Pankkiasiat pahimman sattuessa

Henry Aho

TEUVA Kun puoliso tai lähiomainen kuolee, on surun määrä valtava. Silti kaiken sen keskellä on tärkeitä asioita, joita pitäisi pystyä hoitamaan.

– Kun henkilö menehtyy, ensimmäiseksi henkilö merkataan kuolleeksi väestötietoihin. Pankit saavat tiedon heidän järjestelmiinsä muutaman päivän sisällä kuolemasta, POP Pankin päivittäisasioinnin palvelupäällikkö Mikko Kujanpää kertoo.

Kun pankille tulee tieto, muutama asia tapahtuu välittömästi.

– Verkkopankkitunnukset suljetaan heti ja samoin myös e-laskut päättyvät. Suoraveloituksessa olevat laskut jäävät voimaan. Pankkikortti lakkaa toimimasta ja tilien käyttöoikeudet päättyvät, Kujanpää luettelee.

Pankki tekee myös tileistä saldotodistukset kuolinpäivälle ja lähettää ne vainajan viimeisimpään osoitteeseen.

Tietyt kysymykset nousevat usein esiin; miten voi maksaa vainajan laskuja, voiko leski käyttää yhteistä tiliä ja voiko tililtä nostaa käteistä?

– Kun henkilö kuolee, hänen tilistään tulee kuolinpesän tili. Kuka tahansa kuolinpesän osakas voi maksaa kuolinpesän tililtä selkeästi vainajalle kuuluvia laskuja, kuten sähkö-, vesi, ja puhelinlaskut sekä vuokran. Nämä pitää hoitaa niin, että allekirjoitettu lasku jätetään pankin konttoriin. Vainajan tililtä ei voi nostaa käteisvaroja eikä tehdä tilisiirtoja, Kujanpää neuvoo.

Jos vainajalla ja leskellä on ollut yhteinen tili, laskennallisesti puolet tilin saldosta on lesken omaisuutta. Se on edelleen käytettävissä, elleivät kuolinpesän osakkaat ilmoita, ettei sitä saa käyttää. On kuitenkin erityistilanteita, joissa yhteiselle tilille on tullut vaikkapa käytännössä ainoastaan toisen varoja. Tällöin voidaan, ja ainakin syytä olisi, osoittaa tilipanojen tietojen kautta, että varat eivät ole puoliksi. Kaikki tilin varat eivät siis välttämättä jakaudu puoliksi. Omistusoikeus määräytyy lopulta viime kädessä sen perusteella, kenen varoista ne ovat kertyneet. Kuolinpesän osakkaat selviävät virkatodistuksilta, jotka tilataan seurakunnasta, Digi- ja Väestövirastosta tai molemmista. Virkatodistukset tulee hankkia mahdollisimman pian henkilön kuoleman jälkeen ja ne tulee toimittaa pankkiin.

– Yhteisen tilin tulee olla nimenomaan TAI -tili, ei JA -tili, Kujanpää tarkentaa.

TAI -tiliä voi käyttää kumpi tahansa tilin omistajista, kun taas JA -tiliä voi käyttää niin, että molemmat ovat paikalla, mikä ei luonnollisestikaan ole menehtymisen jälkeen mahdollista.

– Suosittelen erittäin vahvasti, että jokaisella olisi oma tili omia tuloja varten. Pariskunta voi perustaa vaikka yhteisen taloustilin, jonne sitten siirretään varoja omilta tileiltä talouden hoitoon liittyviin asioihin. Tämä helpottaisi tilannetta mahdollisen kuolemantapauksen sattuessa, Kujanpää tähdentää.

Seuraava askel on perunkirjoitus, jossa tehdään perukirja.

– Perukirja on kuolinpesän virallinen asiakirja, josta selviää vainajan varat ja velat, kuolinpesän osakkaat, joita ovat perilliset, leski ja mahdolliset testamentissa mainitut henkilöt. Lisäksi perukirjassa kerrotaan mahdollisten testamentin ja avioehdon tiedot, Kujanpää luettelee.

Perukirja on tärkeä asiakirja joka toimii perustana perintöverotukselle ja perinnönjaon pohjana. Se on myös virallinen asiakirja, jota tarvitaan, kun kuolinpesän osakas asioi pankissa.

– Kun perukirja on tehty, se tulee toimittaa pankkiin. Pankki tarkastaa perukirjan keskitetysti. Kun se on tarkastettu, ollaan yhteydessä kuolinpesän ilmoittajaan. Perukirjan ollessa kunnossa, pankkiasiointi kuolinpesän tileillä laajenee. Kuitenkin, myös sen jälkeen kaikki päätökset vaativat kaikkien osakkaiden valtuutuksen. Asioiden helpottamiseksi kuolinpesän osakkaat voivat tehdä valtakirjan, jolla yksi osakas valtuutetaan hoitamaan pankkiasioita, Kujanpää sanoo.

Kun perukirja on kunnossa, vainajan tileiltä voi nostaa rahaa ja tehdä tilisiirtoja, osakkaat saavat tilitietoja kuolemaa edeltävältä ajalta, voi sulkea tai avata tilejä sekä käyttää nettipankkia kuolinpesän tilien hoitoon.

– Jos asioissa on jotain epäselvyyksiä, voi kuka tahansa kuolinpesän osakas perua milloin tahansa toiselle osakkaalle kirjoitetun valtakirjan, Kujanpää muistuttaa.

Toinen tärkeä asiakirja on perinnönjakosopimus.

– Perinnönjakosopimus selkeyttää varojen jakamista. Se on lakisääteinen asiakirja aina, kun perintöomaisuutta jaetaan.

Tärkeää on muistaa, että perukirja ja perinnönjakosopimus ovat kaksi eri sopimusta.

Kuoleman jälkeiset pankkiasiat ovat monimutkaisia ja niitä täytyy hoitaa sillä kaikkein pahimmalla hetkellä. Teuvalla POP Pankki tarjoaa monenlaisia palveluita näissä tilanteissa.

– Suupohjan alue on POP Pankille erittäin tärkeä. Viime vuosi oli melko haastava myös pankkitoiminnalle johtuen paljolti maailmantilanteesta. Silti myös viime vuonna me lisäsimme työntekijämääräämme. Teuvalla meillä on töissä 12 henkeä. Me voimme laatia kuolinpesän kaikki asiakirjat ja sopimukset. Olemme viikon jokaisen arkipäivänä auki ajanvarauksella. Eli jokaisena päivänä meiltä palvelua saa, kunhan on varannut ajan. Keskiviikot ja perjantait ovat niin sanottuja kassapäiviä, jolloin voi vuoronumerolla tulla hoitamaan kassa-asioitaan. Yleensä kuolinpesää koskevissa asioissa kuluu jonkin verran aikaa, joten aika kannattaa varata. Näin asiakaspalvelija on ehkä jo voinut etukäteen tutustunut asiaan, Kujanpää summaa.