Nisula-Koiviston murre ja huumori siivittivät voittoon

Henry Aho

TEUVA Tejuka järjesti lukijoilleen talviaiheisen kirjoituskilpailun, jossa etsittiin talvisia murteella kirjoitettuja tarinoita. Kilpailuun saapui kymmenkunta tekstiä, joista tuomaristolla oli vaikea tehtävä löytää hyvistä kirjoituksista kolme parasta. Tuomaristoon kuuluivat Tejukan toimittajat, sekä kulttuurin monitaituri Kari Komsi.

– Voittoteksti oli hauska ja kivasti jäsennelty omiin talvikelilokeroihin. Hyvää kerrontaa ja voi hyvin kuvitella sattumat. Mukaansa ottava teksti, jota voisi vielä ehkä hiukan mehustaa lisääkin, Komsi kertoo mielipiteensä voittajasta.

Voittajaksi valittiin horonkyläläinen Tanja Nisula-Koivisto.

– Olo on vähintääkin yllättynyt. Eikö kukaan muu osallistunut, Nisula-Koivisto hämmästelee.

Jos seuraa Facebookissa Nisula-Koivistoa, on väkisinkin huomannut, että hän osaa kirjoittaa hyvin.

– Kirjoitan kyllä aika paljon, mutta vain omaksi ilokseni. En siis juurikaan mihinkään kilpailuihin osallistu, mutta tämä vaikutti niin kivalta ajatukselta, että päätin kirjoittaa.

Nisula-Koivisto tykkää kirjoittaa murteella, vaikka myöntääkin sen olevan joskus hankalaa.

– Ensimmäinen murteella kirjoitettu tekstini taisi olla meidän hääkutsu. En paljon käytä murretta kirjoittamisessa muuten kuin tehokeinona. Pohjanmaanmurre on sellainen, että jokin asia voidaan ilmaista vain yhdellä sanalla ja siitä välittyy myös tunne. Se täytyy sanoa, että on aivan kamalaa oikolukea omaa murteella kirjoitettua tekstiä. Siinä äkkiä pääsee läpi jokin virhe, jota ei näe. Murretekstissä voi olla kaksi virhettä samassa sanassa, oikeinkirjoitus ja murteen oikeellisuus.

Nisula-Koiviston voittokertomus Veronlyönti ja muitaki talavisia tositarinoota Teuvvalta koostuu useammasta pienemmästä kertomuksesta.

– Valitsin tapahtumat siten, että ne ovat tapahtuneet Teuvalla erilaisina talvina ja niissä on huumoria mukana. Kun on näin paljon jo vuosia takana, on ehtinyt tapahtua kaikenlaista, Nisula-Koivisto hymyilee.

Toiselle sijalle sijoittui Seppo Upan kirjoittama Talavitarinoota rääppöönä olles. Kolmanneksi sijoittui Tiina Rahnasto tarinallaan Potkukelekkoja ja filosooffista pohorintaa. Tejuka kiittää kaikkia osallistuneita. Murre- ja tarinankerrontataidot ovat Teuvalla hyvällä mallilla. Kilpailun voittaja palkitaan 200 eurolla, toiseksi sijoittunut saa 100 euroa ja kolmas 50 euroa. Tejuka julkaisee Nisula-Koiviston voittotekstin jatkokertomuksena.

Veronlyönti ja muitaki talavisia tositarinoota Teuvvalta

OSA 1.

Jokku talavet on palio lumisempia ku toiset. Täs jutus oli se lumisee talavi ja katoollaki oli sitte lunta niinku arvata saattaa. Isä – jokoli viä silloon hengis ja kovas lyönnis vaikka meni jo reiruhun yhyreksättäkymmentänsä – hoksas, että tuola matalan siiven katolla on lunta enempi ku laki sallii. Koitin toppuutella, että äkkiäkö se vävy siältä Horonkylästä tänne pyhkääsöö ja kolaa katon. Mutta ku nämä täkälääset paapat ja mammat on vähä sellaasia, että heti eikä hetken päästä. Niin se kaahii sinne katolle tikkoja pitkin lumikolan kans. Molin aiva että uskaltaako eres kattoa ja jos mä meen sinne jotaki sanomahan niin sitte se ainaki putuaa.

Kuinka olla sattuu nämä meirän ambulanssikuski tulemahan asioolle puotihin ja mainitti, että on pikkuusen sukkelaa pistää vanha isänsä katolle töihin. Minähän tietenki valaasin asian oikiaa laitaa ja pyysin jos heillä olis esittää joku hyvän ratkaasu ennenku se siältä putuaa. Ku nua paapat on ku luannonvoimia, ei niille oikeen mitää meinaa voira. Mutta soli sitä hyvää aikaa ku ambulanssikuskikki oli paikallisia ja tunsivat väkensä! Ne ajoo ambulanssin siihen niin että sen näki hyvin sielä katolta. Toinen avas sivuklasin ja huusi: ”Moomma täs orottamas jo valamihiksi ku putuat!” Eeli ei voinu ku ruveta nauramahan ja tuli itte pois. Kyllä molin tohoruksis ja se vävyki kerkes tulla asialle siinä hässäkäs.

Pistin mä sitten jäläkikätehen Tejukahan siihen ”Kehutahan” otsikon alle kiitokset ambulanssikuskiille, joilloli hallus se ennaltaehkääsevä terveyrenhuolto jolla niitä valtionvaroja säästetähän.