Lammasnevan sähkönsiirtoreitti puhutti

Juhani Pajunen

TEUVA Lammasnevan aurinkovoima-alueen sähkönsiirtoreitit ja maanomistajille maksettavat korvaukset synnyttivät keskustelua hankkeen ja sen arviointiselostuksen yleisötilaisuudessa, joka pidettiin yhtenäiskoululla viime keskiviikkona. Yleisö halusi muun muassa tietää, maksaako hanketta suunnitteleva European Energy samansuuruisen korvauksen hehtaarilta kaikille maanomistajille.

Sähkönsiirrolle on kaksi vaihtoehtoa, joiden reitit eroavat vain pieniltä osin toisistaan. Voimajohtoreitit kiertäisivät asutuksen: ne kulkisivat Lammasnevalta ensin länteen ja sitten luoteeseen päin, suunnilleen Vaasantien kohdalta jälleen länteen päin, sitten lounaaseen ja lopulta Paskoonharjulta Kärppiö–Tuovila-sähkölinjan johtokäytävän vierustaa etelään Kärppiöön asemalle.

Toisessa vaihtoehdossa voimalinjan pituus on 24,7 kilometriä, josta 7,1 kilometriä sijoittuu olemassa olevan Kärppiö–Tuovila-voimajohdon kanssa samaan johtokäytävään, voimajohdon länsipuolelle. Toisessa vaihtoehdossa voimalinjan pituus on 23,7 kilometriä, josta 6,9 kilometriä sijoittuu Kärppiö–Tuovila-voimajohdon kanssa samaan johtokäytävään, voimajohdon itäpuolelle.

Tilaisuudessa keskustelua synnyttivät maanomistajille maan lunastamisesta maksettavat korvaukset. European Energy lunastaa maanomistajilta pysyvän käyttöoikeuden sähkölinjan alueella olevaan metsään, jonka omistus jää silti edelleen maanomistajalle. Maapohjan käyttöoikeuden menettämisestä aiheutuvat taloudelliset menetykset korvataan maanomistajille. European Energy on kertonut maksavansa heille selvästi lain määräämää minimiä korkeampia korvauksia.

Yleisössä ollut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Lehtimäki kysyi korvausten suuruudesta ja siitä, maksetaanko niitä vain välittömästi sähkölinjan alla olevasta maasta vai koko linjan vaikutusalueesta eli siitä maa-alueesta, joka hakataan tyhjäksi puista.

– Siellä vedetään sähkölinjoja aika pitkälle. Muistelisin, että hankkeessa on puhuttu viisinumeroisista luvuista per hehtaari.

Paikalla ollut hankkeen johtaja Leo Raitanen vastasi, että korvausta tarjotaan koko voimalinjan vaikutusalueesta. European Energy on luvannut maanomistajille korkeampia korvauksia kuin mitä lain perusteella täytyisi maksaa.

Voimajohto kulkisi viimeiset seitsemisen kilometriä Paskoonharjulta Fingridin Kärppiö–Tuovila-linjan johtokäytävän vierustaa etelään Kärppiöön asemalle. Fingrid maksaa maapohjan käyttöoikeudesta lain perusteella määräytyviä korvauksia. Tällainen korvaus voi maapohjasta riippuen olla esimerkiksi noin 300 euroa hehtaarilta.

– Tähän asti Fingridin korvaukset ovat olleet naurettavia, totesi Lehtimäki.

Hän halusi tietää, koskettavatko European Energyn lupaamat isommat korvaukset myös Fingridin sähkölinjan vieressä olevaa maa-aluetta, eli onko korvaus sama myös kyseisen alueen maanomistajille. Raitasen mukaan maanomistajille maksettaviin korvauksiin ei tule mitään vähennyksiä sen takia, että ne sijaitsevat Fingridin linjan vieressä.

– Kyllä se on lähtökohtaisesti ollut käytäntönämme, hän vahvisti.

Yleisössä ollut naishenkilö kysyi, voivatko maanomistajat vaikuttaa sähkölinjan kulkureittiin.

– Jos omistaa siitä maata ja linja menee todella typerästi metsän halki, onko mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten linja menee?

Tällä hetkellä European Energy on ottamassa yhteyttä maanomistajiin, joiden kanssa käytävien keskustelujen perusteella on Raitasen mukaan hyvinkin mahdollista, että pylvässijoittelua voidaan muuttaa.

Sama nainen halusi tietää, miksi maanvuokraussopimus yhtiön kanssa pitää allekirjoittaa kahdessa viikossa, vaikka koko hanke on vielä kesken. Raitasen mukaan sopimuksessa on hyvä olla joitakin aikamääreitä esimerkiksi sen takia, ettei sen allekirjoittaminen turhaan pitkity.

