Aava piti omaa kioskia peräkonttikirppiksessä

Juhani Pajunen

TEUVA Osana Elolystejä maanantaina järjestetyssä peräkonttikirppiksessä nähtiin harvinaisen nuori myyjä. Omaa kioskiaan Teuvan torilla nimittäin piti syksyllä 6 vuotta täyttävä Aava Ollikkala.

Mitä kioskissa oli myynnissä?

– Sipsejä, tikkareja, suklaata, karkkia... hän luetteli.

Lisäksi kaupan oli nukkeja, yksisarvisia, kenkiä ja koreja. Kioskilla pysähteli kävijöitä ja lisäksi Aavan omia kavereita.

Tyttö oli jo pitänyt kesäkioskiaan kotonaan terassilla parina päivänä.

– Silloin vain soitettiin asiakkaita tulemahan, Aava kertoi.

– Ja naapurissakin kävit vähän pyytämässä asiakkaita, sanoi Aavan äiti Marjo Mäntylä.

Inspiraation kioskiyrittäjyyteen Ollikkalan suvun yrittäjägeenit omaava Aava sai nähtyään maakuntalehdessä jutun kioskia pyörittävästä lapsesta.

– Kun näin äitin puhelimesta, että yksi piti kioskia, niin mäkin halusin, Aava kertoi.

– Ja sitten sitä höpötystä kesti pari viikkoa. Sanoin, että katsotaan sitten, kun minä olen lomalla. Sitten ensimmäisenä lomapäivänäni me rakennettiin tämä kioskikoju, Marjo totesi.

Kioskilla olivat käyneet ostoksilla pääosin Aavan mammat, paapat, tädit ja serkkuja. Aava oli myös ajatellut vievänsä kioskinsa välillä mumman kotiin: koska mumman pihalla on enemmän tilaa, kioskiin voisi sen myötä tulla myös enemmän asiakkaita.

Aava oli kesän aikana miettinyt, että Tejukan toimittaja voisi tulla tekemään kioskista jutun. Sitten hän oli päättänyt, että koska hänen nimensä on ollut jo niin monta kertaa lehdessä urheilutulosten yhteydessä, voisi jutun tehdäkin Tejukan sijasta televisioon.

Tyttö oli tykännyt kioskin pitämisestä.

– Siinä se odottaminen on kivaa. Siinä näkee sitä katsomista, ja näkee, mitä ihmiset tekee, Aava selitti.

Mielellään hän oli tullut myös Teuvan torille kioskeineen.

– Voi olla, että nyt Aavan kioski on viimeistä päivää auki tälle kesälle, Marjo arveli.

– E-ei, Aava tokaisi.

Peräkonttikirppis oli kello 12–18. Äidin mielestä torilla oltaisiin myymässä siihen asti, kun asiakkaita riittää.

– Kyllä mä oon ite ajatellut, että mä oon täällä kuuteen, Aava totesi.

Seinäjokinen Marjo Nevala oli myymässä tavaroita, joista suurin osa oli Nevaloiden kotitalosta Teuvalla. Myynnissä oli kirjoja, mattoja, tauluja, pieniä koriste-esineitä ja Pauli Nevala -postikortteja.

Mitään ei kuitenkaan ollut vielä mennyt kaupaksi. Ihmisiä oli torilla vähän. Nevala hieman kummasteli tapahtuman järjestämisajankohtaa.

– Jos tämä 12:lta alkaa ja nyt on kuitenkin maanantai, niin ihmiset ovat töissä varmaankin neljään asti. Iltapainotteinen tori voisi toimia paremmin. Voisi kuitenkin luulla, että tähän iltapäivälle tulisi porukkaa.

Nevala toivoi, että Elolystien peräkonttikirppistä olisi markkinoitu paremmin.

– Markkinointi on aina kaiken a ja o, jotta ihmiset tietävät tulla johonkin paikkaan. Myyjät kyllä tulevat, mutta ihmistenkin pitäisi löytää paikalle.

Peräkonttikirppiksiä voisi Nevalan mielestä pitää Teuvan torilla useamminkin.

– Tämänhän voisi järjestää vaikka jatkuvasti, kun täällä torilla ei käsittääkseni ole hirveän paljon ohjelmaa. Kirppis voisi olla vaikka kerran kuukaudessakin.

Vähän päästä ihmisiä tulikin torille hieman enemmän. Kauppa ei kuitenkaan käynyt hyvin: Nevala sai myytyä vain kympin edestä esineitä.

Nevalan myyntipisteellä ja muillakin pisteillä pyörineet luovankyläläiset Hilkka ja Jorma Tarkka olivat tulleet torille sattumalta juuri peräkonttikirppiksen aikaan. He eivät yleensä käy vastaavanlaisissa tapahtumissa.

– Täällä on tosi kivaa tavaraa, Hilkka kehui.

Hän itsekin saattaisi luopua joistakin esineistään.

– Minulla olisi kotona niin paljon kirpparitavaraa. Jos joku viitsisi vain myydä niitä.

Hilkka itse ei välittäisi myydä tavaroitaan, koska se on liian työlästä. Hänellä on muun muassa kolme Nanny Stillin pulloa.

– Minulla on kolme tytärtä, ja olen sanonut heille, että sitten kun mamma kuolee, niin voitte niistä pulloista keskenänne riidellä, nainen vitsaili.

Peräkonttikirppikseen oli tullut myös kolme kauhajokista miestä.

– Jostakin nähtiin ilmoitus tapahtumasta ja sitten lähdettiin ajelemahan. Eläkeläisellä ei ole muuta tekemistä, sanoi Harjulaksi esittäytynyt mies.

– Kaikenmoosta mielenkiintoosta täällä on, vähän myyjiä vain. Tottahan nämä ovat hyviä tapahtumia, kun täällä saa myydä tarpeettomat pois. Näitä tapahtumia on nyt joka puolella.

Miehet olivat kiertäneet muitakin tapahtumia. Seinäjoella oli pidetty vanhojen autojen tapahtuma juuri edellispäivänä sunnuntaina ja Karvialla perjantaina osana Karvia-Päivien ohjelmaa.

– Onhan näitä kissanristiäisiä joka paikassa. Minulla itselläkin on museoauto, Harjula sanoi.