Ilpo Hietaharju siistii Parran uimalammen vuosittain

Saila Reiniö

TEUVA Parran ensimmäinen ylempi uimalampi perustettiin 1990-luvun alussa laskettelurinteen lumen tykityksen vedenottopaikaksi. Paikalla oli ennestään vanha hiekkamonttu, jota laajentamalla saatiin muokattua nykyiseksi lammeksi. Lampi alkoi sittemmin kasvaa ahvenvitaa rönsyten sen verran tiheäksi kasvustoksi, että Parran mökkiläinen Ilpo Hietaharju päätti tehdä asialle jotakin.

– Heinäkuun lopulla vuonna 2021 lammen pinta näytti puoleen väliin kasvaneen sen verran umpeen kasvustoa, että mies olisi voinut päällä kävellä, hän sanoo näyttäen valokuvaa, jonka otti tuolloin lammen pinnalta.

Kuva toimii dokumenttina alkutilanteelle, jota voi verrata lammen nykytilaan. Vaikka vesikasveja on lammessa yhä, on näkymä vallan toinen viiden vuoden takaiseen tilanteeseen.

– Siitä lähtien olen käynyt lammen siistien läpi joka vuosi. Kerään ahvenvitaa viisi kuusi kertaa kesässä, parisen tuntia kerrallaan, vesistön vapaaehtoistyönä putsaamisen tehnyt kertoo.

Välineinään kasvien poistajalla on vene ja omat kourat.

– Käsin minä nostelen kasvit vedestä ensin veneeseen ja käyn tyhjäämässä välillä lastin rannalle.

Rannalla onkin iso kasa vesikasveja, ja seuraava naarauserä on veneen pohjalla valmiina tyhjennettäväksi. Vesikasvi ei idä kuivalla maalla, mutta siitä huolimatta kerätyt kasat hoidetaan polttopaikalle tai muuten pois veden läheisyydestä kunnan toimesta.

Ahvenvita on monivuotinen vesikasvi, joka nostaa kukkivan tähkän veden pinnalle kesä–heinäkuussa. Sen kukat pölyttyvät tyynellä säällä usein heinäkuun lopussa, ja viimeistään elokuussa hedelmät ja siemenet kehittyvät ja kypsyvät kasvin tähkässä.

– Tärkeintä on saada kesän aikana kypsyvä kasvin siemenkota pois vedestä, jolloin estetään uuden kasvuston leviäminen, hän painottaa.

Lammen ruoppaukseen myönnettiin määräraha muutama vuosi sitten.

– Ruoppausta tehtiin kunnan toimesta kaivinkoneen ulottuman verran tien puoleiselta rannalta, jossa ahvenvita kasvaa. Tämä tapahtui talvella, jäineen kaikkineen. Määräraha loppui, ja toimi oli lähinnä jäiden ajoa, joten lopputulos ei ollut kovin kustannustehokasta, Hietaharju sanoo.

– Ruoppaaminen olisi paras tehdä, jos lampi olisi tyhjä, mutta sitä ei voi tehdä, koska sen täyttyminen kestäisi todella pitkään. Tämä taas johtuu siitä, että lammessa ei ole lainkaan lähteitä, vaan kaikki vesi on valumavettä. Ja lampihan toimii talvella laskettelurinteen palveluksessa, kesällä se taas on uimareiden käytössä.

Koivun siitepöly ja muu pikkupartikkeli kertyy veden pinnalle laskeutuen pohjalle nöyhtäksi, joka sotkee vettä, kun pohjaa möyhii esimerkiksi uimaan mennessä.

– Pohjanöyhtä olisi hyvä saada imuroitua robottileikkurimaisella laitteella, joka olisi kiinnitetty lammella seilaavaan lauttaan. Pohjan sakkaa on kertynyt myös keskelle uimalampea, ja suulake imisi sen putkea pitkin pois. Lammen puhdistuskone toimisi akkujärjestelmällä uusiutuvaa energiaa hyväksi käyttäen, innovatiivinen mies visioi.

Lampea yritettiin puhdistaa vesikasveista kerran myös vaijerin avulla, mutta ohut varsi vain lanautui nousten myöhemmin uudelleen pystyyn.

Rinteiden vedentarpeen vuoksi lammen viereen urakoitiin myös toinen vedenottolampi vuonna 2011.

– Olen vahtinut alalampea kasvuston osalta, mutta sinne ei ole tullut ahvenvitaa edes ylälammen laskua pitkin, Hietaharju sanoo.

Hän arvelee, että ahvenvita on saanut alkunsa vesistössä olleen linnun ulosteesta, sillä alkuvuosina kasvia ei lammessa vielä ollut. Kasvin siemenkodan karsinta menneinä vuosina on selvästi ohentanut vesikasvustoa ja hidastanut ahvenvidan leviämistä.

Metsäkirkon ja frisbeegolfradan alueet mies on siivonnut parisenkymmentä vuotta kökkätyönä.

– Ensimmäistä kertaa hain kunnalta rahaa viime vuonna frisbeekorien ratataulujen ja päätaulun uusimiseen. Raivausapua olen saanut aiemmin enemmän, mutta nuoremmat lähtevät nykyään heikommin yhteisölliseen siivousurakkaan, hän sanoo.

– Visuaalinen siisteys vaikuttaa alueen ja ihmisten viihtyvyyteen. Pienipiirteinen alue vaatii varovaista muokkausta, ja se on tehtävä taiten reuna-alueita peraten, hän tietää.

Parran leikkialueen parantamiseen on myönnetty 2000 euroa kylärahaa, joilla hankittiin uudet leikkivälineet. Ne saapuivat piha-alueelle toukokuussa, ja ovat asennetut kunnan toimesta paikoilleen viime viikolla.

– Hieman voisi raivaussahaa näyttää sille suunnalle. Ei liikaa, mutta haavan versoja karsien niin, että leikkipaikka erottuisi kasvuston seasta, hän vinkkaa.

Uusin Hietaharjun keksintö vapaa-ajan alueella on äijäputti, eli frisbeekorilla pelattava viisi heittoetäisyyttä käsittävä puttipeli.

– Tämä on oma innovaationi, jonka sovellus ja säännöt tulevat aikanaan pelin oheen kirjattuina. Peli sopii myös liikuntarajoitteisille, hän kertoo.