Pienetkin teot ovat tärkeitä

Henry Aho

TEUVA Kestävän kehityksen tempaus Teuvalla koostuu eilen tiistaina Kulttuuritalo Orrelassa järjestetystä tilaisuudesta, jossa tarjolla oli neuvontaa, esittelypisteitä ja keskustelua liittyen kestävään kehitykseen. Tänään keskiviikkona ilmestyi Tejuka-lehti, jossa on juttua kestävän kehityksen teemasta ja huomenna torstaina Teuvan Kalevalaiset tempaisevat Annin Krannissa, jossa tehdään vanhoista lusikoista hyöty- ja koriste-esineitä sekä jaetaan myös muita kierrätysideoita. Kestävän kehityksen tempaus on projektiasiantuntija Jaana Suksen kehittämä konsepti.

– Aloitin työt Teuvalla vuoden alussa Teuvan kunnan hakemassa Viisaasti yhdessä -hankkeessa. Hankkeessa etsitään erilaisia paikallisia ratkaisuja sekä panostetaan yhteistyöhön, Suksi valottaa.

Viisaasti yhdessä on Teuvan kunnan kehittämishanke, joka tukee mikro- ja pk-yrityksiä siirtymässä kohti vastuullisempaa, energiatehokkaampaa ja kilpailukykyisempää liiketoimintaa. Hankeen rahoitusta koordinoi ELY-keskus.

Suksi on lähtöisin Rovaniemeltä. Teuvalle hän muutti miehen perässä.

– Noin kymmenen vuoden ajan olin poissa Teuvalta. Ensin olin vuoden opiskelemassa Kiinassa ja sen jälkeen muutin Raumalle, jossa tein myös tällaisia kestävän kehityksen hankkeita viiden vuoden ajan. Sen jälkeen toimin Uudessakaupungissa ja Laitilassa ilmasto-ohjelmien teon koordinaattorina, Suksi kertoo.

Etenkin Kiinassa vietetty vuosi avasi Suksen silmät ilmasto- ja kestävän kehityksen asioihin.

– Asia on erittäin lähellä omaa sydäntäni. Kun asuin Kiinassa, näin sen toisen puolen. Siellä oli välillä ihan silmät punaisena, koska ilmanlaatu oli niin huono. Suomi yksin ei voi pelastaa maailmaa, mutta me voimme toimia esimerkkinä, Suksi pohtii.

Teuvalla ollaan aika hyvin kestävän kehityksen kyydissä, kuten tämän lehden sivuilla olevista yritysesittelyistä voi lukea.

– Äkkiseltään voisi ajatella, että esimerkiksi yrityksen hiilijalanjälkilaskennasta ei ole kuin kuluja ja se vie resursseja, mutta asia ei ole näin. Hyvin usein isot yritykset vaativat myös alihankkijoiltaan laskelmat, jotka sitten lisätään heidän muihin hiilijalanjälkilaskelmiin. Toisin sanoen yrityksen hiilijalanjälkilaskenta voi olla kynnyskysymys, saako urakan vai ei, ja sitä kautta saadaan laskennasta taloudellisia hyötyjä. Toki yrityksissä ollaan kiireisiä ja se on sellainen positiivinen ongelma. Paras keino kertoa laskennasta ja sen hyödyistä on esimerkkien kautta. Teuvalaiset yritykset lähtivät kiitettävästi mukaan meidän Kestävän kehityksen tempaukseen, Suksi kiittää.

Viisaasti yhdessä -hankkeen aikana yrityksille on tarjottu maksutonta hiilijalanjälkilaskentaopastusta sekä vastuullisuusviestinnästä koulutusta.

– Olemme pitäneet myös yhden työpajan. Alkuperäinen hankeaika päättyy nyt ensi kuussa, mutta uskon, että hankkeelle saadaan jatkoaikaa. Sitten pidämme kysynnän mukaan vielä toisen työpajan ja opastusta.

Kestävä kehitys on erittäin laaja käsite.

– Jos sitä pitäisi kuvata yhdellä lauseella, niin kestävässä kehityksessä pyritään toimimaan siten, että luontoa ja ympäristöä säästetään liian suurilta rasituksilta, Suksi tietää.

Yritykset voivat tehdä isoja asioita kestävän kehityksen eteen. Myös yksittäiset ihmiset voivat osallistua mahdollisuuksiensa mukaan. Pienetkin teot ovat tärkeitä.

– Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa siten, että välttää kerskakulutusta. Voi esimerkiksi hankkia hävikkiruokaa ja ostaa kaupasta punalaputettuja tuotteita. Lisäksi esimerkiksi vaatteita voi hankkia kirpputoreilta. Kannattaa myös nauttia luonnosta, niin silloin sitä oppii arvostamaan entistäkin paremmin.

Onko kestävä kehitys kallista?

– Maaseudulla se on kalliimpaa kuin kaupungissa. Täällä ei kulje samalla tavalla julkista liikennettä, joten oma auto on melkein oltava. Sillä ei kuitenkaan aina tarvitse kulkea lyhyitä matkoja, vaan voi mennä myös kävellen tai pyörällä. Pienillä teoilla voi kuitenkin vaikuttaa paljon myös hintaan. Usein kestävän kehityksen mukaan eläminen on halvempaa, sillä hävikkiruoka ja kirpputorivaatteet ovat uusia valmisteita edullisempia. Lisäksi marjoja ja sieniä keräämällä sekä käsitöitä tekemällä säästää rahaa, mutta suunnittelua se vaatii, Suksi neuvoo.