Nainen kysyi myös, mitä tapahtuu, jos maanomistaja ei suostu antamaan yhtiölle sähkölinjan alueella olevan maansa käyttöoikeutta. Raitasen mukaan tällöin lähdetään lunastusprosessiin.

Yleisössä ollut mieshenkilö otti puheeksi sen, että maapohjan käyttöoikeudesta maksettava korvaus voisi olla vuosittainen.

– Se voisi lisätä hankkeen hyväksyttävyyttä, kun saisi metsästä useana vuonna korvausta.

Raitanen totesi yhtiön valinneen kertakorvausperiaatteen. Lehtimäki piti vuosittaista korvausta kannatettavana vaihtoehtona, jota yhtiön ei tulisi suoralta kädeltä hylätä. Yksi ratkaisu voisi Lehtimäen mukaan olla myös kertakorvauksen ja pienen vuosittaisen korvauksen yhdistelmä.

Lehtimäki kysyi, onko sähköpylväitä tulossa peltoalueille ja ovatko ne haruksellisia vai yhdellä jalalla seisovia. Raitanen totesi, että jos linja ylipäätään menee peltoalueille, pylväät olisivat nimenomaan haruksettomia.

Suurimmat vaikutukset pesimälinnustoon

Juhani Pajunen

TEUVA Lammasnevan aurinkovoimahankkeessa on kaksi vaihtoehtoa: toisessa paneelialue on noin 320 hehtaaria ja teholtaan 300 megawattipiikkiä (MWp), toisessa noin 275 hehtaaria ja teholtaan 260 megawattipiikkiä. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman jälkeen hankealue on molemmissa vaihtoehdoissa pienentynyt muutaman hehtaarin verran länsireunalta. Myös suunniteltujen voimalinjojen reittiä on tarkennettu siten, että hankkeen vaikutukset arvokkaisiin luontokohteisiin jäisivät pienemmiksi.

Hankealue on suurelta osin viljelykäytössä olevaa entistä turvetuotantoaluetta ja pieneltä osin aluetta, jolla turvetuotanto on päättymässä. Hankealueelle ei sijoitu asuin- eikä lomarakennuksia. Niitä ei sijaitse myöskään sähkönsiirtoreitin välittömässä läheisyydessä. Alle 200 metrin etäisyydellä hankealueen rajasta sijaitsee kolme asuinrakennusta, joista kaksi on loma-asuntoja ja yksi tyhjillään. Asuin- ja lomarakennusten ja aurinkopaneelien välillä on tarkoitus pitää vähintään sadan metrin suojaetäisyys.

Hankkeeseen liittyvät luonto- ja ympäristöselvitykset on tehty pääosin vuonna 2025. Selvitysten mukaan suurin vaikutus hankkeella olisi alueen pesimälinnustoon: vaikutukset arvioidaan 320 hehtaarin paneelialueen vaihtoehdossa suuriksi ja 275 hehtaarin paneelialueen vaihtoehdossa kohtalaisiksi. Pelto- ja turvetuotantoalueilla esiintyy runsaasti suojelullisesti huomionarvoista lajistoa. Lajeista merkittävin on uhanalainen lintulaji, jota havaittiin selvityksessä enää yksi koiras. Hankkeen toteutuessa alueella tehtäisiin toimia, joiden tarkoituksena on edistää lajin esiintymistä siellä.

Hankealueella ei ole Natura-alueita, mutta voimajohtoreittien pohjoispuolella on Harjaisneva–Pilkoonnevan Natura-alue. Lisäksi Kärppiö–Tuovila-voimajohdon länsipuolella kulkeva voimajohto käytännössä rajautuisi Varisnevan Natura-alueeseen.

Aurinkovoima-alueen läheisyydessä ei sijaitse muinaisjäännöskohteita, mutta voimajohtoreittien alueella niitä on kaksi. Tämän takia hankkeen vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön arvioidaan kohtalaisiksi.

Aurinkovoimala ei sijoitu pohjavesialueelle. Pintavesiin sen vaikutuksen on sen sijaan arvioitu olevan kohtalainen johtuen rakentamisen aikaisesta kuormituksesta, joka on kuitenkin laskelmien mukaan vähäistä.

Lammasnevan osayleiskaavaluonnos ja YVA-selostus ovat nähtävillä 25. elokuuta saakka. Kaavaluonnoksesta voi jättää mielipiteitä Teuvan kunnalle ja YVA-selostuksesta Lupa- ja valvontavirastolle.