Apteekkari uskoo kateleikkausten ja veronkiristysten kaatavan sivuapteekkeja

Juhani Pajunen

KARIJOKI Apteekin pitäminen on edelleen kannattavaa toimintaa – mutta ei enää yhtä kannattavaa kuin aiemmin. Näin toteaa Isojoen ja Karijoen apteekkien apteekkari Catharina Skur.

Kannattavuuden heikentyminen johtuu jo tehdyistä ja mahdollisesti tulossa olevista apteekkien kateleikkauksista ja veronkiristyksistä. Vuonna 2023 reseptilääkkeiden lääketaksaa leikattiin, ja sama tapahtuu ensi vuonna, jos eduskunta hyväksyy hallituksen tekemän esityksen 36 miljoonan euron leikkauksista. Taksaleikkauksissa reseptilääkkeiden hinnat laskevat, jolloin myös niiden myyntikate laskee. Lääketaksa on valtion päättämä kaava, joka määrittää myyntihinnat kaikille reseptilääkkeille ja enimmäishinnat itsehoito­lääkkeille.

Hallitus ehdottaa eduskunnalle myös yli 20 itsehoitolääkeryhmän myyntikanavien laajentamista. Itsehoitolääkkeitä ovat esimerkiksi vatsalääkkeet, silmätipat ja vitamiinit, joita voisi siis jatkossa olla myynnissä myös ruokakaupoissa.

Apteekkiveron perusteena olisi jatkossa liikevaihdon sijaan verovelvollisen lääkemyynnin voittomarginaali, joka laskettaisiin apteekin myyntikatteen perusteella. Alle 200 000 euron voittomarginaalin apteekit olisivat vapautettuja apteekkiverosta. Uuteen veromalliin sisältyisi myös sivuapteekkivähennys: apteekkiluvan ehtona oleva sivuapteekki oikeuttaa jatkossa 150 000 euron ja oikeutena oleva sivuapteekki 50 000 euron suuruiseen vähennykseen apteekkiveron perusteesta. Oikeutena oleva sivuapteekki tarkoittaa apteekkia, jonka pitämistä ei ole asetettu apteekkiluvan ehdoksi.

Suomen 834 apteekista 166 on sivuapteekkeja. Apteekkareille myönnetään niiden pitämisestä vähennys, joka pienentää koko liiketoiminnasta maksettavaa apteekkiveroa. Sivuapteekit turvaavat apteekkipalvelut alueilla, joilla itsenäiselle apteekille ei ole taloudellisia edellytyksiä.

Catharina Skur epäilee, että muutosten toteutuessa apteekkeja menee Suomessa nurin.

– Sivuapteekkeja tulee varmasti menemään kiinni, ja pienempiä pääapteekkejakin voi mennä kiinni, kun ne eivät ole enää kannattavia.

Apteekkariliiton tiedossa oli marraskuun alussa kymmenkunta tapausta, joissa apteekkari oli päättänyt tai harkitsi luopuvansa sivuapteekista. Asiasta kertoi Apteekkari-lehti (4.11.).

Miten apteekkari suhtautuu muuten hallituksen esittämiin muutoksiin?

– Kyllä se on ikävää, että ei arvosteta työtä, mitä täällä apteekissa tehdään. Karijoella tämä työ on tosi tärkeää, kun ei ole enää terveyskeskusta: hoitaja on siellä toki kaksi kertaa viikossa, mutta ei sen toiminta ole sitä, mitä se on aiemmin ollut. Tänne apteekkiin tullaan nykyään tosi paljon kysymään neuvoja. Minä koen, että meitä tarvitaan täällä Karijoella.

Skurin mukaan karijokiset ovat pyrkineet käyttämään nimenomaan oman kuntansa apteekkia.

– Kyllä sen huomaa, että karijokiset haluavat, että täällä pysyy apteekki.

Kaskislainen Skur on toiminut neljä vuotta Isojoen, Karijoen ja Honkajoen apteekkien apteekkarina. Niistä Isojoki on pääapteekki ja kaksi muuta sivuapteekkeja. Tätä ennen nainen työskenteli proviisorina ensin Vaasassa viisi vuotta ja sitten Kristiinassa 15 vuotta.

Isojoen apteekki on täyttänyt tänä vuonna sata vuotta, mitä juhlistettiin Karijoen apteekissakin kakkukahveilla. Lisäksi sadalle ensimmäiselle ostoksen tehneelle asiakkaalle annettiin ämpäri kaupan päälle. Karijoen apteekki perustettiin vuonna 1953, mutta se siirtyi Isojoen apteekin alaisuuteen 1987.

Ensimmäisen tunnin aikana ämpäreitä oli mennyt kymmenkunta.

– Ei ole ollut ryysistä. En yhtään tiennyt, kuinka paljon väkeä tulisi. Meillä ei ole koskaan ollut tällaista tempausta, että jaetaan ämpäreitä, Skur kertoi.

Hän arvelee hieman vaisun menekin johtuneen siitä, että tempaus pidettiin lokakuun viimeisenä päivänä. Apteekissa kun on yleensä enemmän asiakkaita alkukuussa. Ja mistäs tämä johtuu?

– Kyllä se varmaankin on se, kun eläkeläiset saavat alkukuusta eläkkeen.

Ylikyläiset Markku ja Marjatta Leppinen pistäytyivät kakkukahville ja ostoksille. He tapaavat käyttää Karijoen apteekkia, josta lääkkeitä ja muita tuotteita löytyy aika hyvin.

– Ja sitten niitä tilataan, jos ei jotain ole.

Leppiset eivät haluaisi Karijoen menettävän omaa apteekkiaan.

– Toivottavasti apteekki pysyy täällä. Sitä tarvitaan, Markku toteaa.

– Jos lääkkeet menevät kauppoihin, eihän sieltä saa minkäänlaista neuvonta-apua, Marjatta sanoo.