Koronaepidemia menossa parempaan suuntaan, vaikka kuolinluvut korkeita

ETELÄ-POHJANMAA Etelä-Pohjanmaalla on todettu tänä vuonna 115 koronaviruksesta johtuvaa kuolemaa. Yhteensä koronaan on koko pandemian aikana kuollut 144 ihmistä, joten neljä viidestä koronakuolemasta on tapahtunut vuoden 2022 aikana.

Koronakuolemien määrä on tänä keväänä kasvanut kuukausi kuukaudelta, kuten oheisesta diagrammista ilmenee. Toukokuussa kuolemia oli maanantaihin mennessä todettu 24.

– Saapa nähdä, tuleeko tästä kuukaudesta vielä pahempi kuin huhtikuu vai lähteekö kuolleiden määrä laskuun, toteaa infektioylilääkäri Elina Kärnä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Koronakuolemat painottuvat iäkkäisiin ja perussairaisiin henkilöihin. Kuolleiden keski-ikä on Etelä-Pohjanmaalla 83 vuotta.

– Etelä-Pohjanmaalla ei ole todettu yhtään lapsen tai nuoren kuolemaa, Kärnä kertoo.

KORONAKUOLEMIA on todettu Etelä-Pohjanmaalla kevään aikana lähes päivittäin. Joinakin päivinä on saattanut olla useitakin kuolemantapauksia.

– Kuolleisuus on kuitenkin huomattavasti rokotteiden myötä vähentynyt, ja rokotteet tuovat erinomaisen suojan vakavia tautimuotoja kohtaan, mutta kun tartuntamäärä on niin suuri, kuolemiakin tulee, Kärnä sanoo.

Koronavirus on levinnyt Etelä-Pohjanmaalla myös iäkkäiden keskuudessa, ja ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä ollut paljon tartuntaryppäitä.

– Niissä puhutaan aivan varmasti kymmenistä. Harva yksikkö on kokonaan säästynyt näiltä tartuntaryppäiltä, niin laajasti korona on tämän vuoden puolella levinnyt.

Etelä-Pohjanmaan 144 koronakuolemasta terveyskeskusten vuodeosastoilla on tapahtunut 66, ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä 41 ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 34. Muualla eli käytännössä kotona tapahtuneita kuolemia on ollut vain kolme.

Suupohjan alueella koronaan on kuollut kolmisenkymmentä ihmistä koko pandemian aikana.

Onko koronavirus edelleen vaarallinen tauti?

– Suurin osa väestöstä sairastaa koronan lieväoireisena, mutta ikä ja perussairaudet ovat kuitenkin riskitekijöitä, jolloin yksilö voi edelleen saada vakavan koronavirusinfektion. Ja totta kai erittäin iso riskitekijä on myös rokottamattomuus. Rokottamattomien osuus erikoissairaanhoitoon joutuneista potilasta on edelleen melko iso, Kärnä kertoo.

Huhtikuussa 46 prosenttia vuodeosastolle erikoissairaanhoidossa joutuneista potilaista oli Etelä-Pohjanmaalla rokottamattomia. Myös tammi-maaliskuussa 35–50 prosenttia kaikista erikoissairaanhoidon vuodeosastopotilaista oli rokottamattomia.

KORKEANA jatkuneesta koronakuolemien määrästä huolimatta Kärnä arvelee pahimman olevan jo ohi.

– Sairaalahoidon kuormitus eli vakavien tautimuotojen määrä on vähentynyt, joten olettaisin, että myös koronakuolemien määrä lähtisi laskuun.

Sairaalahoidon kuormitus on ollut suurta melko pitkälle kevääseen.

– Helmi-maaliskuussa tehohoidon kuormitus lähti ensimmäisenä laskemaan. Sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon kuormitus on pysynyt pitkään korkeana, mutta nyt niiden vuodeosastoilla näyttäisi käännös tapahtuneen.

Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrät ovat toukokuun aikana vähentyneet. Perusterveydenhuollossa vuodeosastoilla on ollut koronan takia enimmillään yli 60 potilasta, nyt 23. Erikoissairaanhoidossa vuodeosastolla on ollut enimmillään 28 potilasta, nyt seitsemän. Myös koronatartuntojen määrä on kääntynyt laskuun, vaikkei se Kärnän mukaan olekaan pitkään aikaan kertonut epidemian laajuudesta, koska perusterveet henkilöt eivät enää helposti pääse terveydenhuollossa tehtävään koronatestiin.

Onko pitkään jatkunut terveydenhuollon koronakuormitus ollut yllättävä asia?

– Kyllä se yllätti, että tämä omikron-aalto on näin kauan kestänyt. Tässä näkyy se, että ensin alkuvuodesta oli ykkösvariantti, ja nyt aaltoa on levittänyt BA.2-variantin tulo. Eli keväällä on tavallaan ollut kaksi aaltoa.

HUS:IN diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen totesi Ylen haastattelussa (12.5.2022), että koronaviruksen aiheuttamista kuolemista pitäisi puhua enemmän, koskaan tautiin menehtyneistä vaikeneminen luo ihmisille väärän kuvan pandemiatilanteesta. Lehtosen mielestä kuolleisuuden voimakas kasvu on ”jäänyt vähän pimentoon” ja monet ovat saattaneet jättää rokotussuojansa päivittämättä pandemian edellyttämälle tasolle, koska heidän käsityksensä koronaviruksen aiheuttamasta vaarasta on väärä.

– Kyllä Etelä-Pohjanmaalla ainakin koronakuolemia on enemmän kuin koskaan. Ehkä korona on kaikkiassaankin jäänyt muiden uutisten alle. Sitä koskeva keskustelu on vähentynyt, ja sen osana koronakuolemien suuri määrä ei ole myöskään saanut suurta huomiota, Kärnä myöntää.

– Seuraamme toki tilannetta huolestuneinakin, mutta toisaalta uskoisin, että kuolemien määrä kääntyy laskuun, kun tartuntamäärät kääntyvät laskuun ja sairaalakuormituskin vähentyy. Kaiken kaikkiaan epidemiatilanne on menossa parempaan suuntaan, Kärnä muistuttaa.

Koronarajoituksista luovuttiin Suomessa asteittain maaliskuun alkuun mennessä. Poistettiinko rajoitukset liian aikaisin?

– Omikron levisi niin laajasti väestössä, että laajamittaisella jäljitykselläkään tai rajoituksilla emme olisi sen kulkua varmaankaan pystyneet estämään. Toisaalta ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä suojatoimenpiteitä on jatkettu: niissä on edelleen maskikäytäntö sekä henkilökunnalla että vierailijoilla. En tiedä, oltaisiinko asiassa voitu tehdä paljon enemmän, Kärnä pohtii.

ETELÄ-POHJANMAAN koronarokotekattavuus on THL:n tilastojen mukaan koko maan alhaisin, niin ensimmäisen (87,7%), toisen (85,8%) kuin kolmannenkin (60,9%) rokotteen osalta. Teuvalla ensimmäisen rokotusannoksen on saanut 88,1, toisen 85,3 ja kolmannen 63,3 prosenttia täysi-ikäisistä kuntalaisista. Karijoella vastaavat luvut ovat 89,9, 87,2 ja 65,8 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaan matalin rokotuskattavuus on Kauhajoella, joka erottuu Kärnän mukaan myös valtakunnallisessa mittakaavassa. Kauhajoella ensimmäisen rokotusannoksen on saanut 83,7, toisen 80,7 ja kolmannen 55,2 prosenttia täysi-ikäisistä kuntalaisista.

Juhani Pajunen