Pienetkin teot ovat tärkeitä

Henry Aho

TEUVA Kestävän kehityksen tempaus Teuvalla koostuu eilen tiistaina Kulttuuritalo Orrelassa järjestetystä tilaisuudesta, jossa tarjolla oli neuvontaa, esittelypisteitä ja keskustelua liittyen kestävään kehitykseen. Tänään keskiviikkona ilmestyi Tejuka-lehti, jossa on juttua kestävän kehityksen teemasta ja huomenna torstaina Teuvan Kalevalaiset tempaisevat Annin Krannissa, jossa tehdään vanhoista lusikoista hyöty- ja koriste-esineitä sekä jaetaan myös muita kierrätysideoita. Kestävän kehityksen tempaus on projektiasiantuntija Jaana Suksen kehittämä konsepti.

– Aloitin työt Teuvalla vuoden alussa Teuvan kunnan hakemassa Viisaasti yhdessä -hankkeessa. Hankkeessa etsitään erilaisia paikallisia ratkaisuja sekä panostetaan yhteistyöhön, Suksi valottaa.

Viisaasti yhdessä on Teuvan kunnan kehittämishanke, joka tukee mikro- ja pk-yrityksiä siirtymässä kohti vastuullisempaa, energiatehokkaampaa ja kilpailukykyisempää liiketoimintaa. Hankeen rahoitusta koordinoi ELY-keskus.

Suksi on lähtöisin Rovaniemeltä. Teuvalle hän muutti miehen perässä.

– Noin kymmenen vuoden ajan olin poissa Teuvalta. Ensin olin vuoden opiskelemassa Kiinassa ja sen jälkeen muutin Raumalle, jossa tein myös tällaisia kestävän kehityksen hankkeita viiden vuoden ajan. Sen jälkeen toimin Uudessakaupungissa ja Laitilassa ilmasto-ohjelmien teon koordinaattorina, Suksi kertoo.

Etenkin Kiinassa vietetty vuosi avasi Suksen silmät ilmasto- ja kestävän kehityksen asioihin.

– Asia on erittäin lähellä omaa sydäntäni. Kun asuin Kiinassa, näin sen toisen puolen. Siellä oli välillä ihan silmät punaisena, koska ilmanlaatu oli niin huono. Suomi yksin ei voi pelastaa maailmaa, mutta me voimme toimia esimerkkinä, Suksi pohtii.

Teuvalla ollaan aika hyvin kestävän kehityksen kyydissä, kuten tämän lehden sivuilla olevista yritysesittelyistä voi lukea.

– Äkkiseltään voisi ajatella, että esimerkiksi yrityksen hiilijalanjälkilaskennasta ei ole kuin kuluja ja se vie resursseja, mutta asia ei ole näin. Hyvin usein isot yritykset vaativat myös alihankkijoiltaan laskelmat, jotka sitten lisätään heidän muihin hiilijalanjälkilaskelmiin. Toisin sanoen yrityksen hiilijalanjälkilaskenta voi olla kynnyskysymys, saako urakan vai ei, ja sitä kautta saadaan laskennasta taloudellisia hyötyjä. Toki yrityksissä ollaan kiireisiä ja se on sellainen positiivinen ongelma. Paras keino kertoa laskennasta ja sen hyödyistä on esimerkkien kautta. Teuvalaiset yritykset lähtivät kiitettävästi mukaan meidän Kestävän kehityksen tempaukseen, Suksi kiittää.

Viisaasti yhdessä -hankkeen aikana yrityksille on tarjottu maksutonta hiilijalanjälkilaskentaopastusta sekä vastuullisuusviestinnästä koulutusta.

– Olemme pitäneet myös yhden työpajan. Alkuperäinen hankeaika päättyy nyt ensi kuussa, mutta uskon, että hankkeelle saadaan jatkoaikaa. Sitten pidämme kysynnän mukaan vielä toisen työpajan ja opastusta.

Kestävä kehitys on erittäin laaja käsite.

– Jos sitä pitäisi kuvata yhdellä lauseella, niin kestävässä kehityksessä pyritään toimimaan siten, että luontoa ja ympäristöä säästetään liian suurilta rasituksilta, Suksi tietää.

Yritykset voivat tehdä isoja asioita kestävän kehityksen eteen. Myös yksittäiset ihmiset voivat osallistua mahdollisuuksiensa mukaan. Pienetkin teot ovat tärkeitä.

– Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa siten, että välttää kerskakulutusta. Voi esimerkiksi hankkia hävikkiruokaa ja ostaa kaupasta punalaputettuja tuotteita. Lisäksi esimerkiksi vaatteita voi hankkia kirpputoreilta. Kannattaa myös nauttia luonnosta, niin silloin sitä oppii arvostamaan entistäkin paremmin.

Onko kestävä kehitys kallista?

– Maaseudulla se on kalliimpaa kuin kaupungissa. Täällä ei kulje samalla tavalla julkista liikennettä, joten oma auto on melkein oltava. Sillä ei kuitenkaan aina tarvitse kulkea lyhyitä matkoja, vaan voi mennä myös kävellen tai pyörällä. Pienillä teoilla voi kuitenkin vaikuttaa paljon myös hintaan. Usein kestävän kehityksen mukaan eläminen on halvempaa, sillä hävikkiruoka ja kirpputorivaatteet ovat uusia valmisteita edullisempia. Lisäksi marjoja ja sieniä keräämällä sekä käsitöitä tekemällä säästää rahaa, mutta suunnittelua se vaatii, Suksi neuvoo.