Kirkon suojana 28 000 vanhaa savitiiltä

Saila Reiniö

TEUVA Kirkon katon 1400 neliömetrin pinta-alalla on vanhoja Kupittaan keraamisia nunna- ja munkki-savitiiliä kahdessa kerroksessa.

– Yhteensä 28 000 tiiltä on ladottu käsin pois ja takaisin paikoilleen, seinäjokelaisen Kattoyksikön työnjohtaja Aatu Hoskari kertoo työläästä urakasta.

– Vanhassa kourutiilisessä kattamistavassa alatiilien saumat lukitaan ja suojataan päällystiilien kerroksella. Koska kirkon katon kaltevuus on jyrkkä, varmistetaan jokaisen tiilen pysyminen katolla erillisten kiinnikkeiden sekä ruostumattoman langan ja ruuvin avulla, kirkon kattoremontin rakennussuunnittelijana toiminut Markku Syväluoma valaisee pitkälti käsityönä tehtyä urakkaa.

Heikoin paikka tiilien suhteen olikin niiden heikentynyt kiinnitys puurakenteisiin. Kiinnityksessä tiiliin täytyy jättää elämisvara, jotta ne eivät halkea tai niiden kiinnityspaikka rikkoudu.

Urakka, jota ovat tehneet neljä asentajaa ja myöhemmin kaksi lisämiestä, on vaatinut tekijöiltään tarkkuutta ja pitkää päivää.

Joitakin tiiliä on rikkoontunut käsittelyn aikana, ja osa on vaihdettu niissä olleiden halkeamien vuoksi.

– Työn laajuus huomioiden tiiliä on kuitenkin jouduttu vaihtamaan yllättävän vähän. Seurakunnan varastossa ja kunnan varikolla olleet varatiilet ovat tulleet osaltaan käyttöön remontin yhteydessä, Hoskari sanoo.

– Kunnan tiilivarastosta emme tienneet mitään, joten kiitos Nisulan Harrille, joka oli meihin yhteydessä asian tiimoilta, Syväluoma mainitsee.

Kunnan varikon tiilet ovat perua seurakuntasalin kattoremontista 1990-luvulta, jolloin tiilinen vesikate vaihdettiin pelliin.

– Seurakuntasalin puolella katto on loiva. Se oli kärsinyt kosteusvaurioita sen verran, että se oli pakko korjata.

Sakastin katto on sitä vastoin korjattu vuonna 2019 kirkon katon tavoin vanhoilla kattotiilillä.

– Teuvan kirkko on suojeltu kohde, jota Museovirasto valvoo, joten kirkon katon remontissa ei edes ollut muita vaihtoehtoja kuin käyttää vanhaa rakennustapaa, Syväluoma sanoo.

Vanhalla työtavalla ja -materiaalilla on oma kunnioitettava arvonsa.

– Vanhojen tiilien väri on hyvin vaihteleva, mikä tuo valmiiseen kattoon elävyyttä. Tällaisia tiiliä ei enää valmisteta, ja uudet katot ovatkin nykyään tasalaatuisia väriltään, hän lisää.

Tiilet saavat vielä varovaisen puhdistuksen katolle käsin, jossa ne pestään sammaleesta ja kertyneestä roskasta vedentuloa ja -painetta säätelevien erikoispesureiden avulla. Ylhäältä alaspäin tehtävä pesu kerää syöksytorvista valuvan moskan suursäkkeihin.

– Tämän lisäksi putsataan vielä piha-alue, joka on prosessin aikana päässyt viidakoitumaan, Hoskari hymyilee.

Remonttiurakka alkoi telinekasauksesta maaliskuun lopulla ja tullee valmistumaan kokonaisuudessaan elo-syyskuun vaihteessa.

– Ylimääräisenä työnä ilmeni kantavan rakenteen lahovauriokorjausta räystäällä, jossa on uusittu katto-orsien alaosan puurakenteita. Kirkon päätyjen osalta on lisäksi tehty rappauskorjauksia, Syväluoma sanoo lisäten, että sääsuoja ja hyvä telineistö on ollut ehdoton urakassa.

– Nostokoreista käsin työ ei olisi onnistunut, hän epäilee.

Remontissa kaikki rännit, harja- ja taitepellit on uusittu, ja alemmat kattoristit puhdistettu ja uudelleenmaalattu mustiksi.

– Näin ison projektin ollessa kyseessä yllätyksiä on tullut harvinaisen vähän, työnjohtaja Hoskari kiittelee lisäten, että ajoissa ja hyvin suunniteltu työ on puoliksi tehty.

– Tietyt detaljit ja toimintatavat täytyy sopia itse työmaalla, sillä aina mukaan mahtuu myös ennakoimattomia tilanteita, rakennussuunnittelija Syväluoma sanoo.

Kustannusarvio vaatii myös oman ennustustaidon, joka kirkon kattoremontin osalta on pitänyt noin 487 000 euron osalta kutinsa. Kirkkohallitus myönsi kattoremonttiin tuen, joka kattaa noin kolmasosan kustannuksista.

– Vastaavaa rakennusurakkaa tuskin tulee tämän laajuisena ihan heti toista vastaan. Nyt olisi kyllä kokemusta siitäkin, Syväluoma ja Hoskari tuumivat tyytyväisinä mittavan työn loppumetreillä.