Työpaineet unohtuvat Äystöllä

Henry Aho

Juhani Pajunen

TEUVA Helsingissä asuva Nokian geopolitiikan ja yhteiskuntasuhteiden sekä Nokia Defensen johtaja Mikko Hautala on tuttu näky myös Teuvalla. 53-vuotias Hautala sekä hänen vaimonsa ja kaksi poikaansa viettävät melkein kaikki lomansa Äystöllä Hautalan isovanhempien tilalla.

– Paikka on minun mummolani, jossa asuivat faari Veikko ja isoäitini Laura Hautala. Aikanaan tila siirtyi isälle ja päärakennus remontoitiin. Nyt se on meillä vapaa-ajan kotina. Käytännössä vietämme kaikki lomamme siellä.

Ennen Nokiaan siirtymistään Hautala toimi Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläänä vuosina 2020–24 ja tätä ennen Suomen Venäjän-suurlähettiläänä Moskovassa 2016–20, joten perhe on asunut monessa paikassa.

– Lapseni ovat diplomaattilapsia, eli he ovat asuneet suurimman osan elämästään ulkomailla. Toinen syntyikin Moskovassa. Minulle ja vaimolleni on tärkeää, että heillä on olemassa kiintopiste. Kotimme on Helsingissä, mutta on tärkeää, että heillä on kosketus myös juuriinsa ja he huomaavat, että Suomessa on muutakin kuin Helsinki. Nyt kun tultiin talvilomalle Äystölle, niin kun ajoimme Äystön aukiolle, toinen lapsistani sanoi, että nyt tultiin oikeaan kotiin, Hautala kertoo.

Nokian geopolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaana johtajana Hautalalla on vastuu yhtiön edunvalvonnasta eri puolilla maailmaa: siihen sisältyy poliittisten riskien arviointia ja sen selvittämistä, millaista lainsäädäntöä ja kaupan sääntelyä kussakin maassa on.

– Se on globaalia edunvalvontatyötä ja riskien hallintaa. Aika paljon siinä on matkustamista, tyypillisesti useampi reissu kuukaudessa.

Matkoillaan Hautala tapaa yleensä eri maiden viestintäministereitä, jotka vastaavat verkoista ja niihin liittyvästä säätelystä. Mies pitää omaa diplomaattitaustaansa hyödyllisenä nykyisessä työssään, koska tapa toimia ja käydä keskusteluja on tuttu.

– Tehtävänäni on varmistaa se, että strateginen maisema on mahdollisimman hyvä Nokian toiminnoille.

Tietoliikenneverkot ovat Hautalan mukaan osa kriittistä infrastruktuuria. Tekoälyn käyttö lisää verkkoliikenteen määrää radikaalisti.

– Se, minkälainen verkkoinfra on, on aivan keskeinen kansallinen kysymys eri maille. Jos jää tekoälyjunasta esimerkiksi teollisuudessa ja liikenteessä, on riski, että maan kokonaiskilpailukyky ja turvallisuus heikkenee. Kun yhteiskunnassa pyörii toimintoja tekoälyn avulla, on keskeistä, että ne ovat turvallisen yhteyden päässä.

Hautalan kausi Yhdysvaltain-suurlähettiläänä loppui juuri ennen vuoden 2024 vaaleja. Donald Trump on toisen kautensa aikana pyrkinyt keskittämään valtaa itselleen ja tehnyt monia toimia, joiden on katsottu heikentävän demokratiaa.

– Se aika voimakas ideologinen suuntaus on minutkin yllättänyt. Onhan siinä sellaista, mitä on Euroopassa jouduttu ihmettelemään, Hautala myöntää.

Hautalan mukaan Eurooppa joutuu jatkossa ottamaan enemmän vastuuta omista asioistaan, mukaan lukien puolustuksestaan Natossa. Suomen turvallisuutta Nato-jäsenyys vahvistaa.

– En halua vähätellä Venäjän uhkaa, mutta on hyvä huomioida, että aikamoisissa vaikeuksissa he ovat nyt neljä vuotta Ukrainassakin olleet. En ollenkaan usko, että Venäjä on Euroopalle mahdoton tehtävä: tärkeää on sellaisen pelotteen luominen, että voidaan välttää konflikti, jos tähän löytyy riittävästi poliittista ja myös kansalaisten tukea. Äänestäjien on oltava valmiita tukemaan sellaisia päätöksiä, joita tämä asia edellyttää, koska päätöksethän eivät ole ilmaisia.

Kuinka todennäköisenä Hautala pitää sitä, että Ukrainan konflikti laajenee sen ulkopuolelle?

– Yksi edellytys on, että Yhdysvaltain käsien pitää olla sidottu muualle tai maan poliittisen suunnan kääntyä paljon jyrkemmin Euroopasta pois. Yhdysvaltain kanssa sotiminen on asia, jota Venäjä ei halua riskeerata.

Hautala pitää riskiä Ukrainan sodan laajentumisesta johonkin toiseen maahan kuitenkin vähäisenä.

– Se riski kasvaa silloin, jos isommat viisarit osoittavat siihen suuntaan, että Venäjä kokee, että sellaiselle on paitsi tarvetta myös tilaa. Mikä on heidän intressinsä laajentaa sotaa ja mikä on se riskilaskelma, joka siitä seuraa? Kyllähän Venäjä kuitenkin laskee näitä asioita. Puolustuspolitiikassa on kuitenkin pakko lähteä vakavimmasta vaihtoehdosta.

