisivat heidän kanssaan enemmän taloudellisista asioista, Rantamäki neuvoo.

Teuvan seurakunnan diakonissa Maarit Suksi on myös huomannut, että joillain voi olla korkea kynnys hakea apua.

– Kelan toimeentulohakemus on ensisijainen teko, jolla apua kannattaa lähteä hakemaan. Jos sitä ei myönnetä, on seuraava paikka sosiaalitoimisto. Joillakin saattaa tosin ylpeys estää avunhakemisen. Ihmiset ovat tottuneet pärjäämään yksin ja sitten jos ei pärjääkään, voi sen myöntäminen olla vaikeaa, Suksi tietää.

Seurakuntaan ikäihmiset eivät ole kovin paljoa yhteydessä ongelmiensa tiimoilta.

– Lähinnä työttömät ja lomautetut ovat hakeneet apua. Nyt meillä on siitä hyvä tilanne, että saamme enemmän hävikkiruokaa. Eli saamme teuvalaisilta kaupoilta elintarvikkeita, joissa on viimeinen käyttöpäivä ja laitamme ne pakastimeen. Niitä jaamme sitten tarvitseville, Suksi kiittää.

Lähinnä seurakunnalta saatava ruoka koostuu leivästä, lihasta ja valmisruuista. Vihanneksia heillä ei juuri ole tarjota.

– Me ei täällä voida sillä lailla katsoa, että ruokaympyrä täyttyy. Meiltä saa apua sellaiseen suurimpaan hätään, kun ei ole mitään. Kehotan kaikkia ikäihmisiä, joilla ei ole ruokaa, olemaan rohkeasti yhteydessä meihin. Apua saa, kun sitä pyytää, Suksi kiteyttää.