Millaisena näet maailman kymmenen vuoden kuluttua?

– Uskon, että silloin maailmanjärjestys on muuttunut. Voimakeskuksista tulee entistä tasaväkisempiä, eikä ole yhtä järjestelmää, joka määrittäisi maailman menoa. Nyt on menossa kaksi prosessia. Ensinnäkin suurvallat kilpailevat entistä kovemmin keskenään ja syntyy voimasuhteiden muutoksia. Usein näihin muutoksiin kuuluu myös erilaisia sotia, mutta ei aina. Toinen prosessi on tekoälyn vallankumous. Se tulee olemaan iso myllerrys, vähän kuten Internet oli syntyessään, mutta ehkä vielä sitäkin isompi. Ne maat, jotka myöhästyvät murroksesta, tippuvat kyydistä. Suomen suhteen olen optimistinen. Meillä on tarvittava tietotaito murrokseen. Ylipäätään uskon siihen, että Suomi nousee. Ennenkin on ollut myllerryksiä ja niistä on selvitty, Hautala tuumaa.

Äystöllä monissa liemissä keitetty mies pääsee hetkeksi eroon työelämän paineista.

– Kun olemme Teuvalla lomalla, niin silloin luetaan, ulkoillaan ja seurustellaan tuttujen ja sukulaisten kanssa. Lapset tapaavat isovanhempiaan ja oma isoäitini ja siskoni asuvat Kauhajoella. Luen paljon erilaista kirjallisuutta, mutta työpäivinä ei juuri ole aikaa syventyä kirjoihin. Lomalla on hyvä lukea. Lomaillessa teemme vaimoni kanssa päivittäin pitkiä kävelylenkkejä ympäri Äystöä. Minun mielestäni hyvään lomaan ei tarvita mitään erikoisia temppuja tai kalliita harrastuksia. Parasta on yhdessäolo ja vaikka makkaran paisto perheen kesken.

Toitä Hautala ei lomillaan tee, ei ainakaan tietoisesti.

– Minulla on kyllä muistivihko keinutuolin vieressä ja siihen tulee aina raapusteltua, jos mieleen tulee jotain ideoita.

Hautala on elämänsä aikana nähnyt enemmän maailmaa kuin moni muu yhteensä. Teuvalla ja Äystöllä on aina erityinen paikka hänen sydämessään.

– Minulle Äystö on ennen kaikkea mummola. Kävin täällä usein lapsena ja täällä on asunut paljon minulle tärkeitä hahmoja. Äystö on paikka, jossa pystyn lepäämään paremmin kuin missään muualla, Hautala summaa.

Hautala kiistää yrittäneensä vaikuttaa uutisointiin

Juhani Pajunen

VENÄJÄ Viime viikolla Mikko Hautala nousi valtakunnallisiin otsikoihin, kun Ylen toimittajat väittivät hänen Moskovan-suurlähettiläänä toimiessaan ohjeistaneen heitä uutisoinnista. Venäjällä vuosina 2012–17 työskennelleen Erkka Mikkosen mukaan Hautala oli sanonut, ettei Suomen viestimien tehtävänä ole vaikeuttaa maiden välisiä suhteita ja että eripuraa synnyttävästä uutisoinnista olisi hyvä pidättäytyä.

– En minä ole tietenkään koskaan mitään tuollaista sanonut. Tietenkään en voi yksityiskohtaisesti muistaa kymmenen vuoden takaista luottamuksellista taustakeskustelua, mutta on ihan selvää, että medialle ei voi sanoa, että teillä on ikään kuin yhteiskunnallinen tai poliittinen velvoite toimia tuolla tavalla, kommentoi Hautala asiaa.

Hän arvelee Mikkosen väitteeseen sisältyvän olettamuksen siitä, että väitetyn kannanoton olisi motivoinut huoli suomalaisen median kirjoittelusta ja sen vaikutuksista.

– Ei meillä ollut mitään sellaista huolta. En todellakaan muista yhtään keskustelua minun ja Venäjän hallinnon kanssa, jossa venäläiset olisivat nostaneet tällaisen asian esiin. Tällaista keskustelua ei ollut kertaakaan. Jos heillä olisi ollut median suhteen jonkinlainen ongelma, olisin vastannut, että meillä on vapaa maa ja media.

Venäjällä vuosina 2015–17 työskennellyt Kerstin Kronvall totesi Hautalan sanoneen, että media haastattelee vääriä ihmisiä, ja antaneen ohjeita siitä, miten Venäjältä pitäisi kirjoittaa juttuja. Lisäksi Hautala oli Kronvallin mukaan ollut sitä mieltä, ettei pääministeri Dmitri Medvedeviltä olisi ollut tämän Helsingin-vierailun yhteydessä vuonna 2018 tarpeellista kysyä Airiston helmestä ja saaristoon rakennettujen helikopterikenttien mahdollisuudesta sotilaalliseen käyttöön.

Hautala ei pysty paikantamaan sitä, mikä keskustelu Kronvallin kanssa on ollut kyseessä.

– Se jonkunlainen kommentin pohja on voinut olla siinä, että Medjedev ei pääministerinä vastannut voimaviranomaisista, koska Venäjällä presidentti johtaa ministeriöitä suoraan. Mutta en edes muista, oliko tämä se asiayhteys.